|
24.10.2012 23:39 <Marko> Voi toki olla mainitsemasi 8000 W lamppu sisällä, mutta kuinka hyvin lampun teho näkyy ruskettuneen lamppua lihavoittavan prismakuvun läpi? Kääntämällä kupua 180 astetta saisi joksikin aikaa kirkasta muovia lampun eteen. |
|
24.10.2012 20:05 <J.P> Hmm, mistäs tuo veto taas sitten tulee... |
|
|
24.10.2012 19:49 < > Hmm, harus alatuessa... Alempi lanka näyttäisi hieman löysemmältä jolloin veto kohdistuu orren kiinnityksiin, mut eipä tuo kulmakaan paha ole. |
|
24.10.2012 18:09 <Mg.majmgjd.gm> Heinot linjat |
|
22.10.2012 21:56
<Mikko Koho>
Siihen aikaan kätkettiin pirtua, mutta nyt kätketään.. puuta! Ainakin Venäjän tullin mukaan. Venäjällä kun vientipuun tullit määräytyvät ympärysmitan mukaan niin viime kesänä tulli sitten keksi ottaa yhden venäläisen puulaivan erityistarkastukseen. Juustilassa laiva seisomaan ja 3-4vko siinä meni kun tulli otti jokaisen puun yksitellen laivasta, mittasi puun ympärysmitan molemmista päistä ja keskeltä. "Epäilivät" (todennäköisimmin: lahjukset maksamatta) että laivassa kuljetetaan päällimmäisenä pienempiläpimittaista tavaraa ja alle on piilotettu paksummat pöllit. En tiedä puiden kohtaloa ja sitä että mitä ko. alus kävi Pietarissa sen jälkeen, kävikö hakemassa sakkolapun ja/tai uuden kuorman. |
|
|
22.10.2012 18:14 <Jouko> Pirtupylväitäkin käytetään yleisesti eli pylvään tyvipäästä kairattu pari metriä ontoksi. Aikanaan salakuljetettiin pirtua tai vastaavaa törpöttelyjuomaa rajan yli ontoksi kairatuissa tukeissa. Nämä "tukit" sitten kätkettiin muiden sahatukkien joukkoon ja reikä peitettiin lyömällä siihen sydänpuusta sorvattu korkki. |
|
|
22.10.2012 17:50
<STP>
Toinen oli sellainen, että pystyssä oleva pylväs katkaistiin läheltä maanpintaa ja katkaisukohtaan laitetiin sellainen "laippaliitos", eli pylväs oli muutamalla pultilla pystyssä tuon laipan kohdalta. Vähän niinkuin omakotitalon lipputangon kiinnitys. Törmäyksessä laippa oli sitten paljon joustavampaa tavaraa kuin umpipuupylväs. |
|
|
22.10.2012 16:17
<Mikko Koho>
Eli ikäänkuin pitkiä puuviiluja liimattu toisiinsa pituussuunnassa? Todella hämärä muistini kertoo että olisin nähnyt tuollaisen täällä eräässä kohdassa jossa hyvinkin joku teini voisi vetää sen legendaarisen Amis-Corollan (tai BMW:n) joku viikonloppuilta tolppaan hormonihuumassaan kun on sitä ennen ns. "käynyt pesällä" (tai sitten on tyttö takapenkillä valmiina ja takalasissa lappu: "Älä naura, tyttäresi voi istua takapenkillä"..) Täällä kun tuo liikennesuunnittelu ei ole ihan joka kaupunginosassa niin onnistunut kuin pitäisi, onneksi sentään kuoppaiset tiet tekevät pikkuhiljaa luonnollisia hidasteita niin että pahimmat ylinopeudet karsiutuvat pois. |
|
|
22.10.2012 15:41 <M. Asentaja> Onhan niitä ollut kokeiluja, yksi malli oli koverrettu kuin "jätkänkynttilä" pitkittäisillä urilla oletetusta törmäyskohdasta. |
|
|
