|
26.09.2013 22:31 <Hartsa> Vanhaa KSV linjaa aikoinaan =) |
|
26.09.2013 20:45 <Mikko Koho> Metallipuoli oli siellä oma rakennus ja syötöt muualta. Samoin päärakennuksessakin oli kaksikin eri muuntamoa. Mutta sähköt olivat vanhat. PJK riitti pudottamaan kolmoskerroksen pimeäksi. Atk ja loisteputket tekivät sen että virtapiikit laukoivat joka hiton suojan. Tietokoneetkin piti startata suunnilleen yksi kerrallaan ja kerroksen nousukeskuksessa vieraillut opettaja kertoi että nousukaapelit olivat niin lämpöisiä että olisivat joutaneet vaihtoon. |
|
26.09.2013 19:32
<Hartsa>
muistelen joskus talvella että joskus paloi tuo R4 mutta teho loisti monasti. |
|
|
26.09.2013 19:30 <Hartsa> olisiko isot koneet ja loisteputket amiskassa suurin loisteho aiheuttaja...Tuolla oli juuri noin että laukaisuraja oli 500A katkaisialla, mutta nykyisin varmaan pudotettu alemmaksi kun katkaisiaa oli jokus tässä säädelty.Toki tuolla oli konkat myös. |
|
|
26.09.2013 15:21
<Mikko Koho>
Eikös noissa loistehoissa mennyt niin että verkkoon antamisesta sähköyhtiö laskuttaa aivan julmetusti, ottamisesta sen sijaan tietty määrä on ilmaista mutta ylimäärästä alkaa mennä lasku? Muistelen amiksesta että päärakennuksen sähköpääkeskuksessa oli 600A liittymä joka oli toteutettu katkaisijalla jossa viritysarvona oli se 600A. Erillisiä pääsulakkeita ei siis ollut. Kuuleman mukaan aikoinaan koko rakennus meinasi mennä pimeäksi kun virta-arvo alkoi olla siinä laukaisurajan pintaan. Sitten kun hommasivat loistehon kompensoinnin niin virta laskikin jonnekin 400-450A paikkeille. 450A se oli silloin kun kävimme ko. paikkaa koulun ensialkuun ihmettelemässä. Tuli vaan mieleen että paljon koulu on maksanut turhaan siitä että ovat repineet turhan kovia tehoja verkosta ties vaikka kuinka pitkään.. |
|
|
26.09.2013 08:05 <Topiax> Oman sähkölaitokseni alueella tämä "palvelu ohjaus" oli katu- yms. valaistuksen ohjaus. Itselläni se ei ollut käytössä, mutta olisi varmaan ollut kätevä, jos olisi kytketty ohjaamaan vaikka pihavaloja. |
|
26.09.2013 00:30 <Hartsa> Onkos nyt "joke" menny näin =) |
|
|
26.09.2013 00:28 <Hartsa> Palvelu ohjaus vissiin melkoja ohjattiin käytiksestä aikoinaan ?? |
|
25.09.2013 23:25 <Hartsa> Ihan työnpuolesta =) |
|
25.09.2013 18:59 <huhuh > No oisivat käristyneet samalla. |
|
|
25.09.2013 16:30 <calm> Kinnulassa on melkoiset isämmaantoivot olleet liikkeellä.. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288602637518.html |
|
|
25.09.2013 13:11 <Hartsa> Huipputeho mittauksen vieressä oli sitten tää Kilovari mittaus kondensaattoreilta varmaanki. |
|
25.09.2013 12:50 <Mikko Koho> Ja sitten palautuksen yhteydessä luettiin paljon on ollut kuluttajan huipputeho ja siitä mätkäistiin maksut päälle.. |
|
|
25.09.2013 10:25 <M. Asentaja> Normaali huippuosoittimella varustettu Siemens, mm Pohjolan Voima käytti yleensä tätä tyyppiä sähköasemilla joko pulssikoskettimila tai ilman. Luonnollisesti oli myös jännitepuolella muuntajat jos kyseessä keski- tai suurjännitemittaus. Huipun palautus sinetöity joten "lommipihdit" piti olla mukana jos aikoi käydä osoittimen palauttamassa. |
|
24.09.2013 23:05 <Hartsa> Eikös tällä merkillä ollut yhteen aikaan tapa "tussauttaa toimintasavut" pihallensa.... |
|
|
24.09.2013 22:56 <Hartsa> Kyllä itsellekkin oudompi mittavärkki tämmöinen !! Tuo oli aina jatkuvasti tuossa 50 osoitin pohjassa =) |
|
24.09.2013 22:47 <Hartsa> Ei oo tietoo mikä on kirja ollut kun ei oo kansia jokuinen sivu löytyi niin siinä oli tuo voimalaitos kuvattuna kirja löytyi vanhasta talosta romujen seassa..... |
|
|
24.09.2013 22:42 <Jouko> Lähteen voisi mainita näille jos kirjan sivuilta on kuvattu vai ovatko peräti ykstityisarkistosta? |
|
|
24.09.2013 22:32
<Jouko>
