|
22.08.2012 16:23 <Hartsa> vieläkös näitä Bravoo tovereita on edelleen käytössä ehken vanhemilla sähköasemilla? |
|
22.08.2012 15:19 <M.Asentaja> Olen ollut joskus viime vuosituhannen lopulla hakemassa 45/20 kV;n muuntajaa uusiokäyttöön 110/20 kV;n tieltä Viipuksesta mutta en kyllä muista vuoden tarkkuudella. |
|
|
22.08.2012 15:09
<M. Asentaja>
Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella näistä "Bravo Tovereista" voin hyvin pitkälle yhtyä Sähkärin ajatuksiin, yksinkertaisia perusvarmoja laitteita ilman hienouksia. Edelläkerrotun lisäksi releessä on ylimpänä osoitin joka näyttää kulloisenkin virran suhteessa I-nimelliseen. Ainoastaan mekaaniselle laitteelle ominainen epätarkkuus toiminta-ajoissa (pienet aikaportaat) sekä useampiportaisessa suojauksessa tarvittavan lukituksen puute tekivät siitä vanhanaikaisen. Vieressä oleva johdon maasulkurele (ilmeisesti CE90) jossa ylhäällä asettelut I0 ja U0 varten, alhaalla erillinen rele toiminta-aikaa varten, oli myös rinnakkaismalli jossa ilmaisu ennen relettä olevalle maasululle esim. toisella johtolähdöllä olevalle. Kuten sanottu tämä vain ilmaisua varten. |
|
|
22.08.2012 13:01 <Sähkäri> Brown Boverin S-sarjan releet. Legendaarisia. Näissä ei ole mitään väyliä tai hienouksia, mutta hoitavat persuhommansa edelleen yllättävän hyvin. Näissä on tullut vikoja vastaa tavattoman vähän. Sokeakin osaa noista ikkunasta näkyvistä rullista asetella releen (iso rulla ylivirralle ja pikkurulla momentille, vasen iso rulla ylivirran aikahidastukselle, momentti luonnollisesti ilman aseteltavaa hidastusta) ja itse laukaisukosketin näkyy keskellä relettä. Releen laukaistessa punainen merkki "avutuu" koskettimen alapuolelle. Alapuolen ruuveista tai "piikeistä" valitaan halittu virta-alue (virtamuuntajan toisio). Laukaisukoskettimen alapuolella näkyy kiskossa musta sormiruuvi. Sen kautta johdotetaan laukaisu eli releeltä voi helposti estää laukaisut ruuvaamalla tämän ruuvin auki/pois esim. koestustilanteessa. Releen laukaisukoskettimen yli on liittimet banaanijohdoille koestusta varten (näkyy kyllä kuvassa, kun osaa katsoa). Koestuslaite suoraan näihin kiinni (ja yllä kuvattu laukaisupiirin katkaiseminen), ja homma on näiltä osin koestusta varten valmis. |
|
22.08.2012 12:47 <Sähkäri> Tuollaisia muuntajabunekkereita ei juurikaan enää rakenneta. Näyttää olevan paikallaan valettu. Nykyisin jätetään ilman bunkkeria tai tehdään elementeistä, settipalkki-tyyppisellä rakenteella. |
|
|
22.08.2012 12:45
<Sähkäri>
Onko tämä Kuontivaaran vain Viipuksen sähköasema? Eikö Kuontivaara ollut uusi asema (ehkä 2007?). Onko Viipus tätä uudempi? Kertokaa, jos tiedätte/muistatte? Ei kai Kuusamon alueella ole aktiivisia valtauksia. Luulisin, että nämä Kuusamon ja varsinkin Rukan sähköasemat palvelevat alati kasvavaa tunturikeskusta muistaen, että miltei kaikki Rukan asunnot ovat sähkölämmitteisiä (tässä kohtaa joku varmaan muistuttaa, että onhan Rukalla lämpökattila/lämpöverkko, mutta sen osuus lämmitysenergiasta on pieni). |
|
21.08.2012 18:31 <Mikko Koho> No, itseasiassa taajareita on viimeaikoina ruvettu käyttämään pienissä vesivoimaloissa. Tuulivoimatekniikkaa alunperin ja koneen nopeudensäätö tarjoaa halvemman tavan optimoida tuotanto kuin esim. säädettävä juoksupyörä. |
|
21.08.2012 18:24 <Mikko Koho> Ja Imatralla kaikki koskinäytösten järjestysajat satunnaisiksi ja salaisiksi ettei kukaan keksi että milloin voimalan teho alenee. Ja kaikki sähkönlaatuanalysaattorit kieltoon ettei kukaan saa tietää verkon taajuutta, sekin kun liittyy suoraan sähköntuotantoon ja todella kiinteästi. Keksiköön sitten sähkärit uudet työkalut! Ps. Oon muuten just seuraamassa kun IMAn koneet rullaa tehoja ylös näytöksen jälkeen. Tähänkin kymmenien metrien päähän piikkilanka-aita yli kilometrin matkalle ettei kukaan näe voimalan poistoaaltoja, kanavien virtauksia tai kuule voimalan ääntä. Nekin kun liittyy sähköntuotantoon! Vai pitäisikö samantien kattaa Vuoksi ettei kukaan näe paljon vettä menee laitosten läpi.. |
|
|
21.08.2012 18:15 <Jouko> Okei, normaaleilla kierroksilla mutta täydellä virtaamalla ;) |
|
|
21.08.2012 16:56 <calm> Siellähän uusia huolenaiheita on keksitty. Ei sitten yhtään ole viitsitty rajata, vaan suoraan vain kaikki sähköntuotantoon liittyvä laitettu salaiseksi. Onnea matkaan vaan puheenjohtajalle tällä saralla. Pitäisikö tämän nojalla salata esimerkiksi säätiedot, kun nyt sateisen kesän jäljiltä ei ole saatu turvetta nostettua ja Oulukin tulee olemaan kivihiilen varassa voimalaitoksensa kanssa. |
|
21.08.2012 16:44 <M. Asentaja> Str. standardikoot olivat; 16,30,50,100,200,315,500,800,1000,1250,1600 ja 2000 kVA. |
|
|
21.08.2012 16:03
<Mikko Koho>
Näin tietää 3T-lehti kertoa: "Linnainmaan mukaan ''maksuliikenne on turvattava kaikissa olosuhteissa”. Myös kaikki muut kansallisesti kriittiset toimialat pitää tunnistaa ja turvata. ”Kaikki sähkötuotantoon liittyvät tiedot voivat olla vääriin käsiin joutuessaan kansallinen turvallisuusriski”, lisää yritysturvallisuusstrategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Markku Rajamäki." http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/tietoturvan_puutteet_uhkaavat_suomen_huoltovarmuutta?utm_medium=facebook&utm_source=twitterfeed |
|
|
21.08.2012 15:54 <Mikko Koho> Melko täysillä kierroksilla? Normal koska tahtikonehan pyörii aina sähköverkon määräämää nopeutta ja epätahtigenun kierroksiin kuorma vaikuttaa mutta mitättömän vähän.. :) |
|
|
21.08.2012 11:57 <Jouko> Tuo syöttövesiputki oli muuten melkoisen iso halkaisijaltaan, ehkä nelisen metriä paikan päältä arvioiden! Aaltoilusäiliöstä voimalaan meni sitten hieman "ohkaisempi", olisiko kolmisen metriä ollut suurin piirtein... Kone kävi silmin nähden melko täysillä kierroksilla ja sen kyllä huomasi laakean yläkanavan virtauksessa. Keski-Suomessakin näemmä vettä satanut kuluneena kesänä.. |
|
|
21.08.2012 11:46 <Jouko> Muistaakseni sähköyhtiön tms. firman alueen portilla ei erikseen kielletä alueelle tulemista (vieraana), joten tuon kompensoinnin voisi katsoa ihan vierestä, sähköaseman aidan takaa. Vieraillekin taisi olla omat autopaikat, eikös kuvaaja ole vieras? :o) |
|
21.08.2012 08:39 <calm> Liekö tämä ollut jonain ajanjaksona ihan yleinen tapa rakentaa tällaisia. Ei näitä ole tainnut tulla tähän asti vastaan kyllä kuin Ylivieskassa parissa paikassa hylättynä. Voimalaitoksen valmistumisvuosi näkyy olevan 1933/1963/1992, olisikohan vielä 1960-luvulla tämmöisiä hässäköitä rakennettu? |
|
|
21.08.2012 08:28
<calm>
Ilmakuvassa muuntajan vieressä näkyy kyllä kolme pyöreää juttua, mutta viistokuvista sitten ei mitään erotukaan, olisiko siitä reaktorit purettu pois?. Kompensoinnille on kyllä kaikkialla muualla 110 kV:n katkaisijoita käytetty, tässähän näkyy olevan hyvinkin lyhyet katkaisijat. Posanperän SA sitten taas on paljon uudempi kuin tämä sähköasema, kyllä täältä ainakin joskus on jakeluverkkoakin jotain kautta syötetty. |
|
|
21.08.2012 01:27 <UU> Leväsuon sähköaseman vieressä on Oulun Energian Posanperän SA jota käytetään jakeluverkon syöttöön. |
|
20.08.2012 21:48 <muhentaja> Akselihan se siinä. Merikoskella pääsee koppien ikkunoista näkemään jossain määrin myös millaisella koneistoilla noita luukkuja avataan ja suljetaan. Jos en väärin muista on sähkömoottori vain toisella puolella ja tuon akselin kautta välittyy voima toiselle puolelle jossa on vain alennusvaihde, jonka kautta voima menee hammastangolle. |
|
|
20.08.2012 17:21 <Mikko Koho> Mikäs muuten kuvassa näkyvä putki on? Kaidetta vai valta-akselia jolla luukun kummankin puolen koneistot pidetään synkronissa ja luukku suorassa kun sitä ajetaan? Vähän samaan tapaan kuin kartonki- ja paperikoneissa oli aikoinaan valta-akselikäytöt. Ja osassa saattaa olla edelleenkin. |
|
|
20.08.2012 16:00 <Jouko> Lieköhän kyseisen sähköaseman rakentamisella ajateltu myös tämän lähistöille nousevia kultakaivoksia teollisuuslaitoksineen, jos lupahakemukset menevät läpi..? |
|
|
20.08.2012 15:46
<Jouko>
Siinäpä on metrikaupalla käytetty kutistesukkaa noiden virtakiskojen päällystämiseen :O Olisihan tuon rakentaminen käynyt helpomminkin yleisimmillä komponenteilla, kuin alkaa taivuttelemaan alumiinikiskoja ja pujottamaan kutistesukkia niihin; vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5286 Ettei sitten ole esim. irtisanomisten uhalla keksitty jotain aikaa vievää työtä esim. laman painaessa päälle jne. |
|
|
19.08.2012 19:22 <STP> Pääkallopaikalta saatua toisen käden tietoa (vähän niinkuin hevosmiesten tietotoimisto...) Suurin rajoite virtauksella on Madekosken kohdalla, siinä joki on tullut täyteen hiekkaa ja mataloitunut huomattavasti. Tätä tukee myös tulvavaarakartta ( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22085&lan=fi ) jonka mukaan suurimmat vedennousut tapahtuu juurikin Madekoski/Sanginsuu seutuvilla. |
|
|
17.08.2012 21:41 <muhentaja> Ilmakuvassa siellä näyttäisi ainakin kompensointireaktorit olevan, niille ainakin tarvitaan katkaisijat. Mahdetaankohan noita 20kV tertiäärilähtöjä käyttää ylipäätään jakeluverkon syöttöön? |
|
|
17.08.2012 16:39 <Jouko> Lähteeköhän noista kaapeleista syötöt suoraan jakeluverkkoon, kun on katkaisijat ja erottimet? Kaiketi joku koppimuuntamoon rakennettu kytkinasema siinä välissä on.. Keskelle tulee ehkä syöttö ja laidoilta lähdöt kompensointisysteemeihin/reaktorille tms. verkkoon. |
|
|
17.08.2012 01:31 <Jouko> Alkaa olla viimeiset ajat kun tätä Toppilan sähköasemaa pääsee näin läheltä katsomaan. Energiayhtiö on vallannut noin neljännes kilometrin verran Tervahovintietä omalle "puolelleen" liekö laajennus tms. syistä... |
|
17.08.2012 01:21 <Jouko> Tämäkin muuntamo on siirtynyt historiaan Oulun kaupungin puolesta! |
|
