![]() |
24.09.2013 22:09 <Jouko> Läheisen rautatien syöttöasema näköjään, 110/25 kV |
|
24.09.2013 21:53 <Hartsa> Tuskin enään ovat -81 niin PCB täyttöisiä ?? |
![]() |
24.09.2013 21:34 <Hartsa> satelliitti Tv kopissa heh heh =) |
|
24.09.2013 16:21 <OUKA> Meitin mökillä oli samanlainen aikoinaan. Räpsi vaatimattomat 51200 impulssia / kWh, stereoiden potikalla pystyi säätämään välkettä :D |
![]() |
23.09.2013 23:57 <Hartsa> Olisiko ovessa varoitus takajänniteestä taikka kondensaattorista. |
![]() |
23.09.2013 17:35 <Jarmo Puntanen> Muutin rakennusvuodeksi 1977, koska ympäristö.fi kertoo (Googlen välimuistista): "lähtökohdat: Pitkäkosken voimalaitospadon valuma-alue on noin 185 km² ja keskivirtaama siten noin 1,5 m³/s. Käytettävissä olleiden tietojen mukaan putouskorkeutta on jopa 8 metriä ja laitos on rakennettu (tai kunnostettu) vuonna 1977." |
![]() |
23.09.2013 13:16
<Jarmo Puntanen>
Kyllä, Pitkäkosken lakannut saha ja toimiva voimalaitos on kyseessä. Joki on pieni Suomenlahteen laskeva Virojoki. "Pitkäkoski on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Nykyinen saharakennus on vuodelta 1952." http://www.miehikkala.fi/index.php?&id=73 Voimalarakennuksen ikää en ole löytänyt, mutta se on selkeästi uudempi. Vesirakentaja kertoo voimalan arvoiksi 8,0 metriä, 0,2 MW, 1,0 GWh/a. |
![]() |
23.09.2013 09:37 <Hartsa> Lähtölaskenta on menossa linjalle...Työn pitäsi olla lokakuussa valmis ja 20kV linja on poistunut ikuisuuteen maisemasta. |
![]() |
23.09.2013 09:28 <Hartsa> No varmasti !! Vähän sama juttu täällä päin tuo keretin torni. |
![]() |
23.09.2013 09:17
<Mika>
Tuo torni on hyvä maamerkki, näkyy mm. Alassalmen lossille ja Manamansaloon hyvin. |
![]() |
23.09.2013 08:27 <calm> Vieressä on Transtechin junanvaunutehdas ja Otanmäen taajama, eiköhän sähköä tästä ainakin niille mene. |
![]() |
22.09.2013 22:56
<Ari>
Aseman nimi oli Ryynäsjärvi ja se korvattiin vuosituhannen vaihteessa Vuolijoen asemalla. Ryynäsjärvellä johdot kytkettiin läpi ja ne päätettiin Vuolijoelle. Otanmäen erottimelta etelään lähtevä Fingridin johto päättyy Kotasuon erottimella asiakkaan johtoon Vuolijoki-Pihtipudas joka siis kuvassa vasemman puolella. Ryynäsjärven ja Otanmäen erottimen välille on peruskarttaan jäänyt purettu johto. |
![]() |
22.09.2013 22:49 <Hartsa> Varmaan tämä toinen PM syöttää alueen sähköjä koska onhan vanhoissa kaivoksen halleissa jotain toimintaa edelleen. |
![]() |
22.09.2013 22:47
<Hartsa>
Kaivoksen nostotorni, Koneistoineen on tänäkin päivänä paikoillaan siellä. Toimi Outokumpu oy toimesta V.1949-1985 Suomen suurin rautakaivos.Tornin on suunitellut insinööri tsto K.Hansen valm.1952 http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/05/toukoretkella-kaivoshistoriallinen-osio.html |
![]() |
22.09.2013 22:28 <Hartsa> Kantoaaltolaite " savon uhvo " kerää mittaustietoja ja saipa joskus soitettua "voimapuheluja" IVON sähköasemille yms...... |
![]() |
