|
22.01.2014 21:26 <Make> Onkin vähän isompi malli. Täällä olevat ovat malliltaan PATAM 1D, säätöalue jossain viiden A:n paikkeilla. |
|
22.01.2014 16:46 <Hartsa> Kyllähän se sitä on. Käytettiin aika pitkään asbestia -80 luvun loppuun osin jopa vielä 1994 asti jolloin se kokonaan kiellettiin.Vanhoissa jarrukengissä/on asbestia sisällään jarrurempoissa on altistuttu..... |
|
22.01.2014 16:24 <Jouko> Ruotsissa on saatavilla myös vastaavia 13 Amp. Gg-sulakkeita. |
|
|
22.01.2014 16:21 <Jouko> Onko nuo kangaspuikulat / vastaavat kangaseristykset tämän ikäisissä laitteissa kuinka usein asbestia sisältäviä? On joskus jotain vanhoja kojeita käsitelty ja tuota eristyksen materiaalia lie edes tullut ajatelleeksi... Kääk! |
|
22.01.2014 14:13 <Nivala> Yksi Kaplan turbiini? |
|
21.01.2014 15:18 <Hartsa> Hilat ja komponentit ottaneet kyttyrää...Iso konkka oli puhaltanut täytteet tonne kuorensisään oli roisketta joka puolella. |
|
21.01.2014 15:17 <Hartsa> Se tässä olikin pointti =) Tosin ulkopuoleta kuvattu. Vois muten räpätä jänniteelissä kennostossa... |
|
|
21.01.2014 14:34 <Jouko> Asiaa tuntematon voisi luulla kuvaajan olevan kennon sisällä :) |
|
21.01.2014 14:17 <Nivala> Onko varmaa että tämä tapahtui 1986 kun miehet menivät patoluukusta läpi? |
|
|
21.01.2014 09:15 <Hartsa> Kyllä kyllä.. Tämä vanha mokia ei oo yksi syy voi olla että liian läheltä kuvasin =D |
|
|
20.01.2014 22:33 <Mikko Koho> Ollaan jo 3D-aikakaudella! ;) |
|
|
20.01.2014 22:32 <Mikko Koho> Onkohan Fortumin revisiot Oulujoella jo tehty vai vieläkö joku on tekemättä? Muistaakseni Jylhämässä sai lupaehtojen mukaan ajaa virtaamat nollaan hetkellisesti, muilla se ei saa alittaa 50m3/s. Lieneekö Jylhämän isompi kapasiteetti (muistaakseni 480m3/s) syynä siihen miksi noin voi tehdä? |
|
20.01.2014 21:55
<Hartsa>
ihan ilmioleva PATAM http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7414 |
|
20.01.2014 20:25
<calm>
Siikasaari näyttäisi olevan, hetikohta Jyväskylästä itään ja Vaajakoskelta etelään. http://tinyurl.com/nnye357 |
|
|
20.01.2014 19:43
<Jouko>
Kahtelin googlen kamera-auton ikuistamia johto-opasteita tälle sähköasemalle erkanevan haaran alkupäästä, jossa Hohon ja Lievestuoren lyhenteet; HOH-LIE & SII-HOH, mutta minkä paikan lyhenne tuo SII on?? Ks. http://goo.gl/maps/jLy3t Hankasalmeen suunnalle oli jossain edempänä kyltti HOH-KPP, jälkimmäinen kaiketi Kauppilan kytkinasema, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2383 Pieksämäen lyhenne = PIE. (Etukäteissuunnitteluna Huutokoski-Jyväskylä välisen 110kV voimajohdon tsekkaus sekä jotain muutakin siltä suunnalta mm. jokin vesivoimala oli jossain sekä Jkl:n ja Pie:n suunnilla parit uudet sähköasemat. Tietävämmät voi täydentää tähän lisää nyt unohtuneita kohteita..) |
|
|
20.01.2014 15:37
<Jani A>