22.10.2012 13:11 <Mikko Koho> Muistanko oikein että myös puupylväitä olisi tehty törmäysturvallisina, ts. rakennetta on jonkinnäköisellä käsittelyllä heikennetty siitä kohdasta, mihin törmäys todennäköisimmin osuu, niin että pylväs menee poikki sen sijaan että auto ja mahdolliset matkustajat menisivät ruttuun? |
|
|
22.10.2012 12:32 <timo> jerolin sivuja kateltuani tuli mulle semmonen käsitys, että nää rörmäysturballiset valotolpat yms. on vähäsen erilailla rakenteeltaan kuin nää sähköverkon rakenteluun tarkotetut pylväät ts sieltä löytyy lujuuksia vastaamaan 5-luokan puupylvätä yms. |
|
|
22.10.2012 00:02
<Marko>
Kyllä perinteiset puupylvätkin voivat törmäyksestä katketa, jos vauhtia on tarpeeksi. Varsinkin, jos kyseessä on lahonnut tapaus, joka pysyy pystyssä normaalitilanteessakin vain sinisellä tekstillä varustetun uskonnollisen tiedotteen tuomalla henkisellä tuella. Jos pylväs ei katkea ja vauhtia on paljon, voi törmäyksestä aiheutua välittömät vakavat vammat, eikä siinä tilanteessa paljoa lohduta, ettei syttynyt valokaaria ja maastopaloja. Törmäysturvallisella pylväällä auto saattaa jatkaa matkaa melko pitkällekin katkenneesta pylväästä. Maastopalon syttyminen ei ainakaan talvella ole kovin todennäköistä. http://www.youtube.com/watch?v=AbQinWMg_7M#t=43 |
|
|
21.10.2012 22:55 <muhentaja> Nykyään kun on 20kV verkossa kaukokäytettävät erottimet niin sopivassa paikassa voi sähköistä tälliä olla lyhyen ajan sisällä tarjolla melko monta kertaa peräkkäin kun valvomossa ohjaillaan erottimia radiolla kiinni ja auki komentaen samalla sähköasemalle jälleenkytkentöjä vikapaikkaa haarukoidessa. Jääpä siinä sitten rusinaksi menneeseen autoon sisälle jäpittämään kun ympärillä roihuaa valokaarien sytyttämät maastopalot ja aina vähän päästä tärähtää hitusen lisää tulemaan. Periksi antavat tolpat ovat mainio idea pienjännitteellä esmes katuvalot/400V tolpat, ehkä myös 1kV, kunhan sähö pysyy myös pudonneessa piuhassa sisällä. |
|
|
21.10.2012 21:51 <Marko> Jos muuntamoon suurella nopeudella törmää, niin tuskin muuntajakone suoraan auton matkustamon päälle tippuu. Jos johdot tippuu maahan, niin yleensä siitä syntyy oikosulku ja sähö loppuu johdosta alle puolessa sekunnissa. Toki voi huonolla tuurilla sähö aiheuttaa harmia, mutta ei kova pylväs sellaisessakaan tilanteessa välttämättä parempi olisi ollut. Itse ainakin törmäisin mieluummin törmäysturvalliseen pylvääseen kuin perinteiseen. |
|
|
21.10.2012 20:07
<Topiax>
Tuommoinen muuntajakin on melkoinen murikka, jos se sattuu niskaan tippumaan. Jerolin sivuilla on törmaystestivideoita eri nopeuksilla: http://jerol.se/jerol/index.php?page_id=9&lang=3 |
|
|
21.10.2012 18:30 <muhentaja> Jotenkin tuntuu kyllä kaksiteräiseltä miekalta lähteä parantamaan 20kV linjan kolariturvallisuutta tekemällä pylväistä periksi antavia. Mekaaninen tälli toki jää pienemmäksi, mutta pylvään hajoamisen seurauksena niskassa rätisevät 20kV johdot eivät ainakaan helpota tilannetta, useimmilla kun vaisto käskee poistumaan kolariautosta mahdollisimman nopeasti. |