22.09.2013 22:26 <Hartsa> Oisko varaus ja uusitttu silmällä pitäen kaivoksen uutta avaamista varten |
![]() |
22.09.2013 22:11
<Joni>
Vieläkös tuo syöttää virtaa johonkin? |
![]() |
22.09.2013 21:39 <Antti> Ettei olisi Pitkäkosken voimalaitos Miehikkälässä? Tältä puolelta en ole kyllä laitosta koskaan käynyt katsomassa, mutta tuo takana oleva punainen puurakennus sopisi siihen paikkaan hyvin. Eli joki olisi silloin Virojoki. |
![]() |
22.09.2013 14:23
<calm>
Sivulta 56 alkaen tuosta diplomityöstä näkyy löytyvän vaihtoehtoja uusimiseen tuolle linjalle. http://webhotel2.tut.fi/units/set/opetus/pdf%20julkiset%20dtyot/Makela_Tomi_julk.pdf Olisiko tämä poistunut asema ollut VJ ennenkuin viereen rakennettu 400/110 kV:n asema lyhenteen ja linjat kaappasi. Ruotanen näyttää olevan Pyhäjärvellä ja PIH varmaankin on Pihtipudas. Mutta ei tämä silti selitä miksi tuo pätkä näkyy Fingridin kartassa niinkuin näkyy.. |
![]() |
22.09.2013 00:06
<Hartsa>
Veikkasin että on ollut/ on vieläkin Mylly ja vois olla höyläyslaitos mene ja tiedä ?? |
![]() |
20.09.2013 07:47
<Mikko Koho>
Luulisi että aaltoilutilaa ei juurikaan tarvita, riittää että mitoitetaan johtopyörän ajoaika ja rakennuksen rakenteet sen mukaan että, koneen lauetessa täydeltä teholta verkosta, paineisku ei tee sen kummempia vaurioita. Eri asia on sitten esim. Jumiskon tai Pirttikosken kaltaisilla laitoksilla jossa sitä virtaavaa vettä on tunneleissa ihan toisella tavalla. Siellä voi tulla sekin eteen että, paitsi koneen laukeamisen varalta, pitää tasaustilaa olla myös sen takia että kun laitoksen tehoja säädellään äkisti niin turbiinin kokema putouskorkeus ei aaltoilun takia vaihtele liikaa ja sitä kautta tee säätöjä epävakaaksi. Olen kuullut suosituksia että imuputkien pitäisi olla veden alla etteivät ne hörpi ilmaa jolloin sitten veden ja ilman sekoitus mätkii niitä mekaanisesti ja voi rikkoa paikkoja mutta en tiedä miten on asianlaita noilla suorilla putkilla. Voihan tietysti olla että putkien päät ovat vedessä ajon aikana mutta kun laitos seisoo niin alavesi laskee sen verran että ne tulevat näkyviin. |
![]() |
19.09.2013 22:17 <Jouko> Ovatko imuputkien päät vedessä vai eikö ole, siinäpä kysymys. Vanha jokimylly lienee kuitenkin kyseessä, sillä voimalaitos on taustan myllyrakennusta selvästi uudempi laajennusosa. Paineputket päättynee kaiketi suoraan turbiin(e)ille, mutta voiko rakennuksessa olla kovinkaan kummoista vesi-/aaltoilutilaa, putken ja turbiinien välissä, jos se on paalujen varaan rakennettu kuten kuvassa? Luulisi sellaisen vaativan tukevammat perustusrakenteet.. |
![]() |
19.09.2013 14:22 <Hartsa> Heh. 1349 MW |
![]() |
19.09.2013 07:22 <Hartsa> Hyvällä ajolla nytkin 1240 MW vesivoimalla. |
![]() |
18.09.2013 13:32 <TAP> Ei Inkoo vielä ole suljettu, yksi yksikkö on edelleen toimintavalmiudessa, taitaa olla jopa käynnissä. Tuotanto loppuu vasta helmikuun puolivälissä. http://umm.nordpoolspot.com/messages/8319 |
![]() |
17.09.2013 23:57
<NH>
