|
09.11.2012 20:35 <Hartsa > Tehorajaoitus oli tullut voimaan -81 keväältä. olisiko huipputehomaksu ollut sen jälkeen kallimpaa ehkä... |
|
09.11.2012 16:35
<tauno.korpela@naturpolis.fi>
Hei, Kuusamon Lions klubi ja Partiolaiset julkaisevat vuosittain joululehden. Oijusluoman voimalaitos on partiolaisten kämpän vieressä, siksi ajateltiin joululehteen kirjoittaa juttua Oijusluoman voimalaitoksesta. Löysin Janne Määtän kuvia voimalaitoksesta netistä. Saako hänen kuviansa käyttää veloituksetta, mutta toki maininnalla kuvan ottajasta? Käsitykseni mukaan voimalaitoksen generaattorikin on tallessa Soilun voimalaitoksella. Tauno Korpela |
|
09.11.2012 08:52 <calm> Kovin suosittu rakennehan tuollainen nykyään on. |
|
|
09.11.2012 08:07 <Topiax> Mitä kummaa... tuleekos 100 kV johto tuohon 400 kV:n johdon alle, samaan pylvääseen? |
|
08.11.2012 08:02 <calm> Sehän jopa löytyi vähäisellä hakemisella. http://calm.iki.fi/IMG_6685.JPG |
|
|
08.11.2012 07:57 <calm> Jossain mulla on muistaakseni kuva Ahvenkoskelta, missä kosken yli menevässä linjassa roikkuu uistimia ja siimanpätkiä vaikka kuinka. |
|
|
08.11.2012 00:06 <Joni> Toi raketti tuli mulleki mieleen :) |
|
07.11.2012 17:08
<Mikko Koho>
Jollakin ollu ideat kohdillaan: http://kuvaton.com/browse/24235/floating_hotel.jpg |
|
|
07.11.2012 10:24 <Mikko Koho> Kuulin kerran että Ahvenkoskella on aika mielenkiintoinen tilanne, siellä kun kalastajat ja kytkinkenttä ovat aika lähekkäin niin lahjakkaimmat siiman päässä olevat kilkkeet ovat olleet kentällä. Onneksi sentään siima on sähköä johtamatonta niin ei ole tullut vähän toisenlaista "nykyä", ainakaan tiettävästi. |
|
|
06.11.2012 23:38 <Jouko> Siima onkin sidottu irtomyynnistä ostettuun "1.3g" ilotulitusrakettiin, joka ammutaan viistosti voimajohdon ylitse. :o) Kovimmat irtoraketithan lentää noin 120-150m korkeuteen ennen panoskuvion räjähtämistä. Viistosti jopa vielä pidemmälle... |
|
|
06.11.2012 20:53 <STP> Joku apuväline avuksi. Itse joskus nuorempana kalastin Norjassa meren rannalla n.5-6m teleskooppivavalla jossa normaali avokela. Siiman päähän n. 100gr lyijypaino muiden romujen kaveriksi ja hyvin meni sata metriä siimaa mereen puntin perässä :-) |
|
|
06.11.2012 19:58 <Joni> Mietin tuota siiman heittämistä. Olen joskus noita nähnyt niin korkealla olevissa johtimissa, että täytyy melkoinen heittäjä olla, jos saa painon kymmenien metrien korkeuteen...? |
|
|
06.11.2012 16:33 <Hartsa> jos en kovasti väärin muistele niin -80 luvun puoli välissä oli kanssa jonkun moinen tulva tuolla.. |
|
06.11.2012 16:28
<Hartsa>
juu käydäämpä ne läpi =) |
|
06.11.2012 11:02 <Pekka> Kylläpä on paljon todella epätarkkoja kuvia, aika kurjaa katsella. |
|
05.11.2012 20:42
<M. Asentaja>
Jäin kohta "milleniumin " jälkeen eläkkeelle joten en tarkkaan tiedä nykytilannetta mutta kyllä kaikki johtorakenteet olivat 20 kV;n tarvikkeilla tehdyt lukuunottamatta muuntajakoneita, venttiilisuojia ja tietenkin niitä alkuperäisiä merikaapeleita. Kyllä Tömpästä ainakin tuolloin tuli ilmajohto, onhan matkaa kuitenkin melkoisesti. Eroaahan se merikaapeli melkoisesti normaaleista maakaapeleista vahvoine teräsarmeerauksineen (ajojäät, ankkurit ym.) sekä merivettä kestävine vaippoineen. |
|
|
