|
09.02.2013 11:21
<Mikko Koho>
̈́Siinähän se geysir on.. Kelpaisiko sisustuselementiksi jos suihkun mukana samalla tulisi osa talon lämmityksestä? :) http://www.youtube.com/watch?v=DArCz_9aBgs |
|
08.02.2013 16:55 <calm> Kuvaus kuulostaa juurikin oikeanlaiselta. |
|
07.02.2013 21:54
<Mikko Koho>
Kaplanin kehitystä hidasti pitkään sen keksijä, Viktor Kaplan, itse. Alkuajan turbiineissa oli mm. kavitaatio-ongelmia mitä päästiin kunnolla ratkomaan vasta kun keksijä kuoli ja muistiinpanot saatiin toisten asiantuntijoiden käsiin, näin muistan lukeneeni. Muistaakseni kierrosnopeuksien hillitseminen ja siiven kuormituksen keventäminen pinta-alayksikköä kohti olivat ratkaisuja. Suomen ensimmäinen Kaplan-turbiini pyörii muuten tuolla mutta saa nähdä kuinka pitkään: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4974 Kalatiejupakassa kävi niin että KHO hylkäsi kahden Hiitolanjoessa voimalaa pyörittävän firman vaatimukset ja kalateiden suunnitelma ja rakennuslupahakemus pitää olla vireillä määräaikaan mennessä, oliko se tämän vuoden loppuun vai vähän sen jälkeen. Lisäksi paikallinen osakaskunta kiistelee samojen firmojen kanssa siitä että kuuluuko koskien vesivoima kokonaan voimaloille vai vain puolet siitä, sen tappelun tämänhetkistä tilaa en tiedä. |
|
07.02.2013 21:11 <Sähkäri> Ei ole Fenno-Scanin valvomossa normaalisti jatkuvaa päivytystystä. Edessä näkyvät ovat lauduttimia tyristorien jäähdyttämiseen. Jäähdytysaineena vesi-glygoli-seos. Fenno-Scan on toteutettu tyristoritekniikalla ja Estlink I taas transistoritekniikalla. Ero (tässä kohtaa) on siinä, että transistoritekniikka on halvempi toteuttaa, mutta häviöt ovat suuret. Tyristoritekniikka on taas kalliimpi valinta rakentamisvaiheessa, mutta pienemmät häviöt. Toki muitakin merkittäviä eroja käytettävässä tekniikassa on, mutta niistä myöhemmin. |
|
|
07.02.2013 21:03 <Sähkäri> Eli tuo vanhempi turbiini on Francis ja uudempi Kaplan? 240 kVA tehoinen Francis olisi kiva nähdä. Varmaan semmonen pikkunätti. Francis turbiini on selvästi vanhempi keksintö (1840 luvulta) ja Kaplan kehittyi 1900 luvun alussa, mutta yleistyi vasta ekan maailmansodan jälkeen. |
|
|
07.02.2013 20:58 <Sähkäri> Oliko niitä vinossa olevia betonisia harusankkureita? Niitä on laitettu ymärtääkseni paikkoihin, joissa on haruskorroosion riski. Betoninen haruslaatta ja pilari (vinossa). Varmaan korroosio pysyy kurissa, mutta kovasti raskas rakenne. |
|
|
07.02.2013 19:23 <calm> Harusankkureita ne taitaa olla, kun valoisaan aikaan sattui ohi ajamaan. Sen verran kenossa ovat, mutta hyvin pystyssä pysyvät, että ei noilla kyllä mitään suorassa olevaa ainakaan tueta. |
|
|
06.02.2013 12:15 <Jii> Panoramio.comista tärppäsi, vaati hieman asiasanojen googlettelua: http://www.panoramio.com/photo/76176965 |
|
05.02.2013 20:37 <muhentaja> Paraguay ei pysty tosiaan itse käyttämään kuin murto-osan 50Hz puolen kapasiteetista, joten loppu pukataan HVDC-linkin yli Brasiliaan. Jako liittynee ainakin siihen, että Paraná on rajajoki maiden välillä koko padotulta matkalta, ja taitaapa voimala itsekin olla puoliksi kummankin valtion mailla. |