Palomiehet meni veneineen läpi Merikosken patoluukusta vuonna 1986 Merikoskella oli tällöin auki kaksi patoluukkua, Tuiran puoleinen patoluukku oli 1.5metriä auki ja Ainolan eli kaupunginpuoleinen kolmospatoluukku oli auki peräti 3 metriä, ainoastaan keskimmäinen patoluukku oli kiinni, syynä voimakkaaseen juoksutukseen olivat kovat syyssateet jotka olivat myös täyttäneet Oulujärven ja muutkin Kainuun järvet, sekä säännöstellyt että säännöstelemättömät. Juoksutus oli noin 650m3/s Merikoskella ohi ajettiin 200-250m3/s paikoin Koneseisokkia en muista että olisiko tuolloin ollut, pitäs kaivaa siltä ajalta lehtileikkeet esille. Merikoskelta oli varoitettu palomiehiä menemästä veneen kanssa Rautasillan alapuolelle kovan virtauksen takia, Palomiehet olivat pelastamassa jokeen joutunutta, niinpä virta imaisi palomiehet kolme metriä avoinna olleesta patoluukusta. Jo Pohjantien sillan tienoilla on kova virtaus tälläisellä juoksutus tilanteella. Merikoskella oli nytkin joulukuun viimesinä päivinä noin 600m3/s juoksutus, josta enimmillään ohi kulki vähän yli 100m3/s, koneista saapi max 460-470m3/s nykyään, Fortum jopa 480-500 saa omista laitoksistaan ainakin Montta, Pyhäkoski. |
|
20.01.2014 11:40
<Hartsa>
Pikasulku laitoksella on tullut koettua..Hyvin muuttuu ilmaipaine hallissa ja tuntuu rakenteissa että nyt tuli stoppi.... NH Joo siinä voisi olla perää jos kuhankoskella valssi hyytyisi niin hyvinkin pysyy ajamaan vettä sulunkautta totta että se taas sitten kuormittaisi sulkurkenteita paljonkin vedellä on ihmeelinen voima =D |
|
|
20.01.2014 00:01
<Mikko Koho>
Ja tuossa on lisää siitä miksi kanavan käyttö tulvajuoksutuksiin voi olla vaarallista: http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/rwsoZUNDr/1_1988_Tutkintaselostus.pdf Tuossa oli siis pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin mikä tulee jos voimala tulee pikasulkuun tai muuten säätää voimakkaasti. Vesimassojen hitaus aiheuttaa aaltoilua ja tuossa kanavassa ja tapauksessa se oli niin rajua että heikosti kiinnitetty vene irtosi ja meni sulun läpi. Nykyisin, lukemani mukaan, tuolla on turvapuomi jonka pitäisi estää sulkuun meno jos juoksutus on päällä. |
|
|
19.01.2014 23:17 <NH> Keiteleen kanavan sulkujen ohjauksessa on olemassa uittosulutusmoodi jossa ylempää sektoriporttia voidaan raottaa alaportin ollessa auki, tukkilautan poistumista helpottamaan. Tätä käytettiin 1994 - 2002 jolloinka puuta uitettiin Kymijoen vesistössä kanavaa pitkin. Teoreettisella tasolla on mahdollista käyttää sulkuja myös tulvajuoksutuksiin. Ympäristö sanelee kuitenkin seuraavia seikkoja: Sulut, joidenka vieressä on jo aikaisemminkin ollut voimalaitos, eivät tarjoa lisähyötyä juoksutuksiin, koska voimalaitosten tulvaluukkukapasiteetti on mitoitettu jo vuosikymmeniä ennen kanavan rakentamista sille tasolle että suurimmilla mahdollisilla virtaamillakaan juoksutustarvetta ei sulun kautta pitäisi olla. Kahdella ylempänä olevalla sululla (Kapeenkoski ja Kuusaankoski) on kuitenkin olemassa vilkkuopasteet varoituskyltteineen, joissa varoitetaan että punaisten valojen vilkkuessa ajo sululle on kielletty