Maksimiteho vesivoimasta on teoriassa otettavissa parhaiten heti kevättulvan jälkeen, jossa jäät eivät enää ahdista virtaamia ja vesimäärä on laskenut tasolle jossa juoksutustarvetta ei enää ole, mutta vesi riittää vielä hyvin koneiston täydelle mitoitusteholle. Voisi luulla että keväällä on hetki jolloin kaikki voimalat pyörivät täysillä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen: Suomi on pitkä maa ja kevät etenee vaiheittain kohti pohjoista, ja tämä ajanjakso kestää alun toista kuukautta. Vesivoiman maksimitehoa ei liene siten koskaan otettavissa yhtäaikaa jos lasketaan kaikki pienet laitoksetkin mukaan. Keinotekoisesti tällainen tilanne voitaisiin säännöstellyissä vesistöissä toki järjestää, mutta kaikki pienet purovoimalaitokset eivät tuskin koskaan pääsisi mukaan kilpailuun täydellä panoksellaan. Näinollen vesivoiman maksimiteho on käytännössä vain laskennallinen arvo. Todellinen tuotetun sähkön huippumäärä on pienempi, mutta se voi toki joinain vuosina tietyllä ajanhetkellä lähestyä teoreettista koneistomaksimia. Pakkaa sekoitttaa aavistuksen se että vielä nykypäivänäkin saattaa pyöriä joitain pieniä yksityisiä kausivoimaloita ilman yhteyttä valtakunnanverkkoon. Sikäli mikäli tarkoituksena on tutkailla 50hz:iin tahdistettua vesisähköä. |
![]() |
17.09.2013 19:51 <Mikko Koho> Ainakin Hanasaari A oli ennen purkua ns. kriisilaitoksena. Säilöttynä jolloin mm. kattilat oli täytetty veden ja ruosteenestoaineen seoksella ja muutenkin huolehdittiin siitä että laitteet eivät pääse lahoamaan. Mutta uusintastartti olisi vaatinut uudet ympäristöluvat ja niin pitkät esivalmistelut että siihen olisi mennyt useampi kuukausi aikaa. Näin luin jostakin ennen purkua. 3kk lienee se valmius mihin nuo laitokset säilötään. |
![]() |
17.09.2013 18:52 <Korkki> Inkoohan suljettiin niin että sen saa jollain aikajänteellä kyllä päälle, muttei ihan viikossa eikä parissakaan. Ja eihän siellä ole edes henkilökuntaa enää. |
![]() |
17.09.2013 14:56 <Hartsa> Ei kai ihan kokonaan jotain pitkäaikais varastointiahan ne suunnitteli suoranaista purkua ei vielä...tuntuu hassulle että laitokselle mukamas ei olisi käyttöä. |
![]() |
17.09.2013 14:28 <Korkki> Eikös Inkoo ole suljettu lopullisesti? |
![]() |
17.09.2013 12:20 <Hartsa> tuskin inkoo on päässyt "juhliin mukaan" ?? Höyrypyörimään =) |
![]() |
17.09.2013 12:17 <Hartsa> Klo 12.15 1087 MW Ajetaan aika isolla nyt varmaan kaikilla keminjoki oy laitoksilla =) Aamulla joken huomioimaan aikaan ollut aika huippu ! Mikähän on maksimi vesivoimalla kaikki laitokset ajamaan ?? |
![]() |
17.09.2013 08:51 <Jouko> 8:50 1219 MW |
![]() |
17.09.2013 07:20 <Mikko Koho> http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx |
![]() |
16.09.2013 22:54 <Korkki> Mistä noita lukuja näkee? |
![]() |
16.09.2013 19:05 <Hartsa> Klo 19,00 929MW |
![]() |
16.09.2013 18:25
<Hartsa>
900 MW |
![]() |
16.09.2013 18:12 <Hartsa> Ja nousee... 892 MW |
![]() |
16.09.2013 18:04 <Hartsa> Nyt näyttää Klo 18.08 773MW vesivoimalle =) |