|
05.02.2013 17:48 <calm> Kyllä kai ne erottimet siellä ovat olleet tiesmistä asti, aseman nimi on Retulampi. Ei tullut paikalla käytyä aikataulullisista syistä, kun se jonkun metsäautotien varrella on.. |
|
|
05.02.2013 17:45 <calm> Tuonne pellon toisella laidalla olevan Tupostien varteen oli ilmestynyt eilen näiden linjojen alle uusia betoniperustuksia. Mihin lie niitä meinaavat kaivella, mutta tänään jo puolet olivat johonkin siitä kadonneet. |
|
|
05.02.2013 06:22 <Mikko Koho> Olikos tuossa Itaipun projektissa jotenkin politiikka mukana siten että puolet koneista on 50Hz versioita jotka kuuluvat Paraguaille ja puolet 60Hz koneita jotka kuuluvat Brasilialle. Ja siten että Brasilialaiset rakensivat sen ja Paraguay myy/luovuttaa itselleen kuuluvan mutta ylijäävän energian Brasilialle ja lyhentää näin velkojaan joita sille on historian saatossa kertynyt sievoinen summa. Maathan eivät, vuosikymmenien ja satojen kuluessa, ole olleet kovin hyvissä väleissä keskenään. |
|
|
05.02.2013 00:19 <Jouko> Se oli kuvat.fi palvelussa, jonka ilmaiskäyttö päättyi vuoden 2012 loppupuolilla ja näin ollen käyttäjän kuvia ei välttämättä sieltä enää löydy... |
|
|
05.02.2013 00:10 <muhentaja> Tuo hallin seinästä läpi tuleva melkein vaakasuora läpivientieristin ilmeisesti osaa olla haastava kapistus sopivissa sääoloissa. Toki meillä Suomessa ei ole läheskään yhtä kosteaa kuin Brasiliassa, mutta siellä tuli aikoinaan Itaipun konvertteriasemalla ongelmaksi se, että sopivan tuulen vallitessa venttilihalli toimi osittaisena sateensuojana eristimelle ja kuivaksi jäänyt osa löi yli. Ratkaisuksi osoittautui silikonirasva, joka esti yhtenäisen vesikalvon muodostumisen eristimen kastuvan osan päälle. Täällä lisäinfoa http://tinyurl.com/aymqu7b , sivulta 5 eteenpäin on juttua ylilyöntitilanteista. Dokumentti pitää sisällään paljon muutakin luettavaa kyseisestä HVDC-linkistä. |
|
|
04.02.2013 23:37 <Mikko Koho> Onkos nuo hallin edessä olevat puhallinkoneikot veden tai glykolin jäähdyttimiä? Käsittääkseni tuon mittakaavan puolijohdejutut ovat vesijäähdytteisiä kun tehohäviöt ovat vähän eri tasoa kuin koulun elektroniikkalabrassa. |
|
|
04.02.2013 23:34 <Mikko Koho> Jouko: linkkiä kuvaan? |
|
|
04.02.2013 21:59 <Jouko> Tuo jälkimmäisenä mainitun 240 kW koneikon tehonlähde on vaaka-akselinen Francis-turbiini internetin syövereistä löydetyn kuvan perusteella... Kaplan on täällä pystyakselinen. |
|
04.02.2013 21:58 <Jani Koivunen> Perskeles, kerkesit ensin! :D |
|
|
04.02.2013 21:56 <STK> Onkos tuolla jatkuva miehitys? |
|
|
04.02.2013 21:29 <Jii> KKP:n ilmakuvan mukaan Korpelan entisen 110kV haarajohdon alkuun on lisätty johtoerottimet Toholammille haarautuvan johdon molemmin puolin.. |
|
04.02.2013 20:59 <Jouko> Goog.gle mapsissa tuo edesmennyt sähöasema vielä nähtävissä: http://goo.gl/maps/JvpcE |
|
|
04.02.2013 11:29 <Veke> Kuvassa silotus-kuristimet, ja DC-filtteri. |
|