|
|
21.10.2012 17:02
<Mikko Koho>
Harmi ettei noita pylväitä kasva luonnossa.. http://www.youtube.com/watch?v=GD1oMV0QyWM |
|
21.10.2012 16:13 <RicuP.> G 12 on 12m pitkä polyesteripylväs. |
|
|
21.10.2012 16:11 <RicuP.> Nämä pylväät ovat törmaysturvallisia ja lahoamattomia polyesteripylväitä. Pylväät on valmistanut Jerol AB Ruotsi. |
|
21.10.2012 09:03 <Hartsa> tehorajan syystä ei ole tarkempaa tietoa miksi olisiko tullut tehonsyöttö kyky vastaan.. |
|
20.10.2012 20:09 <Jouko> Muistaako enää kukaan kuinka suuret teholuvut laitoin ajatuksissani ennen niiden korjausta?? |
|
20.10.2012 19:49 <calm> Onhan näitä pinoja siellä täällä ollut, tämä pino löytyi 2006 Ivalosta. Taisi pari vuotta kuvan ottamisesta joutua tuhopolttajan uhriksi ja pääsi ihan valtakunnanuutisiinkin. http://calm.iki.fi/IMG_8694 |
|
20.10.2012 17:50
<Mikko Koho>
Islannissa oli hotellin seinässä vielä kolikkopuhelin, tosin en muistaakseni ladannut siitä kuvaa tänne. Mutta käytössä oli :) Ja siellähän siis kolikot ovat täysin arvottomia tai sitten aivan järjettömän isolukuisia kun valuutan vaihtokurssi on mitä on. |
|
|
20.10.2012 17:08
<Tuomo Y>
...,kerran puhelinmies, aina puhelinmies :) Juu kyllä tuo pylväs ja orret ovat kulkeutuneet muualta tuohon mökin varaston kulmalle. Rahapuhelimella joutuu toistaiseksi soittamaan "hyvin paikallisia" puheluita. Tosin ei ne puhelutkaan maksa paljoa :) |
|
|
20.10.2012 12:08 <Jouko> Taitanevat Tuomon kokoelmaa olla nämä kuvat.. Puhelinpylväs tullut jostain matkamuistona :) |
|
20.10.2012 11:31 <J.P> Eihän tämmösissä asioissa nyt muutamassa vuodessa vielä mitään näkyvää tapahdu - esisuunnittelua, katselmuksia, selvityksiä, valituksia, lunastuksia... |
|
|
20.10.2012 00:40 <Mikko Koho> Vai loppunu rahat kesken? |
|
|
20.10.2012 00:39 <Mikko Koho> Mistä tuo tehoraja? Eikö syötöt kestäny, rajoittiko sopimukset vai alkoiko huipputehomaksut tulla liian isoiksi? |
|
|
20.10.2012 00:36 <Mikko Koho> Eipä tästä oo pitkä aika ku Radio Suomen yössä joku soittaja esiteltiin paikkakuntana vanhan käsinveivattavan puhelimen nimi. Tyyliin "Paikannimi XY" |
|
|
19.10.2012 23:40 <Hartsa > Hieno puhelin =) vieläkö toimii ?? kaukopuhelut =D vaiko paikallispuhelu,,,, |
|
|
19.10.2012 23:37 <Hartsa > Joo silloin oli siellä suunilla menossa purku puhelinpylväillä taivalkoskeltakin hävisi rautalanka linjat veks. |
|
|
19.10.2012 23:33 <Hartsa > Olkaa hyvä =) Samalla vähän tutuksi kaivoksen historiaa kaikille teille !! |
|
19.10.2012 23:32 <Hartsa > Kuvattu nokialaisella =) juu pitää yrittää pienentää kuvakokoa siitä. |
|
19.10.2012 23:31 <Hartsa> Liekkö ollu kahveen keitin joskus kopissa =) Takana on ne pakonaamarikaapit seinällä... |
|
19.10.2012 23:29 <Hartsa> Jaa kumpa tietäisin sen.... =) |
