<< ^ >>

pihlaja4.jpg

- Yleiskuva Pihlajamaan voimalaitoksesta alakanavan suuntaan. Vuodelta 2006. Veteli, Patana 29.06.2013
Kuvaaja: Jarmo Puntanen
Sijainti: N 63.33998° E 23.92633° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

07.07.2013 01:25 <Jouko> Jaa, näinkin uudehko jokivoimala.. Kanavan paikalta lienee melkoisesti saanut kaivaa soraa pois vai olisiko maasto luonnostaan sorapohjaista. Siinä tapauksessa ympäröiville pelloille lienee ajettu paksulti turvetta pohjaksi.

Kansalaisen karttapohjalla tämä näkyy olevan vielä luonnonmukaisessa asussa, ilmakuva kylläkin päivittynyt..
07.07.2013 01:50 <Mikko Koho> Tuossa jotain lisätietoa:
http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/pihlajamaa.html

Voimaloilla näyttää menevän ihan hyvin:
http://www.vetelinsahkolaitos.fi/ajankohtaista/patanan-ja-pihlajamaan-voimalaitoksilla-ennatysvuosi/
http://www.vetelinsahkolaitos.fi/assets/assets/Toimintakertomus-2012.pdf

Käsittääkseni, sikäli kun seurailin uutisointia, Patana on rakennettu ajamaan tekoaltaasta juoksutettavaa vesimäärää sähköksi ja tämä on sitten sen alapuolella ajelemassa samasta vedestä lisää sähköä. Tulvasuojelua varten tehty allashan on sinänsä vanha mutta miksi jättää hyvä putous hyödyntämättä jos sitä vettä pitää kuitenkin laskea altaasta pois ja laitoksen saa altaan yhteyteen kohtuudella tehtyä? Ja jos jokunen vuosi sitten ymmärsin oikein niin samoihin aikoihin, kun Pihlajamaa lähti käyntiin, Patana sai itsensä kuoletettua. Nykyisin, kun sähkön tuntihinta vaihtelee pörssissä pirun paljon, lienee varmasti aika hyvä jos pieni yhtiö pystyy edes osan jauhamaan itse vakaaseen hintaan eikä tarvitse olla kokonaan pörssin varassa. Ja se imagotekijä tietenkin jos yritys on ottanut tavoitteekseen olla paikallinen.
07.07.2013 02:09 <Mikko Koho> Itse olen pohdiskellut ideaa joka kylläkin saattaisi kaatua lakimiesten pykälöilläkikkailuun. Saimaan Kanavassahan korkeimmat sulut on sijoitettu aina kanavaosuuksien ylimpään kohtaan, Saimaalta tullessa Mälkiä on ensin ja sitten Venäjän puolella Nuijamaajärveltä lähdettäessä Pälli on ensimmäisenä ja toiseksi korkein sulku heti Mälkiän perään. Muista suluista pitää sitten juoksuttaa ylijäämävettä eri määriä ohi, eniten Rättijärveltä jossa putous on vain 5,5m jos Mälkiällä se on reilusti yli 12m. Kaikkiin paikkoihin laitosta ei ehkä saisi, ohijuoksutuksen hoitavat lapot kun samalla pitävät sulkujen välisen aaltoilun aisoissa ja vesimäärän pitäisi olla tasainen mitä se ei, lapoilla, todellakaan ole. Mutta esim. Soskualla on ensin Tuohilammen lappo, sitten on pitkä pätkä vanhaa kanavaa ja Soskuan alapuolella on ylisyöksy joka työntää vedet takaisin kanavaan. Olen pohtinut että voisiko tuota vanhan kanavan pätkää käyttää tasausaltaana ja mitoittaa ylisyöksyn viereen tehtävän voimalan vaikkapa niin että jos Mälkiällä olisi jatkuva trafiikki päällä niin siitä tuleva ylijäämävirtaama pitäisi laitoksen täydellä teholla. Lappo toki haaskaa melkoisen osan putouskorkeutta pois mutta kuitenkin sitä jäisi sen verran että vaikka vuositasolla mitaten saisi ajettua varmaan ihan kelvollisen määrän ajotunteja vaikka talvella ohijuoksutus joudutaan tekemään suluilla ja voimala olisi pois pelistä. Tuossa visiossa on vain se vika että v.1975 on päätetty että Saimaan Kanavan ei tarvitse maksaa Vuoksen voimaloille korvauksia siitä vedestä joka tarvitaan sulutuksiin ja sulkulaitteiden sulanapitoon. Voisi tulla laillinen ongelma siitä että Fortum väittäisi että kanavaa juoksutetaan voimalan tarpeisiin ja heiltä otetaan rahaa omiin taskuihin.
11.07.2013 10:38 <Mikko Koho> Mitenköhän tämän kokoluokan laitoksissa onnistuu täysautomaatio? Imatrankoskella (seitsemän konetta) maanantai-aamuna kaikki meni niinkuin Strömsössä, 6.07 lähti, neljän yöllä ajaneen, rinnalle kutonen ajamaan ja 6.34 oli kaikki ajossa. Siitä olisi videoleikekin olemassa mutta ohjelma kaatuu aina kun yrittää renderöidä projektia valmiiksi videoksi.
Tiistai-aamu olikin sitten tahmaisempi, kaksi konetta näytti lähteneen suht kiltisti käyntiin mutta vitonen jäi seisomaan. Välillä tuntui kuin tehot olisivat hävinneet laitoksesta ja sitten taas tuntui kuin muut koneet olisivat revittäneet vitosenkin puolesta. Imatrankosken sillalla käydessä oli luukku auki jonkinaikaa ja Valtionhotellissa asuva vieras ihmetteli ohijuoksutusta kun heille oli sanottu että koskea ajetaan vaan kuuden aikaan illalla. Sitten luukun sulkeuduttua ja takaisin laitoksen alapuolelle mennessä näytti kuin kakkonen olisi tullut, poissaollessa, tehoilta alas ja teki uusintastarttia.
18.07.2013 18:42 <Mikko Koho> Sateinen tilanneraportti Imatralta: koskinäytös sai extrapituutta kun luukut ovat automaatiohäikän takia olleet pitkin päivää auki, näytöksen aikana järkkärien piti olla tavallista valppaampana vedennousun kanssa mutta ilmeisti mitään ei käynyt. Näytöksen jälkeen toinen luukku jäi lorottamaan ja äsken uskalsivat ajaa sen kiinni. Toinen sumuttaa vettä raosta, lieneekö joku sälä välisdä mikä kampittaa tiivistettä raolleen..

© Janne Määttä 2004-2017