04.02.2013 07:40 <calm> Halutessaan Maanmittauslaitoksen kartat multimeeediowebbinä voi käyttää http://retkikartta.fi tai http://paikkatietoikkuna.fi -palveluita. Kansalaisen karttapaikan etu on siinä, että sitä voi käyttää täysin myös kännykän selaimella, eikä tarvi erillistä sovellusta siihen puuhaan. Kosketusnäytöllä on vähän hankala raahata karttaa webissä ilman sovellustukea.. |
|
|
04.02.2013 00:07 <muhentaja> KKP saisi panostaa käytettävyyteen, joka on nykyisellään kotoisin lähinnä jostain Breznevin ajoilta. Karttaa ei voi raahata, puhumattakaan siitä että hiiren rullaa voisi käyttää zoomaukseen. Nämä ominaisuudet kuitenkin ovat tätä nykyä arkipäivää karttapalveluissa. Pisteet palvelulle hyvästä kartasta ja maan kattavasta ilmakuvasta, tasokasta Suomen karttaa ei Goolella tai Bingillä ole ja ilmakuvankin taso tuntuu riippuvan kohteen globaalista kiinnostavuudesta. |
|
03.02.2013 22:16 <J.P> Talvella -09 talsittiin tuolla toisella eli Uuteenkaupunkiin menevällä linjalla ja sieltä täältä uusittiin henkikylttejä, harusmerkkejä ja kiristeltiin haruksia heti tuolta ekalta kuvan pylväältä aloittaen. |
|
|
03.02.2013 20:36 <Topiax> KKP:ssa on paremmat kartat. |
|
03.02.2013 02:10 <Jouko> Paikallisen Musta Pörssin loppuunmyynnistä lähti mukaan puolenkymmentä 200W Airamin hehkulamppua, kun ketju sulkee kaikki ns. kivijalkamyymälänsä Suomesta ja siirtyy nettikaupan pariin. |
|
|
03.02.2013 00:41 <Jouko> Koordinaatit kun kopsaa G Mapsiin niin sama sijainti aukeaa kartalle kuin KKP:n linkissäkin. |
|
|
02.02.2013 22:30 <STK> Jos on koordinaatit annettu ja linkki kansalaisen karttapaikalle niin ei liene vaikeaa löytää samaan paikkaan myös käyttäen Google Mapsia jos siellä haluaa paikkaan tutustua esim. katunäkymän kautta. KKP ja Google Mapsin linkit ei tietenkään toisiaan poissulkevia ole, joten molemmat voisi olla kuvan tiedoissa. |
|
|
02.02.2013 18:25 <Sam> Sijainti google mapsiin - onko liian vaikeata?? |
|
|
02.02.2013 17:22 <hulk> hei tietääkö kukaan missä kohti google mapsissa on nuo sähkölinjat |
|
31.01.2013 16:56 <Jouko> Lasieristimistä puheenollen Ähtäristä löytyi tuliaisiksi vihreälasia 500V ylijännitesuojia pari kappaletta... |
|
30.01.2013 08:32 <calm> http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kantaverkon-sahkokatkot-jattivat-jopa-25-000-ilman-sahkoa/619670/ |
|
30.01.2013 00:00 <Juho> Tuommosesta nostalgiastahan saattais jopa maksaakkin... Hmmm, olis kyllä yks sisustus juttu... |
|
29.01.2013 18:06 <RicuP.> On noi lasierkut aina niin kivan värisiä. Haluisin yhden tuommoisen! |
|
29.01.2013 17:56 <RicuP.> Laitilan Kukko olut:9 |
|
29.01.2013 17:03
<Mikko Koho>
Siinä Francisia mallia jäämaa.. http://www.youtube.com/watch?v=yT4IgldQR38 |
|
|
29.01.2013 03:11
<Jouko>
Tuossa hieman em. pienemmän, kotitarve Pelton-voimalan esittely: http://www.youtube.com/watch?v=TmTGnO_E0pY Toinen kotitarve voimalan projekti. Käyttöönotossa heti alkuun lasten sairauksia: http://www.youtube.com/watch?v=sXahO4jdeW8 -> 1:45 vesi tulvii hieman väärässä paikassa... :) |
|
|
28.01.2013 21:45 <Mikko Koho> 2:10 eteenpäin näkyy myös.. Varo se on. |
|
|
28.01.2013 21:11
<Mikko Koho>