tulvajuoksutuksen takia. Näiden sulkujen vieressä sijaitsevat uittoperkauksia lukuunottamatta luonnontilaiset kosket. Koska ympäröivää maakannasta on madallettu, voisi tietyllä ylivedenkorkeudella syntyä tilanne että täytyisi tulvajuoksuttaa myös sulun kautta, jotta vesi ei menisi porteista ylitse. Tiettävästi historian aikana ei tällaista tulvajuoksutusta ole tarvinnut tehdä, vaikka lähellä on oltukin. Viimeksi toissa keväänä. Kapeenkosken yläpuolinen Kuhnamo-järvi ja Kuusaankosken yläpuolinen Vatianjärvi ovat varsin pieniä vesitilavuudeltaan, eli vedennousu on varsin nopeaa tietyissä tilanteissa. Periaatteessa siis Keiteleen kanavaa voi käyttää juoksutusapuna, mutta suluista ei ilman muutoksia tai turvarajojen ohituksia saa menemään vettä niin paljoa että juoksutuksista olisi merkittävää hyötyä. Luultavasti näin myös siksi, että halutaan säästää kanavan rakenteita. Joissain hypoteettisissa voimalaitoshäiriöissä, kuten Kuhankosken ison valssin jumiutuessa ala-asentoon vuosisataisen suurtulvan aikaan, sulusta saisi varmaan helposti menemään vettä lähes voimalaitoksen virtaaman verran kun avataan luukut väkisin käsiajolla. Alakanavan pengerrysten ja muiden rakenteiden kesto voisi olla kuitenkin kyseenalaista. Talvijuoksutuksiin ei kanava soveltuisi, koska sulkumekanismeissa ei ole sulatuslämmityksiä. |
|
18.01.2014 23:27 <Mikko Koho> Siltä näyttäisi. Olisivatko kuulleet sanonnasta "aika on rahaa" ja koska kaikessa pitää säästää niin ovat ottaneet kellosta viisarit pois. Toinen teoriani on että koska kaikki raha-asiat, erityisesti tappioita tuottavat kömmähdykset, täytyy salata niin ovat ottaneet viisarit pois ettei totuus paljastu.. |
|
18.01.2014 21:46 <Hartsa> Altaan vedentyhjennys olisi paikallaan =D |
|
|
18.01.2014 14:11 <Hartsa> Uupuuko kellosta viisarit =D |
|
|
18.01.2014 06:01 <KMW> Onko Keiteleen kanavalla koskaan käytetty sulkuja tulvajuoksutuksiin? |
|
17.01.2014 15:26 <M. Asentaja> Jouduime aikanaan rakentamaan pariin SLO;n asemaan harjakaton, alkoi vesi pysymään ulkopuolella eikä ulkonäkö ainakaan huonontunut! |
|
|
17.01.2014 12:13 <x> Vanha SLO:n rakennus jossa on muovipinnoite ja alla sinkki. Todella työläs putsata ja maalauksen jälkeen repsahtaa aina uudelleen kun muovipintaa irtoaa. Jos haluaa siitin niin uutta peltiä päälle. |
|
15.01.2014 07:20 <Jouko> Asiasta myös aiemmin, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4321 |
|
|
14.01.2014 22:36 <OUKA> Palomiehet tiesi kyllä että virtaa on, venneellä olivat liikenteessä pelastustehtävissä kun sireenin soinnista huolimatta nuori pojankolli ei ehtinyt juosta padolta karkuun. Sireeni oli siis jo ennen sitäkin tapausta. |
|
|
14.01.2014 11:16 <jari> saattaisiko tuo palomiehen hukkuminen olla syy siihen miksi sireeni ylippätään asennettiin? |
|
14.01.2014 10:09 <Sepi> Sinähän puhut kuin mainos. |
|
14.01.2014 00:58
<Mikko Koho>