|
|
19.10.2012 23:29 <Hartsa > miusta näytti että ois ollu 80W sisällä.. |
|
|
19.10.2012 22:31
<Jouko>
Vanha uutinen mutta tuodaan nyt näkyviin.. (05/2010) "Järvi-Suomen Energia aloittaa tutkimukset Mäntyharjulla ja Ristiinassa 110 kilovoltin voimasiirtojohdon suunnan määrittämistä varten. Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö aikoo rakentaa noin 20 kilometriä 110 kV:n johtoa ja suurentaa Mustalammen sähköasemaa. Linjan tavoitteena on varmistaa Mäntyharjun, Ristiinan ja Suomenniemen sähkönjakelua." http://yle.fi/uutiset/jarvi-suomen_energialle_tutkimuslupa_110_kv_linjalle/5565952 Missähän tämä Mustalammen SA nykyään on? Vai jäänyt projektipöydälle..? |
|
19.10.2012 20:58
<Jouko>
Vrt. http://goo.gl/maps/XpqTi Pieni blogiuutinenkin aiheesta 2007: http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/523-Maisemapylvaes-on-pystyttae.html |
|
19.10.2012 15:29 <Jouko> Erottimen sarvet ehkä tarkoituksella korjattu tuohon asentoon, ettei paikalle osuvat "asiantuntijat" vääntelisi erotinta kiinni-auki-kiinni-auki-kiinni-auki hajottaen ohjauksen, jos tätä vielä joskus tarvittaisiin... Tuossa asennossa erotinsarvet eivät juuri pääse liikkumaan. Finlaysonilla Forssassa oli saman tyyppinen: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4607 |
|
19.10.2012 10:36 <Topiax> Se Merikosken voimalaitoksen kuristinpino on voimalaitoksen sisällä, ei näy ulkopuolelle eikä ole sieltä kuvattavissa. Joku joka on viimeaikoina siellä vieraillut, voisi muistaa paremmin, itse en ole käynyt laitoksessa ainakaan kymmeneen vuoteen. |
|
|
19.10.2012 02:14 <Mikko Koho> Ja muistan lukeneeni 1996 aikaan ilmestyneestä lehtisestä, kun investoivat noihin, että Imatran sulatuksessa käytetään ns. kuohuvaa kuonaa, eli ainakin jossain vaiheessa sulatusta sulaan injektoidaan lanssilla happea ja hiilipölyä. Ensinnäkin sillä saadaan, hapen ja hiilen seossuhdetta säätämällä, ajettua sulan hiilipitoisuuksia kohdilleen ja toinen tärkeä asia on se että tavoite on pitää kaaret kuohuvan kuonakerroksen sisällä. Kuona siis nousee pintaan ja hiilen palaessa muodostuvat kaasut saavat sen kuohumaan. Joskus toki, siellä käydessäni, kaaret ovat käyneet näytillä mutta jos ne loimottaisivat jatkuvasti pihalle niin muistelen lehdestä lukeneeni että uuni menisi todella lyhyessä ajassa, olisiko ollut muutama viikko vai kuukausi, peruskorjauskuntoon. Muuraukset ovat toki vesijäähdytteisiä mutta siitä huolimatta kaarien säteily olisi niin rajua että ne eivät kestäisi ilman kuonan antamaa suojaa. Noissa uuneissa pyritään mahdollisimman suureen ominaistehoon (MW/t padassa olevaa terästä) taloudellisuuden takia. |
|
|
19.10.2012 02:04
<Mikko Koho>
Tuossapa niitä suotimia. Eivät kuulemma mielellään pitäisi kun aiheuttavat pätötehohäviötä vaikka on pakko ettei paikkakunnan valot vilkuta murheellisesti. Noiden jurina kuuluu tyynellä ja hiljaisella kelillä parin kilometrin päähän jos osaa kuunnella ja kiskojen tärinästä voi päätellä milloin uuni on sulattamassa.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=858 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=859 |
|
|
19.10.2012 00:49 <muhentaja> Jatkoa vielä sen verran, että tämän videon alkupuolella näkyy hyvin syy siihen miksi valokaariuunipaikkakunnilla tuppaa esiintymään volkkuvaloa: http://tinyurl.com/9llpkg5 Tilanne vähän rauhoituu sitten kun lasti on saatu sulaksi ja tarvii lähinnä ylläpitää lämpöjä: http://tinyurl.com/8nd4wjz |
|
|
19.10.2012 00:26 <muhentaja> Tässä videodokumenttia valokaariuunin muuntajahuoneesta huoltokatokon aikana: http://tinyurl.com/9yvahxh Noissa elektrodeille menevissä kiskoissa ymmärtääkseni kiertää jäähdytysneste etteivät sula, ilmausnipatkin taitaa näkyä parissa kohtaa. |
|
|
18.10.2012 22:17 <calm> Suodatin, eikä kuristin, mutta pino kuitenkin. Maalahdesta. http://calm.iki.fi/harmonic_filter |
|
|
18.10.2012 22:13 <calm> Ei Merikoskella kyllä pinoa ole. Tuolla kasvihuonealueella niitä kyllä oli, voisihan noista jonkun kuvan kaivaa esimerkiksi, kun hitaasti näyttää tuo kuvien käsittely muuten etenevän.. |
|
|
18.10.2012 20:05 <muhentaja> Veikkaanpa ettei nuo kuristimet kuitenkaan vuontiheyden huippuarvossa magneettikuvaukselle pärjää, siellä kun on suprajohdemagneetti tuottamassa pääkentän. Veikkaanpa kuitenkin, että teräsaita kävisi aika lämpöisenä noiden kuristimien ympärillä toimiessaan muuntajan toisiona. Valokaariuunin muuntajahuone on kuulemma tosiaan ei kenenkään maata silloin kun uuni on toiminnassa, useiden kymmenien kiloampeerien virtojen tuottamat magneettikentät on sielläkin sen verran kovat, että ferromagneettiset esineet saattavat muuttua projektiileiksi. Lisäksi tila on ahdas ja tappavia jännitteitä kosketeltavissa lähes joka puolella, toisiossakin on muutama sata volttia ja ensiöjännitteet mitataan kymmenissä kilovolteissa. |
|
|
18.10.2012 18:41
<Topiax>
Piti ihan kaivaa ikivanha Otso W. Pöyhösen STK (1977) esiin ja tarkistaa asia, ja muistin vähän väärin: puhutaan kolmivaihekuristimesta ja sellainen "muodostuu kolmesta yksivaihekuristimesta jotka normaalisti asennetaan päällekkäin tukieristimien avulla. -- Keskimmäinen vaihekela on tavallisesti käämitty eri suuntaan kuin äärikelat, jolloin oikosulkutilanteessa vaihekelojen väliset voimat ovat toisiaan vetäviä. Tällaiset vaihekeloja yhteen puristavat voimat on helpompi hallita kuin erilleen työntävät voimat laittamalla vaihekelojen väliin riittävä määrä tukieristimiä." Jossakin olen sellaisen pinon nähnytkin. Olisiko ollut Merikosken voimalaitoksella? |
|
18.10.2012 16:45 <RicuP.> Tuo on erittäin arvokas ja harvinainen pakkaus. Lasieristimiä kun ei muutenkaan tahdo mistään löytyä. |
|
|
18.10.2012 16:40 <RicuP.> Noita oli Posiolla v. 2007 eräällä levähdyspaikalla aikamoinen rovio. |