05.11.2012 18:37 <NH> Tällä hetkellä vesitilanne on paha myös Kymijoen vesistössä. Leppäveden pinta on tänään 5.11. 2012 korkeusjärjestelmässä NN mitattuna +81,24 m metrenpinnasta. Viimeksi se on ollut marraskuussa näin korkealla vuonna 1974. Vesi on yhä nousussa, joten säännöstelyn yläraja lähestyy lähestymistään. Vedenpinta on jo ylittänyt sen tason jolloin voitaisiin käynnistää Vaajakoskella luonnonmukaista purkautumista reilusti suuremmat lisäjuoksutukset, kuten Vuoksella on paraikaa menossa, mutta niiden aloittamista viivästyttää Päijänteen suuri vedenkorkeus, joka on jo 40cm keskiarvotasoa korkeammalla. Kalkkistenkoskella on säännöstelypato auki, sulun kautta ajetaan jo puolet maksimimäärästä (maksimit 200m3/s), ja luonnonkosken kautta menee vettä paljon. Kymijoen kokonaisvirtaama, mukaanlukien muista haaroista tuleva vesi, on jo yli 520m3/s, joten vesi on nousemassa alajuoksulla rajusti uoman huonon vetokyvyn takia. Päijänteen suuresta korkeudesta johtuen Leppäveden juoksutuksia ei voida vielä tässä vaiheessa suurentaa mielin määrin. Säännöstelyraja lähestyy kuitenkin kovaa kyytiä.. |
|
|
05.11.2012 17:50
<Jouko>
Pylväässä oikealla lienee syöttävä kaapeli, mutta Tömpän rannalta asti taidetaan tulla kuitenkin ilmajohdoin näille kulmille. Tiedä sitten eroaako meren pohjassa kulkeva kaapeli ns. normaaleista 12/24 kV maakaapeleista, vai onko sinne ihan raskasta ja paksukuorista spesiaalikaapelia upotettu. Luulisi ainakin hinnasta eroa löytyvän. Tömppä kartalla: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=396809&n=7205061&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi Mikä on nykytilanne 20 kV jännitetasoon siirryttyä? Onko Tömpästä tuleva 10 kV ilmajohto purettu, kylmetetty vai otettu rinnankäyttöön 20 kV johdon kanssa?? Eikös sekin ollut 20kV komponenteista rakennettu (streetwise kuvien perusteella)..? Retkipäivänä ei sitten tullut käytyä Tömpän suunnassa vaikka sellainenkin kävi mielessä. Reittikartat uupuivat eikä gepsin kartoilta valtaosaa alueen pikkuteistä edes näkynyt... G:n kamera-auton kuvaa 10- ja 20 kV johtojen eroamisesta omiin suuntiinsa: http://goo.gl/maps/1xyRz |
|
|
05.11.2012 15:21 <Mikko Koho> Täälläkin on puhuttu että Saimaan Kanava pitäisi laittaa tulvajuoksuttamaan mutta eipä se oikein onnistu. Kuulemma luvat eivät salli ja vielä oleellisempi seikka on se että sitä ei ole suunniteltu siihen. Muistaakseni joku talvi ajoivat muutaman m3/s läpi ja kokeilivat että saisiko kanavan pysymään paremmin sulana. Siihen luvat antavat mahdollisuuden. En tiedä/muista tulosta. Ilman eri juoksutuksiakin talvisin yläosa Mälkiän ja Mustolan sulun alueilla pysyy paljon jäättömämpänä siksi että kanava ottaa vetensä Kaukaan edustalta missä tehdas purkaa hukkalämpöään. |
|
|
05.11.2012 15:17 <Mikko Koho> Aikoinaanhan eläimiäkin laidunnettiin turpeesta tehdyillä viherkatoilla ja nykyään viherkatot alkavat suurkaupungeissa tulla takaisin muotiin. Niillä saadaan mm. pienennettyä talojen jäähdytystarvetta kesäisin ja ne pidättävät sadevesien virtaamahuippuja jos niitä yleensäkään tarvitsee pois johtaa, sikäli kun kasvit eivät kaikkea vettä hyödynnä. Onpa fiksuimmilla katoilla puutarha ja mehiläispesä kukkia varten ja tuleepa niistä hunajaakin sivutuotteena.. ;) |
|
|
05.11.2012 12:15 <-''-> Eipä tuo katto vielä pahaa tee. Ruotsissa oli yöpymispaikan katto päällystetty turpeella ja heinääkin kasvoi. Yhtään sähösysteemiä ei vain samaan kuvakulmaan löytynyt, niin ei viitsi laittaa kuvaa tönöstä tänne... |
|
|
05.11.2012 12:14
<Jouko>
Nytpä onkin sopivan kokoisia. Jaksaisiko Hartsa vielä korjailla muistakin kuvista jännitteet kohdalleen tms. poistaa tarvittaessa? :) Jotain rotia näin asjalliselle sivustolle..! ;-) |
|
|
05.11.2012 08:31 <calm> (pienennyskäsi kävi taas kuvien parissa) |