En muista enää ihan tuohon aikaan mutta alussa porukkaa oli ku hitto. Vissiin suunnilleen noilta kohdin, mitä kuvassa näky, ne oli päässy rantaan ja hiton hyvä niin. Tuosta vielä ihan muutaman sekunnin päässä olisi ollut voimalan alakanavan yhtymäkohta.. Tuo on omaa tuotosta, ekana meni ambulanssi, siinä vaiheessa kun kuulu toisen hälytysajoneuvon ääni niin laitoin filmauksen päälle ja tuosta näkyy huonosti mutta kun meni venetraileri sillasta yli ja pelastuslaitos kääntyi Meltolan suuntaan niin tajusin heti että joku oli lähtenyt virtaukseen. http://www.youtube.com/watch?v=lTVqgZPwHf8 |
|
|
14.01.2014 00:04 <Jouko> Kaikkialle se Mikko kerkeää.. :) Oliko paikalla enemmänkin tunnelmoijia, autiolta näytti biitsi tai sitten filmi leikattiin paikalla olleiden osalta? |
|
|
13.01.2014 22:35
<Mikko Koho>
Eipä ollu kameramies saanu tallennettua kesäisen "uintikeikan" paikan tunnelmia kameraan. Toisaalta, eipä onneks minuukaan näkyny vaikka olin ihan vieressä. Eka keikka illalla/jaksossa ja vaikka Lappeenranta on paikkakunta niin kyttälaitokset olivat ja ovat edelleen ihan samaa. Ja kyttäasema tietenkin ihan allekirjoittaneen kodin lähellä ja näkyypä Imatran voimalakin tuossa kuvan reunassa kun ajelevat eräälle toiselle keikalle.. http://www.ruutu.fi/ohjelmat/poliisit/kausi-6-jakso-5-lappeenranta |
|
|
13.01.2014 20:28 <Mikko Koho> Ja veden voimaa saatetaan nähdä hetken kuluttua JIMillä Poliisit-sarjassa. |
|
|
13.01.2014 19:48 <Hartsa> Ikävä tapaus :( Vedellä on älytön voima vaikka se näyttää niin vaarattomalle |
|
|
13.01.2014 14:44
<Mikko Koho>
Olisikohan tuolla tapahtumalla ollut osuutta sireenin laittamiseen? http://www.pelastustieto.fi/site/images/stories/pdf/historia/Arkistojuttu_Palomiehet.pdf |
|
|
13.01.2014 10:57 <Hartsa> Pikasulusta ja koneikkojen lämmöstä soi kellot hallissa. Näin ainakin monella laitoksella on edelleen. |
|
|
13.01.2014 10:01 <Jani A> Sireeni on ollut kyllä siinä ammoisista ajoista lähtien... koska jo paikan suhteen tarvii voimakkaan hälyttimen, ohijuoksutettu vesi leviää laajalle alueelle jokisuistoon, jossa sijaitsee mm: vilkas Ainolan puisto, Hupisaareineen, kesällä paljon turisteja ja kaupunkilaisia rentoutuu siellä. Oiskohan sireeni laitettu kun voimalaitos valmistui 1948, korjatkoon joku jos parempaa tietoa? Merikosken konesalissa on hälytys laitteita, liittyen koneiden antamiin hälytykiin, kuuluu joskus uloskin asti siihen voimalan piha-alueen lähelle. |
|
12.01.2014 18:27 <Jouko> 20 kV rakennetta on tässä tosiaan käytetty ja ilmeisesti myös kaapeleissakin myöhemmän ajankohdan varalta jos jännite joskus nostetaan 10 -> 20 kV:iin. Venttiilisuojat olivat luonnossa samaa kokoa kuin kuvassakin. Varkaudessakin tuo 10 kV on kaupunkialueella käytössä, mutta siellä päin bongatut venttiilisuojat, pylväskaapelipäätteiden ja muuntajien yhteydestä, ovat hieman pidempiä kuin tässä kuvassa. |
|
|
12.01.2014 17:39
<M. Asentaja>