17.08.2012 01:17 <Jouko> Höh :( Oulun kaupunki meni sitten purkamaan tämän vanhaa rakennusarkkitehtuuria edustavan muuntamon Toppilansalmeen rakentuvan uuden sillan tieltä, vaikka tämä olisi juuri ja juuri jäänyt ns. viheralueen puolelle suojaan, suunnilleen jalkakäytävän viereen. Karttalinkissä tämän tarkka sijaintipaikka. |
|
17.08.2012 00:58
<Jouko>
Alkaa vain vuosi vuodelta olemaan harvinaisempia nuo sulakkeelliset koukkueristimet.. Kokoelmiin kelpaisi tuollainen ja kerran jopa kohdalle sattunutkin, mutta aivan liian tiukassa oli kierre sekä talvisajan pureva pakkanenkin vaikuttamassa... Sähkömuseo Elektrassa vastaavia: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5974 |
|
17.08.2012 00:51 <Jouko> Vastapuolella jokea on kaksi kiristyspylvästä, joista taemmaisin toimii myös kulmaportaalina liki 90 asteen kulmassa. |
|
16.08.2012 22:15 <RicuP.> Eikun lautasia pitkin kiivetään:D |
|
16.08.2012 22:13 <RicuP.> Vois seuraavax rakentaa mökin eristimien päälle ni ei haittais ukkosella niin paljoo:D |
|
|
16.08.2012 18:57
<Hartsa>
aika yleinen pytty maaseudulla 20kV linjalla... |
|
|
16.08.2012 13:54 <Jouko> Hmm, olisikohan fyysisen koon perusteella 30 kVA:n (Strömberin) muuntajakone. Mistähän löytyisi yleisimmät muuntajien teholuokat "kVA:t" luetteloituna esim. 10 kVA, 16 kVA, 30 kVA, jne... |
|
|
15.08.2012 01:11
<Jouko>
Veikkaisin pohjapadon osalta myös moottoritie siltojen alusia. Virtaus kiihtyi juuri siltojen kohdalle ja kiviankkurien (pilarien bunkkerit vedessä) ylä- ja alavirran välissä oli selvä ero. "Ylös" Erkkolansillan suuntaan paljas rantaviiva kaventui jokseenkin olemattomiin. Knuutilanrannan/Maikkulan suunnalla on kuulemma joitain merkkejä tuntuvammasta virtauksesta Oulujoessa. Ehkä siellä muinainen koskenniska, eos. Vesi oli tänään myös hieman laskenut sunnuntaista, ehkä 10cm. Ainolanpuistossa oli pari kulkuväylää jo pyörällä läpiajettavissa ilman kenkien kastumista, tosin virta vienyt osan tiesorasta mennessään.. Iloinen virtaus sen kuin jatkui Merikoskella. |
|
14.08.2012 23:53 <Jii> Noin taitaa olla.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5308 |
|
14.08.2012 17:29
<janixx>
nuo sähkölinjat menevät yhden tien päältä kuitenkin ennen kyyjärveä |
|
13.08.2012 23:58 <Jouko> Pikavisiitillä Iisalmen Peltomäkeen 45kV elää, kukkuu ja visertää niin kuin ennenkin ;o) http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3340 |
|
13.08.2012 23:48 <Jouko> Juu, samaa katselin.. Siilinjärven sähköasemalla vain oli nurmikenttä entisen 45 kV kojeistokentän paikalla. |
|
13.08.2012 12:31 <LLe> Tietääkö joku, miltä vuodelta tämä linja on? |
|
|
13.08.2012 01:09
<Mikko Koho>
Nuo pohjapadot ois ihan kiva tietää sillo ku tarvii. Ettei käy kuten tässä: http://www.turvallisuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=ynq20v.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1330439889260&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf |
|
|
12.08.2012 20:40 <muhentaja> Pitäisi itsekin käydä etsimässä kirjastosta se Oulujoen voimalaitoksia käsittelevä kirja, johon viitattiin Topiaksen aikoinaan linkittämällä (mutta sittemmin bittitaivaaseen siirtyneellä) Oulujoki-sivustolla. Sieltä voisi löytyä lisäinfoa onko sitä pohjapatoa olemassa vaiko ei, mutta jostain on allekirjoittaneelle sellaisesta muistikuva jäänyt. |
|
|
12.08.2012 18:04
<STP>