|
|
05.11.2012 02:35 <NH> Kyse on todennäköisesti kevään 1988 suurtulvasta, jonka nousu saatiin pysäytettyä vasta Leppäveden säännöstelyluvan ylärajalle 81.5 metriin merenpinnasta. Tuolloin Vaajakoskella oli kaikki 5 tulvaluukkua pitkään täysin auki, ja vettä virtasi Päijänteeseen voimalaitoksen koneistovesimäärän 220m3/s kanssa yhteensä 500m3 sekunnissa. Nykyään voitaisiin äärimmäisessä hätätilanteessa ehkä käyttää Keiteleen kanavan sulkua lisäjuoksutuksessa raottamalla molempia sulkuportteja. Uittomoodin automatiikka sallisi sellaisen. Joskaan sulusta ei saa vettä määräänsä enempää läpi ilman rakenteiden vaurioitumista. |
|
|
04.11.2012 22:03 <Hartsa> tätähän tää laitos on jauhanut 90 vuotta....... |
|
|
04.11.2012 21:55 <Mikko Koho> Aika tehdä jotain? Rahaa? Sitähän firmat tekee kokoajan. |
|
04.11.2012 14:35 <M. Asentaja> 10 kV;n aikaiset kaapelit ovat jääneet virattomiksi, 20 kV;n kaapelipäätteen telineessä venttiilisuojat minkä takia entiset (10 kV) poistettu. |
|
03.11.2012 17:47 <Tiiseli> Paljon on orsia sielläkin. Siistit orsipinot näkyvät ilmakuvassakin. |
|
02.11.2012 23:43
<Mikko Koho>
Kunhan nyt saneeraavat kolmosen ja nelosen niin katellaan sitten. Kroatialaiset uusimaan ASEAn genut ja Tampellan turbiinit menevät Slovakkien ja Ranskalaisten yhteisfirman uusittavaksi. Jos nyt maksimissaan saa ruuvata 178MW ulos niin sitten tuon jälkeen pitäisi tulla 192MW muistaakseni. Eli 7MW/kone lisää 21,5MW myllyihin. Silloin tulisi Suomen ykkössija taas takaisin. Mutta ei noita koneita enää juuri lisää mahdu. Maksaisi hitosti rakentaa olemassa olevan laitoksen kylkeen uudet myllyt ja käyttöaika jäisi luvattoman alhaiseksi. Noissa kun takaisinmaksuajat ovat, esim. 50v kestoiälle laskettuna, 20-30v, riippuen tietenkin sähkön hinnasta. Eri asia sitten on että pitääkö voimayhtiö. Megawattituntia tulee kiitettävästi mutta tyydyttääkö se voimayhtiötä? Nyt on säätökäyttö pois pelistä ja kun koneet ajavat 24/7 täysiä niin kun ei voi säätää niin ¤/MWh-hinta tippuu huonoilla tunneilla ajettaessa. Voi olla että talousihmiset eivät, vaikka se kuinka järjen vastaista olisikin, tykkää. Sehän ei nykyfirmoille ole enää pääasia että sähköä tulee, pääasia on se että "money walks but shit talks.." |
|
02.11.2012 23:41
<Hartsa>
korjataan korjataan =) |
|
|
02.11.2012 23:39 <Jouko> Ja ketjutaljassako sitten 2x20 kV moottori?!! Ko. jännitteen 'hakuehdolla' löytää jatkossa mitä ihmeellisempiä kuvia... |
|
|
02.11.2012 23:33 <Jouko> Saavatpahan Imatrankoskessa ajaa koneikkoja täysillä, tuskinpa se voimayhtiötä harmittaa kun vettä kerran riittää.. Mahtuisiko nykyisen voimalan kupeeseen pari lisä Kaplania tulvahuippuja laskemaan, jos uutta voimalaa suunnittelemaan lähdettäisiin? |
|
|
02.11.2012 22:58 <Mikko Koho> Täällä(kin) koskinäytös jatkuu. Vuoden vaihteessa taitavat laittaa Imatrankosken valssiluukun kiinni kun Vuoksen virtaama tippuu niin paljon että koneet jaksavat taas hörppiä kaiken tulevan veden. Sitten maaliskuussa ajavat ennusteen mukaan taas isommat virtaukset. Tuo 3kk tauko johtuu Saimaan norpista, ne kun ovat uhanalaisia ja olisi ilmeisesti liian riskiä niiden pesille ajaa isoa virtaamaa ja pudottaa äkkiä pintaa niin että pesät sortuvat. Tosin mitäs sitten tehdään jos tulee runsasluminen talvi, Saimaa kun on vieläkin aivan liian korkealla. Ei mene niinkuin Strömsössä.. |
|