Olisin sitä mieltä että kaapelipääte on 20 kV rakennetta. neljällä laipalla kun näyttäisi olevan. Johdon jännitteestä vaikea sanoa mitään, venttiilisuojat näyttävät kyllä kovin lyhyiltä muutta narraako kuvakulma? Kuvan pääte ei mielestäni ole kutistepääte ollenkaan vaan se rakennettiin sorvatun ja hiotun (puolijohtava kerros poistettiin) johdineristyksen päälle sovitustiukkuudella silikonin kera. Kentänohjauskeila yhdistettiin puolijohtavalla levyllä kaapelin puolijohtavaan kerrokseen ja päätteen laipat työnnettiin myöskin silikonin kanssa ilmatiiviisti johdinerityksen päälle ja ylimmässä laipassa oli sitten kuvassakin näkyvä löysempi putki jonka yläpää suljettiin klemmarilla kaapelikengän päälle. Nokia tätä päätettä toimitti. Varsinainen kylmäkutistepääte oli venytetty muovispiraalin päälle jonka poistamunen palautti päätteen alkuperäiseen kokoonsa, tiukasti johdineristystä vasten. |
|
|
12.01.2014 17:01 <Jari> Onko merikosken konesalissa mitään hälyyttimiä? |
|
|
12.01.2014 14:30 <Jouko> Kylmäkutistepääte joo, olisiko Enston kataloogista.. |
|
11.01.2014 18:42 <Marko> Millä välillä tuollainen jännite esiintyy? Mainospuheiden ja todellisuuden? |
|
|
11.01.2014 12:07 <Jouko> Fortumille terveisiä tykylevitsin sanoin viime talvelta: http://www.youtube.com/watch?v=nMQPPngPWwY |
|
|
11.01.2014 10:34
<Hartsa>
Ei nyt ihan aiheeseen liity mutta aika sähköpuhelin 650 000V lähtee tuosta.... http://www.mtv.fi/uutiset/it/artikkeli/iphonesta-sahkolamautin---650-000-voltin-isku-pysayttaa/2489600 |
|
11.01.2014 10:29 <Hartsa> Taustalla taitaa olla joken auto =D transetti |
|
11.01.2014 10:27 <Hartsa> Loppunut joskus asentajalta ja aatelluut että tekee pikapanetntin ja sinnehän se on unohtunut =D |
|
|
11.01.2014 10:27 <Hartsa> Tosi hyvin on onnistunut =D |
|
|
10.01.2014 20:01 <M. Asentaja> Terävä kuva! |
|
|
10.01.2014 13:02 <Jari> Koska tuo sireeni on asennettu tuohon? |
|
|
10.01.2014 09:34
<Jani A>
Ei ole Merikosken sireeniä uusittu, se on siinä lammelipadon seinämän vieressä, jotta ääni kuuluu vanhaan koskiuomaan hyvin, nykyisiin kauneusvesialtaisiin jotka talvisin ovat tyhjillään, kauneusvesialtaan pohjalla menee kalatien uomakin. Kyllä monesti Fortum puottaa vettä tulemaan, vaikka Merikoskella on pyydetty juoksutuksien pienentämistä, viimeinen voimalaitos joessa Merikoski ja jos vettä on paljon kuten nytkin ollut, Merikoskella se näkyy kaikkein eniten, koska välivesiä tulee sen verran. Suppotilanteissa monesti Merikoski mennyt tukkoon, ja ohijuoksutusta sen myötä, sen jälkeen Fortum on höllännyt omia juoksutuksiaan, Onhan niillä pelisäännöt ja sopimukset, mutta Fortum tuijottaa sähköntarve tilannetta ja hintaa sekä järvi altaita tietenkin. Nykyään on aika hyvin pystyneet sopimaan keskenään, säät ovat enempi tempuilullaan aiheuttaneet jäiden lähtöjä ja suppopadotuksia viime vuosina. Saapa nähdä miten nyt käy, juoksutuksia eilen jo alettiin Jylhämästä käsin pienentää, tarkoitus on muutamia päiviä ajaa jäädytys juoksutuksia joka on 200-250m3/s. Merikoski-Montta välillä jäädytys kestää noin 5-10 päivää jos hyvät olosuhteet. |