![]() |
16.09.2013 16:32 <Mikko Koho> Saivat OL2:n tänä aamuna täysille höngille. Sen sijaan ihmetyttää vähän etyä miten korkea jäähdytysilman lämpö laukoo staattorin maasulkusuojan? Lieneekö staattorissa lämpöanturit ja jäähdytysilmalle ei ole valvontaa joka seuloisi ilmavaivat oikeasta maasulusta.. |
![]() |
16.09.2013 12:49 <NH> Nythän ajetaan tehoa Lokasta ja Porttipahdasta kun Olkiluodossa on koneistoremonttia. |
![]() |
16.09.2013 07:08 <Mikko Koho> Lieneekö puluja valokuidun päällä tai myyrä kaivanut itselleen aamupala kuidunpätkästä kun näyttää 466MW vesivoiman määräksi näin aamutuimaan.. Tuntuu jotenkin uskomattomalta näin maanantai-aamuna. Sen sijaan lauhdetta ovat Fingridin sivujen mukaan ajaneet aika kiitettävällä tahdilla ylös. |
![]() |
15.09.2013 19:44
<Hartsa>
Tuossapa tuo alus on ! http://www.vrk-jarvipelastajat.org/Alukset.html |
![]() |
15.09.2013 14:00
<Kari Jokinen>
Tämä oli minun lapsuudenmaisemaani kesäaikoina vuosina 1954 - 64; äidin vanhemmat asuivat vielä silloin vanhalla tilallaan noin kilometrin päässä ja noin vuosilta 58 - 62 on minulla muistikuvia jopa tukinuitostakin. Tuossa ylijuoksutusuoman päällä kulki silloin tukkiränni ja joskus kävimme katsomassa uiton sujuntaa - harmi ettei ollut mahdollisuutta kuvaamiseen. Se oli vielä silloin varakkaiden ihmisten etuoikeus - olihan kamera meilläkin mutta sen käyttö oli niin kallista että kuvia otettiin vain juhlissa jotka olivat nekin harvinaisia. Järvellä toimi vuoteen -62 saakka pieni dieselvarppaaja PARANTALA I; se vietiin tuona syksynä kuorma-autolla pois. Sen osti Kymin Uittoyhdistys ja saamieni tietojen mukaan se on edelleen olemassa, noin vuodesta -76 alkaen Varkauden järvipelastajien pelastusaluksena nimellä pelastusvene ROMULUS. Alkuperäistähän siinä tuskin on enää kuin osa runkorakenteista... Varkaudessa tehtiin käsittämätön työ kun alusta uusittiin. |
![]() |
13.09.2013 17:08 <Jouko> Nytpä oli kaapelointityö päässyt vauhtiin tuon Savonradan ylittävän 20 kV johdon osalta (näköalalinkki kuvatekstissä). Tuossa ko. johdon toinen pää, jännitteetön muuntaja muine kilkkeineen yhä paikallaan: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5826 |
![]() |
13.09.2013 14:32 <Säristin> Teräsorren revat on vähän erimittaiset, jouduttu soveltamaan kun on pitänyt ukkosköysi vetää. Omaan silmään aika oudon näköistä linjaa, pimeällä äkkiseltään katsottuna luulisi että orsi on irti. |
|
09.09.2013 20:33
<Hartsa>
http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/varkaus-kontiolahti/Sivut/default.aspx Tänään oli 110Kv laaja alainen sähkökatkos viinijärven alueelta puhokseen asti katkos noin 2 Min Syy pylvöön vaihto. |
![]() |
09.09.2013 20:24 <Hartsa> http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1802323/ydinvoimalayksikoiden-alasajot-harvinaisia |
|
07.09.2013 07:45 <<ode>> 17.7.20? |
![]() |
06.09.2013 00:04 <OUKA> Jos en väärin muista niin tyyppikilvessä jännitteeksi annetaan 110/262 kV |
© Janne Määttä 2004-2017