Asiattomastiko sitä tuolla on oltu kun paikannimi on pois jätetty? (kuvaaminenhan on kyllä hyvä syy, kun silloinhan on sinne asiaa!) ;) Kertoisitko minkälaisen tahon muuntamo tämä on, jakeluverkon/tehtaan/voimalaitoksen? |
|
24.09.2013 22:09 <Jouko> Läheisen rautatien syöttöasema näköjään, 110/25 kV |
|
24.09.2013 21:53 <Hartsa> Tuskin enään ovat -81 niin PCB täyttöisiä ?? |
|
24.09.2013 21:34 <Hartsa> satelliitti Tv kopissa heh heh =) |
|
24.09.2013 16:21 <OUKA> Meitin mökillä oli samanlainen aikoinaan. Räpsi vaatimattomat 51200 impulssia / kWh, stereoiden potikalla pystyi säätämään välkettä :D |
|
23.09.2013 23:57 <Hartsa> Olisiko ovessa varoitus takajänniteestä taikka kondensaattorista. |
|
23.09.2013 17:35 <Jarmo Puntanen> Muutin rakennusvuodeksi 1977, koska ympäristö.fi kertoo (Googlen välimuistista): "lähtökohdat: Pitkäkosken voimalaitospadon valuma-alue on noin 185 km² ja keskivirtaama siten noin 1,5 m³/s. Käytettävissä olleiden tietojen mukaan putouskorkeutta on jopa 8 metriä ja laitos on rakennettu (tai kunnostettu) vuonna 1977." |
|
|
23.09.2013 13:16
<Jarmo Puntanen>
Kyllä, Pitkäkosken lakannut saha ja toimiva voimalaitos on kyseessä. Joki on pieni Suomenlahteen laskeva Virojoki. "Pitkäkoski on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Nykyinen saharakennus on vuodelta 1952." http://www.miehikkala.fi/index.php?&id=73 Voimalarakennuksen ikää en ole löytänyt, mutta se on selkeästi uudempi. Vesirakentaja kertoo voimalan arvoiksi 8,0 metriä, 0,2 MW, 1,0 GWh/a. |
|
23.09.2013 09:37 <Hartsa> Lähtölaskenta on menossa linjalle...Työn pitäsi olla lokakuussa valmis ja 20kV linja on poistunut ikuisuuteen maisemasta. |
|
23.09.2013 09:28 <Hartsa> No varmasti !! Vähän sama juttu täällä päin tuo keretin torni. |
|
|
23.09.2013 09:17
<Mika>
Tuo torni on hyvä maamerkki, näkyy mm. Alassalmen lossille ja Manamansaloon hyvin. |
|
23.09.2013 08:27 <calm> Vieressä on Transtechin junanvaunutehdas ja Otanmäen taajama, eiköhän sähköä tästä ainakin niille mene. |
|
22.09.2013 22:56
<Ari>
Aseman nimi oli Ryynäsjärvi ja se korvattiin vuosituhannen vaihteessa Vuolijoen asemalla. Ryynäsjärvellä johdot kytkettiin läpi ja ne päätettiin Vuolijoelle. Otanmäen erottimelta etelään lähtevä Fingridin johto päättyy Kotasuon erottimella asiakkaan johtoon Vuolijoki-Pihtipudas joka siis kuvassa vasemman puolella. Ryynäsjärven ja Otanmäen erottimen välille on peruskarttaan jäänyt purettu johto. |
|
22.09.2013 22:49 <Hartsa> Varmaan tämä toinen PM syöttää alueen sähköjä koska onhan vanhoissa kaivoksen halleissa jotain toimintaa edelleen. |
|
|
22.09.2013 22:47
<Hartsa>
Kaivoksen nostotorni, Koneistoineen on tänäkin päivänä paikoillaan siellä. Toimi Outokumpu oy toimesta V.1949-1985 Suomen suurin rautakaivos.Tornin on suunitellut insinööri tsto K.Hansen valm.1952 http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/05/toukoretkella-kaivoshistoriallinen-osio.html |
|
22.09.2013 22:28 <Hartsa> Kantoaaltolaite " savon uhvo " kerää mittaustietoja ja saipa joskus soitettua "voimapuheluja" IVON sähköasemille yms...... |
|
|
22.09.2013 22:26 <Hartsa> Oisko varaus ja uusitttu silmällä pitäen kaivoksen uutta avaamista varten |
|
|
22.09.2013 22:11
<Joni>
Vieläkös tuo syöttää virtaa johonkin? |
|
|
22.09.2013 21:39 <Antti> Ettei olisi Pitkäkosken voimalaitos Miehikkälässä? Tältä puolelta en ole kyllä laitosta koskaan käynyt katsomassa, mutta tuo takana oleva punainen puurakennus sopisi siihen paikkaan hyvin. Eli joki olisi silloin Virojoki. |
|
|
22.09.2013 14:23
<calm>
Sivulta 56 alkaen tuosta diplomityöstä näkyy löytyvän vaihtoehtoja uusimiseen tuolle linjalle. http://webhotel2.tut.fi/units/set/opetus/pdf%20julkiset%20dtyot/Makela_Tomi_julk.pdf Olisiko tämä poistunut asema ollut VJ ennenkuin viereen rakennettu 400/110 kV:n asema lyhenteen ja linjat kaappasi. