|
24.01.2014 11:57
<Mikko Koho>
Mielenkiintoista tietää kuka tuon virityksen on tehnyt: http://yle.fi/uutiset/nuijamaan_hallipalon_syy_nahtavasti_kopeloitu_sulake/7042074 |
|
24.01.2014 01:08 <Jouko> Iin Olhavan suunnalle on noussut tässä hiljattain isomman puoleinen tuulivoimapuisto muuntoasemineen. Kartalta laskien ei ihan muutaman potkurin hanke..: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/koordinaatit/koordinaatit.html?e=425759&n=7262276&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&&tool=siirra&lang=fi |
|
|
24.01.2014 01:02
<Jouko>
Kuvauspaikasta vähän matkaa etelään, löytyy kolmet johtoerottimet peräkkäin omissa pylväissään. Liekö alun alkujaan ollut sähkövirran mittauspiste sekä kaukokäyttöerotin ja myöhemmin laitettu vielä huoltoerotin näiden pohjoispuolelle.. Ks. http://goo.gl/maps/vvtMt Ellei saneeraus/purkutyö ole jo osunut kohdalle niin mestari Calm hidastanee joskus niiden kohdalla kameran kanssa. :) |
|
23.01.2014 20:46
<Jani A>
Nivala: Joskus on avointe ovien päiviä.. Yksi vuosi Utajärvellä oli Utasen voimalaitoksella avoimet ovet ja koskinäytös.. Minä kunnan kanssa kotiseutupäivien ohjelmaan sen Fortumin ( taisi olla silloin IVO Oy ) kanssa neuvottelinja hyvin oli porukkaa silloin, mutta tuosta on aikaa vuosia Merikoskella oli ennen Oulunpäivien yhteydessä avoimia ovia.. nyttemin niitä ei ole järjestetty pitkään aikaan, johon saisi tulla muutos jo , nykyään vain Kalatiellä ollut se tarkkailu huone avoinna Oulunpäivien aikaan. Voi laittaa ehdotuksia hyvissä ajoin Fortumille ja Oulun kaupungille Oulun Energialle, niin sitten kun mm: kotiseutu päiviä tai voimalaitoksien vuosijuhlia tulee niin ehkäpä ovat myönteisiä avoimien ovien päivien suhteen. Kemijoki Oy järjestää niitä revisioiden yhteydessä lähes joka kesä ollut. Merikoskella juhlittiin avoimien ovien ja täytekakku kahvien merkeissä voimalaitoksen 50-vuotis juhlapäiviä v.1998 |
|
|
23.01.2014 20:41
<Jani A>
Hei taas! Palomiesten luukusta läpi meno oli Marraskuussa 1986 silloin oli kovia ohijuoksutuksia lue aikasempi kirjotus. Fortum on peruskunnostanut Oulujoella voimalaitostensa koneita viimeksi Pyhäkoskea ja Monttaa, viime kesänäkin Pyhäkoskella oli revisio, vielä jatkuu yhden koneen osalta, siinä ainakin automaatiikkaa tullaan uusimaan, myös Emäjoella on revisioita ollut ja sielläkin tulee edelleen olemaan samoin Oulujoen muilla voimalaitoksilla, tarkasti katsovat aina kuntotutkimuksen perusteella mikä on seuraava kohde. Merikoskella on kaikki koneet revisiossa olleet vuosina 1993-1996, kolmoskoneen revisio oli huono-onninen ja se venyi muistaakseni noin 8 kuukauden pituiseksi, piti olla noin 4kk, tuli tärinä ongelmia, koneessa oli jo aiemmin ollut lieviä tärinäongelmia, nyt uusissa oloissa ne pahentui, väliaikais ratkasuin se pyöri marraskuusta-tammikuuhun välillä aina pysäytettiin, sitten se tuettiin paremmin. Nyt se on remontoitu uudestaan 2007 kun juoksupyörä laitettiin kokonaan uusi, vuoden 1993 revisiossa se vain kunnostettiin, kone myös tuettiin harustuennoin väliaikaisesti, tärinä haittojen minimoiseksi. Ykköskone uusittiin 2006 staattorin ja juoksupyörän osalta ( viisi siipinen ) nykyaikaa. Ykköskone paloi vuonna 1975 muistaakseni, oli useamman kuukaden keskellä talvea poissa käytöstä, Ohijuoksutukset taas aiheuttivat Suppojää ongelmia jokisuistossa jotka äity niin pahaksi että tulva uhkasi kaupungin normaaleja toimintoja, kauneusaltaissa traktorit tekivät tilaa vedelle, suurimman helpotuksen toi juoksutuksien pienentäminen Oulujoessa, mutta sähköpula vallitsi silloin suomessa, joten Oulujoki Oy juoksutteli vettä reilusti tulemaan, Merikoski pyysi silloin että oisi ajettu vain kahden koneen eli 300m3/s vesiä, ykköskoneen staattorissa ollut senkin jälkeen ongelmia. Minulla on Merikoskesta ja Oulujoen vesistöalueesta ( voimalat ) lehtileikkeitä satoja säännöstelyn ajoilta, Merikoskesta kaikista eniten tietoa ( pappani aikoinaan käyttötehtävissä ) ja itsekin olen vieraillut lukuisia kertoja Merikoskella ( myös jokaisella Oulujoen voimalaitoksella olen käynyt ) eri jokiolo tilanteissa olen yli 20v seurannut Oulujoen vesistöalueen voimalaitoksia ja vesistö oloja. Aikoiaan soitin viikoittain Oulujoen valvomoon Muhokselle, virtaama tiedot ja järvien veden korkeus tiedot, laitoin kaikki ylös, ne on edelleen papereissa. |
|
|
23.01.2014 18:41 <Nivala> Miten pääsee vierailulle Merikosken tai muihin Oulujoen voimaloihin?? |
|
23.01.2014 05:12 <Mikko Koho> Yksi kone mutta ei tietoa tyypistä. Rakennusaikakaudelle tyypillisesti voisi olla kaplan siksi että hyötysuhde säilyy hyvänä laajalla virtaama-alueella. |
|
22.01.2014 21:26 <Make> Onkin vähän isompi malli. Täällä olevat ovat malliltaan PATAM 1D, säätöalue jossain viiden A:n paikkeilla. |
|
22.01.2014 16:46 <Hartsa> Kyllähän se sitä on. Käytettiin aika pitkään asbestia -80 luvun loppuun osin jopa vielä 1994 asti jolloin se kokonaan kiellettiin.Vanhoissa jarrukengissä/on asbestia sisällään jarrurempoissa on altistuttu..... |
|
22.01.2014 16:24 <Jouko> Ruotsissa on saatavilla myös vastaavia 13 Amp. Gg-sulakkeita. |
|
|
22.01.2014 16:21 <Jouko> Onko nuo kangaspuikulat / vastaavat kangaseristykset tämän ikäisissä laitteissa kuinka usein asbestia sisältäviä? On joskus jotain vanhoja kojeita käsitelty ja tuota eristyksen materiaalia lie edes tullut ajatelleeksi... Kääk! |
|
|
22.01.2014 14:13 <Nivala> Yksi Kaplan turbiini? |
|
21.01.2014 15:18 <Hartsa> Hilat ja komponentit ottaneet kyttyrää...Iso konkka oli puhaltanut täytteet tonne kuorensisään oli roisketta joka puolella. |
|
21.01.2014 15:17 <Hartsa> Se tässä olikin pointti =) Tosin ulkopuoleta kuvattu. Vois muten räpätä jänniteelissä kennostossa... |
|
|
21.01.2014 14:34 <Jouko> Asiaa tuntematon voisi luulla kuvaajan olevan kennon sisällä :) |
|
|
21.01.2014 14:17 <Nivala> Onko varmaa että tämä tapahtui 1986 kun miehet menivät patoluukusta läpi? |
|
|
21.01.2014 09:15 <Hartsa> Kyllä kyllä.. Tämä vanha mokia ei oo yksi syy voi olla että liian läheltä kuvasin =D |
|
|
20.01.2014 22:33 <Mikko Koho> Ollaan jo 3D-aikakaudella! ;) |
|
|
20.01.2014 22:32 <Mikko Koho> Onkohan Fortumin revisiot Oulujoella jo tehty vai vieläkö joku on tekemättä? Muistaakseni Jylhämässä sai lupaehtojen mukaan ajaa virtaamat nollaan hetkellisesti, muilla se ei saa alittaa 50m3/s. Lieneekö Jylhämän isompi kapasiteetti (muistaakseni 480m3/s) syynä siihen miksi noin voi tehdä? |
|
20.01.2014 21:55
<Hartsa>
ihan ilmioleva PATAM http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7414 |
|
20.01.2014 20:25
<calm>
Siikasaari näyttäisi olevan, hetikohta Jyväskylästä itään ja Vaajakoskelta etelään. http://tinyurl.com/nnye357 |
|
|
20.01.2014 19:43
<Jouko>
Kahtelin googlen kamera-auton ikuistamia johto-opasteita tälle sähköasemalle erkanevan haaran alkupäästä, jossa Hohon ja Lievestuoren lyhenteet; HOH-LIE & SII-HOH, mutta minkä paikan lyhenne tuo SII on?? Ks. http://goo.gl/maps/jLy3t Hankasalmeen suunnalle oli jossain edempänä kyltti HOH-KPP, jälkimmäinen kaiketi Kauppilan kytkinasema, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2383 Pieksämäen lyhenne = PIE. (Etukäteissuunnitteluna Huutokoski-Jyväskylä välisen 110kV voimajohdon tsekkaus sekä jotain muutakin siltä suunnalta mm. jokin vesivoimala oli jossain sekä Jkl:n ja Pie:n suunnilla parit uudet sähköasemat. Tietävämmät voi täydentää tähän lisää nyt unohtuneita kohteita..) |
|
|
20.01.2014 15:37
<Jani A>
Palomiehet meni veneineen läpi Merikosken patoluukusta vuonna 1986 Merikoskella oli tällöin auki kaksi patoluukkua, Tuiran puoleinen patoluukku oli 1.5metriä auki ja Ainolan eli kaupunginpuoleinen kolmospatoluukku oli auki peräti 3 metriä, ainoastaan keskimmäinen patoluukku oli kiinni, syynä voimakkaaseen juoksutukseen olivat kovat syyssateet jotka olivat myös täyttäneet Oulujärven ja muutkin Kainuun järvet, sekä säännöstellyt että säännöstelemättömät. Juoksutus oli noin 650m3/s Merikoskella ohi ajettiin 200-250m3/s paikoin Koneseisokkia en muista että olisiko tuolloin ollut, pitäs kaivaa siltä ajalta lehtileikkeet esille. Merikoskelta oli varoitettu palomiehiä menemästä veneen kanssa Rautasillan alapuolelle kovan virtauksen takia, Palomiehet olivat pelastamassa jokeen joutunutta, niinpä virta imaisi palomiehet kolme metriä avoinna olleesta patoluukusta. Jo Pohjantien sillan tienoilla on kova virtaus tälläisellä juoksutus tilanteella. Merikoskella oli nytkin joulukuun viimesinä päivinä noin 600m3/s juoksutus, josta enimmillään ohi kulki vähän yli 100m3/s, koneista saapi max 460-470m3/s nykyään, Fortum jopa 480-500 saa omista laitoksistaan ainakin Montta, Pyhäkoski. |
|
20.01.2014 11:40
<Hartsa>
Pikasulku laitoksella on tullut koettua..Hyvin muuttuu ilmaipaine hallissa ja tuntuu rakenteissa että nyt tuli stoppi.... NH Joo siinä voisi olla perää jos kuhankoskella valssi hyytyisi niin hyvinkin pysyy ajamaan vettä sulunkautta totta että se taas sitten kuormittaisi sulkurkenteita paljonkin vedellä on ihmeelinen voima =D |
|
|
20.01.2014 00:01
<Mikko Koho>
Ja tuossa on lisää siitä miksi kanavan käyttö tulvajuoksutuksiin voi olla vaarallista: http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/rwsoZUNDr/1_1988_Tutkintaselostus.pdf Tuossa oli siis pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin mikä tulee jos voimala tulee pikasulkuun tai muuten säätää voimakkaasti. Vesimassojen hitaus aiheuttaa aaltoilua ja tuossa kanavassa ja tapauksessa se oli niin rajua että heikosti kiinnitetty vene irtosi ja meni sulun läpi. Nykyisin, lukemani mukaan, tuolla on turvapuomi jonka pitäisi estää sulkuun meno jos juoksutus on päällä. |
|
|
19.01.2014 23:17 <NH> Keiteleen kanavan sulkujen ohjauksessa on olemassa uittosulutusmoodi jossa ylempää sektoriporttia voidaan raottaa alaportin ollessa auki, tukkilautan poistumista helpottamaan. Tätä käytettiin 1994 - 2002 jolloinka puuta uitettiin Kymijoen vesistössä kanavaa pitkin. Teoreettisella tasolla on mahdollista käyttää sulkuja myös tulvajuoksutuksiin. Ympäristö sanelee kuitenkin seuraavia seikkoja: Sulut, joidenka vieressä on jo aikaisemminkin ollut voimalaitos, eivät tarjoa lisähyötyä juoksutuksiin, koska voimalaitosten tulvaluukkukapasiteetti on mitoitettu jo vuosikymmeniä ennen kanavan rakentamista sille tasolle että suurimmilla mahdollisilla virtaamillakaan juoksutustarvetta ei sulun kautta pitäisi olla. Kahdella ylempänä olevalla sululla (Kapeenkoski ja Kuusaankoski) on kuitenkin olemassa vilkkuopasteet varoituskyltteineen, joissa varoitetaan että punaisten valojen vilkkuessa ajo sululle on kielletty tulvajuoksutuksen takia. Näiden sulkujen vieressä sijaitsevat uittoperkauksia lukuunottamatta luonnontilaiset kosket. Koska ympäröivää maakannasta on madallettu, voisi tietyllä ylivedenkorkeudella syntyä tilanne että täytyisi tulvajuoksuttaa myös sulun kautta, jotta vesi ei menisi porteista ylitse. Tiettävästi historian aikana ei tällaista tulvajuoksutusta ole tarvinnut tehdä, vaikka lähellä on oltukin. Viimeksi toissa keväänä. Kapeenkosken yläpuolinen Kuhnamo-järvi ja Kuusaankosken yläpuolinen Vatianjärvi ovat varsin pieniä vesitilavuudeltaan, eli vedennousu on varsin nopeaa tietyissä tilanteissa. Periaatteessa siis Keiteleen kanavaa voi käyttää juoksutusapuna, mutta suluista ei ilman muutoksia tai turvarajojen ohituksia saa menemään vettä niin paljoa että juoksutuksista olisi merkittävää hyötyä. Luultavasti näin myös siksi, että halutaan säästää kanavan rakenteita. Joissain hypoteettisissa voimalaitoshäiriöissä, kuten Kuhankosken ison valssin jumiutuessa ala-asentoon vuosisataisen suurtulvan aikaan, sulusta saisi varmaan helposti menemään vettä lähes voimalaitoksen virtaaman verran kun avataan luukut väkisin käsiajolla. Alakanavan pengerrysten ja muiden rakenteiden kesto voisi olla kuitenkin kyseenalaista. Talvijuoksutuksiin ei kanava soveltuisi, koska sulkumekanismeissa ei ole sulatuslämmityksiä. |
|
18.01.2014 23:27 <Mikko Koho> Siltä näyttäisi. Olisivatko kuulleet sanonnasta "aika on rahaa" ja koska kaikessa pitää säästää niin ovat ottaneet kellosta viisarit pois. Toinen teoriani on että koska kaikki raha-asiat, erityisesti tappioita tuottavat kömmähdykset, täytyy salata niin ovat ottaneet viisarit pois ettei totuus paljastu.. |
|
18.01.2014 21:46 <Hartsa> Altaan vedentyhjennys olisi paikallaan =D |
|
|
18.01.2014 14:11 <Hartsa> Uupuuko kellosta viisarit =D |
|
|
18.01.2014 06:01 <KMW> Onko Keiteleen kanavalla koskaan käytetty sulkuja tulvajuoksutuksiin? |
|
17.01.2014 15:26 <M. Asentaja> Jouduime aikanaan rakentamaan pariin SLO;n asemaan harjakaton, alkoi vesi pysymään ulkopuolella eikä ulkonäkö ainakaan huonontunut! |
|
|
17.01.2014 12:13 <x> Vanha SLO:n rakennus jossa on muovipinnoite ja alla sinkki. Todella työläs putsata ja maalauksen jälkeen repsahtaa aina uudelleen kun muovipintaa irtoaa. Jos haluaa siitin niin uutta peltiä päälle. |
|
15.01.2014 07:20 <Jouko> Asiasta myös aiemmin, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4321 |
|
|
14.01.2014 22:36 <OUKA> Palomiehet tiesi kyllä että virtaa on, venneellä olivat liikenteessä pelastustehtävissä kun sireenin soinnista huolimatta nuori pojankolli ei ehtinyt juosta padolta karkuun. Sireeni oli siis jo ennen sitäkin tapausta. |
|
|
14.01.2014 11:16 <jari> saattaisiko tuo palomiehen hukkuminen olla syy siihen miksi sireeni ylippätään asennettiin? |
|
14.01.2014 10:09 <Sepi> Sinähän puhut kuin mainos. |
|
14.01.2014 00:58
<Mikko Koho>
En muista enää ihan tuohon aikaan mutta alussa porukkaa oli ku hitto. Vissiin suunnilleen noilta kohdin, mitä kuvassa näky, ne oli päässy rantaan ja hiton hyvä niin. Tuosta vielä ihan muutaman sekunnin päässä olisi ollut voimalan alakanavan yhtymäkohta.. Tuo on omaa tuotosta, ekana meni ambulanssi, siinä vaiheessa kun kuulu toisen hälytysajoneuvon ääni niin laitoin filmauksen päälle ja tuosta näkyy huonosti mutta kun meni venetraileri sillasta yli ja pelastuslaitos kääntyi Meltolan suuntaan niin tajusin heti että joku oli lähtenyt virtaukseen. http://www.youtube.com/watch?v=lTVqgZPwHf8 |
|
|
14.01.2014 00:04 <Jouko> Kaikkialle se Mikko kerkeää.. :) Oliko paikalla enemmänkin tunnelmoijia, autiolta näytti biitsi tai sitten filmi leikattiin paikalla olleiden osalta? |
|
|
13.01.2014 22:35
<Mikko Koho>
Eipä ollu kameramies saanu tallennettua kesäisen "uintikeikan" paikan tunnelmia kameraan. Toisaalta, eipä onneks minuukaan näkyny vaikka olin ihan vieressä. Eka keikka illalla/jaksossa ja vaikka Lappeenranta on paikkakunta niin kyttälaitokset olivat ja ovat edelleen ihan samaa. Ja kyttäasema tietenkin ihan allekirjoittaneen kodin lähellä ja näkyypä Imatran voimalakin tuossa kuvan reunassa kun ajelevat eräälle toiselle keikalle.. http://www.ruutu.fi/ohjelmat/poliisit/kausi-6-jakso-5-lappeenranta |