02.11.2012 22:52 <Mikko Koho> Jokos tuosta tapauksesta on "pikavoitot" (lue: tuomiot) jaettu vai vieläkö on juttu kesken. Vaikka itse tapahtuma olisi täysi vahinko niin tuntuu siltä että joka tapauksessa joku tai, 400kV:n tapauksessa jotkut, tuomitaan. Aina löytyy sen verran puutteita jostakin asiasta. Sekä verkon haltijan että myöskin urakoitsijan puolelta. |
|
|
02.11.2012 22:43
<Harri pesonen>
kyllähän tänäänkin meni ison/pienen valssin läpi vettä mukavasti...valot paloi patosilalla muuten laitoksella näytti olevan konesalipimeänä. |
|
02.11.2012 19:12
<Jouko>
Tumman harmaa muuntokoppi lienee 500 kW tehoisen tuulivoimala Marja 3:n myötä tullut v. 1995 (?) - 300 kilowatin Marja 1 ja Marja 2 tulivat vuosien 1991-93 paikkeilla.. |
|
02.11.2012 18:55 <M. Asentaja> Alkuperäiset varavoimakoneiden muuntajat ennen koppimuuntamoa. |
|
|
02.11.2012 18:53
<Jouko>
Vuoden 2009 kuvissa nämä kaksi alempaa kaapelia on saman tehoerottimen (kuvassa keskellä) kautta kytkettyinä ylös ilmajohtoon Vrt. http://goo.gl/maps/vXDOK Sittemmin jompit purettu sekä yhdet venttiilisuojat latvan tuntumasta. "Saarekeraportin" verkostokartan mukaan nämä johdot on olleet aiemmin 10 kV käytössä. Mantereelta tulevan johdon päätepylväikkö sähköaseman vastakkaisella puolella Vrt. http://goo.gl/maps/Zc4d7 |
|
02.11.2012 18:52 <M. Asentaja> Jännitemuuntaja tuo lienee, nostettu orrelta pylvään päähän. |
|
|
02.11.2012 18:37 <Jouko> Tarkemmin kun sihtailee niin pylväshän on lisätty jälkeen päin, vrt. http://goo.gl/maps/BIfpe |
|
|
02.11.2012 14:41 <Jouko> Asiasta aiemminkin: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4507 |
|
|
02.11.2012 13:18 <Mikko Koho> Juuripa tuo. |
|
|
02.11.2012 12:32
<Topiax>
Alajärvellä melkein päivälleen kaksi vuotta sitten? http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/Alajarvi_raportti.pdf |
|
|
02.11.2012 11:51 <Mikko Koho> En ole nyt koneen äärellä mutta olisiko se ollut kuitenkin Kangasalla? Se tapaus missä minua vuotta nuoremman asentajan piti mitata ettei työmaatot ole enää kiinni. Induktion tulokset voi lukea TUKESin sivulla olevasta raportista.. |
|
|
02.11.2012 10:19 <P. Ylväs> 110 kV linjoihin ukkosia perimätiedon mukaan olisi ainakin ennenmuinoin virta päällä vedetty. |
|
|
02.11.2012 09:16 <calm> Kyllähän ainakin etelämpänä nämä hommat tehtiin kylmien linjojen kanssa. Ruumishan siitäkin hommasta sitten tosin tuli koestamisvaiheessa Alajärvellä, viime keväänäkö se oli? |
|
|
02.11.2012 07:59 <Topiax> Sitä samaa minäkin arvelin. Toisaalta liinojen välillä oleva johdinköysi ihmetyttää: jos ukkosköysi putoaa sen päälle, niin tulee tukalat paikat asentajille. Ei kai kuumaan 400 kV linjaan ukkosköysiä voi vaihtaa? Olisiko niin että työn ajaksi johdolle olisi haettu keskeytys, ja että tuo viritelmä olisi paikalla vaihejohtimien oikosulkemiseksi työn ajaksi? Jossain on varmaan tehty myös työmaadoitus? Mikä lienee totuus? |
|
01.11.2012 13:55 <Öötsi> Toinen eli vasemmanpuoleinen ukkosjohdin päättyy tälle pylväälle. Ukkospukki on harustettu toisella puolen pylvästä. |
|
01.11.2012 13:49 <Öötsi> Ennen vanhaan kaikki voimajohtoasentajat tiesivät, että tuollaisessa tapauksessa johtimia ei mennä liittämään noin vain yhdistämättä ensin johdinpäitä toisiinsa työmaadoitusvälineillä. Ehkäpä nykyään se ei enää ole niin nokonuukaa. |
|
|
01.11.2012 13:40
<Öötsi>
Kun ukkosjohtimia ollaan vaihtamassa, niin köysi lienee viritetty estämään johtimen mahdollinen putoaminen alla olevan tien tms. päälle. Eiköhän ensin ole heitetty ihan käsivoimin pieneen painoon kiinnitetty muovisiima, jonka avulla on sitten vedetty paksumpi köysi. |