Juu, lokka on wikipedian mukaan 0,15MW teholtaan. Eipä taida olla tulvilla merkitystä sen ajamiseen, vaan lirutellaan kokoajan "maksimit". Yritin kaivella vanhoja videoita ja ilmakuvia tuosta merikosken ympäristöstä, mutta ei niistä oikein tolkkua saanut tuo pohjapadon olemassa olosta suuntaan tai toiseen. Missä kohdassa lie sitten se alkuperäinen kosken niska, voihan sekin kuristaa virtaamia voimalaitokselle kun vettä alkaa menemään reilusti. Tai onko moottoritien siltojen alle tungettu kuinka paljon tavaraa jokiuomaan silloin aikoinaan. Varmaan on jonkunlaiset suojavallit värkätty siltapilarien valujen ajaksi ja onko massat sitten vaan levitelty pitkin pohjia siten että normaali koneistovirtaamalla ei ole ongelmia ja tulvassa tuleekin sitten kuristusta... |
|
|
12.08.2012 15:03 <Hartsa> näin oli tehty kun ohi ajelin ;) |
|
12.08.2012 14:57 <Per Saukko> Aikas antiikkia... Tulee mieleen 2000-luku! |
|
|
12.08.2012 12:48 <Hartsa> nytten tämä 45 on purettu pois....ei ollut enään kuin tuo 20kV jäljellä. |
|
|
12.08.2012 08:40 <Late> Asemasta en osaa sanoa, mutta Vesanto-Äyskoski johto on edelleen samassa kunnossa kuin ennenkin, joten eiköhän tämäkin asema ole suunnilleen kuvan näyttämässä tilassa. Siilinjärveltä sen sijaan on purkautuneet loputkin 45 kV verkon jäänteet. |
|
11.08.2012 17:53 <calm> Video alapuolelta: http://www.youtube.com/watch?v=x5AwSf94e0w |
|
|
11.08.2012 04:19
<Mikko Koho>
Ja ongelmana näillä virtaamilla alkaa olla jo se että paljon koneistojen hyötysuhteet alkavat olla kun koneita ajetaan "sata lasissa." Eli vaikka koneesta laittaa vettä lisää menemään niin jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen jossa lisäjuoksutus ei tuo enää vastaavaa hyötyä tehon suhteen. No, tässä tilanteessa ei oikein muuta voi kuin ajaa. Ja kokonaan oma lukunsa lienee se kavitaatio.. Mitä mahtavat huoltomiesten silmät nähdä kun joskus pääsevät alas katselemaan turbiineja sisältä päin. Voipi olla että hitsauspuikkoa saattaa mennä useampi paketti.. |
|
|
11.08.2012 04:14
<Mikko Koho>
Ensinnäkin Lokan voimalasta: käsittääkseni ko. mylly on tehty vain sitä varten että viranomainen on aikoinaan määrännyt minimijuoksutuksen jolla turvataan veden vaihtuvuus alapuolisella vesistönosalla. Motiivina ei siis olisi sähköntuotanto sinänsä vaan se että kun joka tapauksessa pitää juoksuttaa niin otetaan sitten siitäkin sähkö talteen. Korjatkaa jos meni huti. Vastaavalla idealla on pikkuinen vesivoimala myös Lieksankosken voimalan patoluukussa. Sinänsä kaikki vesi mahtuisi menemään varsinaisen voimalankin läpi mutta pikkuvoimala ajelee sitä minimiä mitä on ympäristönsuojelun takia määrätty. Oulujoesta: tuo padotus vedenalta on täysin mahdollinen. Vedenpinnan laskun määrähän on neliöllinen suure, eli periaatteessa kun virtausnopeus tuplataan niin putoushäviö kasvaa nelinkertaiseksi ja muistaakseni tehohäviö nousee kolmanteen potenssiin eli kahdeksankertaiseksi. En nyt äkkiseltään uudelleen löytänyt tutkimusta jossa oli mainittu se paljon Oulujoessa tulee putoushäviötä normaaliaikana mutta muistaakseni yöllä, kun osa laitoksista on kiinni ja joku ajeli ihan minimiä, häviöt koko joen pituudelta olisivat kymmenien senttien luokkaa mutta kun päivällä laitetaan normaalit 450m3/s niin puhuttiin jo metrien putouskorkeudesta mikä menee hukkaan. |