|
|
13.01.2014 20:28 <Mikko Koho> Ja veden voimaa saatetaan nähdä hetken kuluttua JIMillä Poliisit-sarjassa. |
|
|
13.01.2014 19:48 <Hartsa> Ikävä tapaus :( Vedellä on älytön voima vaikka se näyttää niin vaarattomalle |
|
|
13.01.2014 14:44
<Mikko Koho>
Olisikohan tuolla tapahtumalla ollut osuutta sireenin laittamiseen? http://www.pelastustieto.fi/site/images/stories/pdf/historia/Arkistojuttu_Palomiehet.pdf |
|
|
13.01.2014 10:57 <Hartsa> Pikasulusta ja koneikkojen lämmöstä soi kellot hallissa. Näin ainakin monella laitoksella on edelleen. |
|
|
13.01.2014 10:01 <Jani A> Sireeni on ollut kyllä siinä ammoisista ajoista lähtien... koska jo paikan suhteen tarvii voimakkaan hälyttimen, ohijuoksutettu vesi leviää laajalle alueelle jokisuistoon, jossa sijaitsee mm: vilkas Ainolan puisto, Hupisaareineen, kesällä paljon turisteja ja kaupunkilaisia rentoutuu siellä. Oiskohan sireeni laitettu kun voimalaitos valmistui 1948, korjatkoon joku jos parempaa tietoa? Merikosken konesalissa on hälytys laitteita, liittyen koneiden antamiin hälytykiin, kuuluu joskus uloskin asti siihen voimalan piha-alueen lähelle. |
|
12.01.2014 18:27 <Jouko> 20 kV rakennetta on tässä tosiaan käytetty ja ilmeisesti myös kaapeleissakin myöhemmän ajankohdan varalta jos jännite joskus nostetaan 10 -> 20 kV:iin. Venttiilisuojat olivat luonnossa samaa kokoa kuin kuvassakin. Varkaudessakin tuo 10 kV on kaupunkialueella käytössä, mutta siellä päin bongatut venttiilisuojat, pylväskaapelipäätteiden ja muuntajien yhteydestä, ovat hieman pidempiä kuin tässä kuvassa. |
|
|
12.01.2014 17:39
<M. Asentaja>
Olisin sitä mieltä että kaapelipääte on 20 kV rakennetta. neljällä laipalla kun näyttäisi olevan. Johdon jännitteestä vaikea sanoa mitään, venttiilisuojat näyttävät kyllä kovin lyhyiltä muutta narraako kuvakulma? Kuvan pääte ei mielestäni ole kutistepääte ollenkaan vaan se rakennettiin sorvatun ja hiotun (puolijohtava kerros poistettiin) johdineristyksen päälle sovitustiukkuudella silikonin kera. Kentänohjauskeila yhdistettiin puolijohtavalla levyllä kaapelin puolijohtavaan kerrokseen ja päätteen laipat työnnettiin myöskin silikonin kanssa ilmatiiviisti johdinerityksen päälle ja ylimmässä laipassa oli sitten kuvassakin näkyvä löysempi putki jonka yläpää suljettiin klemmarilla kaapelikengän päälle. Nokia tätä päätettä toimitti. Varsinainen kylmäkutistepääte oli venytetty muovispiraalin päälle jonka poistamunen palautti päätteen alkuperäiseen kokoonsa, tiukasti johdineristystä vasten. |
|
|
12.01.2014 17:01 <Jari> Onko merikosken konesalissa mitään hälyyttimiä? |
|
|
12.01.2014 14:30 <Jouko> Kylmäkutistepääte joo, olisiko Enston kataloogista.. |
|
11.01.2014 18:42 <Marko> Millä välillä tuollainen jännite esiintyy? Mainospuheiden ja todellisuuden? |
|
|
11.01.2014 12:07 <Jouko> Fortumille terveisiä tykylevitsin sanoin viime talvelta: http://www.youtube.com/watch?v=nMQPPngPWwY |