Toki. Tuolla on juuri se sama etu kuin Norjassa: vettä tulee hitosti kun on merellinen ilmasto ympärillä ja vaikka sitä vettä ei nyt niin älyttömästi tulisikaan niin iso putouskorkeus pitää rakenteet sievinä. Siitähän Suomessa joudutaan maksamaan, siitä että saman tehomäärän laitoksista pitää tehdä älyttömiä "bunkkereita" ja kun koneet ovat hitaita niin niistä tulee raskaita, tuollaisessa "putkilaitoksessa" ei tarvitse kuin mitoittaa turbiinille riittävä kierrosluku ja laittaa generaattori ilman mitään vaihteita ym. perään. Katsoinkos muuten oikein että 0:45 eteenpäin taaimmainen sininen venttiili olisi varoventtiili? Sinänsä loogista että kun laitos on pitkän röörin päässä missä on painetta niin hätätilanteessa tarjoutuu paineiskuille joku tie häipyä ulos. Jos tuota turbiinia osaa katsoa niin näkee Peltonin perusrakenteesta jotain oleellista: vesivirta säädetään kahdella tavalla, ensin on neula mikä toimii käytännössä venttiilinä ja säätää vesivirran. Mutta jos kuormaa joudutaan ottamaan nopeasti pois, kone laukeaa verkosta jne. niin neula lähtee kyllä sulkemaan virtausta mutta koska, paineiskun takia, sitä ei voi runtata tuosta vaan kiinni niin ensin toimii kieli mikä suuntaa vesisuihkun juoksupyörän ohi ja sitten kun neula kerkeää toimia niin kieli lähtee pois tieltä. |
|
|
28.01.2013 20:03
<Hartsa>
ei ole kyllä koolla pilattu laitos =) Kompakti paketti. |
|
28.01.2013 17:02 <Jouko> Rautaruukin johtohaarassa monenmoisia erottimia noin 1,5km päässä, ks. http://goo.gl/maps/Wd2QC |
|
|
28.01.2013 15:15 <Jouko> http://www.youtube.com/watch?v=BapR-iFxjjM Kannattaa katsoa myös vanhempi video asennustöistä. |
|
|
27.01.2013 21:39 <Mikko Koho> Linkkiä videoon? |
|
|
27.01.2013 19:35 <Jii> KJ-jakeluverkon jännite Islannissa lienee 11 kV muuan vesivoima-aiheisen Ytube-videon perusteella.. |
|
27.01.2013 18:48 <Hartsa> Seinällä taitaa olla käyttösauvoja tai jotain sellaisia..?? |
|
27.01.2013 11:56 <calm> http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulussa-ja-kiimingissa-laajoja-sahkokatkoja-sanginjoki-yha-ilman-sahkoa/619447/ |
|
27.01.2013 11:53 <muhentaja> Kuhmossa on parin viime vuoden aikana harjoitettu wanhojen 20kV linjojen saneerausta. Saneerauksen yhteydessä on laitettu uusiksi koko infra mitä itse olen havainnoinut, joten ei ihmekään että käytettyä tavaraa on kertynyt. Jakelumuuntajat on uusittu ja myös 0.4kV puoli on laitettu uusiksi, avolinjat ovat poistuneet ja amkaakin on vaihdettu maakaapeliksi. |
|
|
26.01.2013 21:39 <Topiax> Pahoin pelkään että ei ole kuin ajan kysymys ennenkuin kuparille persot pitkäkyntiset tormaavat paikalle "hankintoja tekemään"... |
|
|
26.01.2013 20:38 <Jouko> Ohhoh! Melkoinen hiljaisuuden tyyssija, ilman 50 Hz hurinoita... Uudet muuntajakoneet varmaankin korvanneet nämä ja näkyy tuolla joukossa tuoreempiakin malleja olevan. Suurin osa kenties vanhoja pylväsmuuntajia ja jokunen ukkosen pudottama. Etualan römperit siitä hienoimmasta päästä sekä hivenen uudempaakin mallia edustava hermeettinen muuntaja siinä keskellä. Tuollaista vanhaa Strömbergin jakelumuuntajaa olen hieman katsellutkin, josko jostain saisi itselleen ns. museoesineeksi. Pelkkä 'ulkokuorikin' riittäisi ilman käämipakettia ja eristeöljyjä. |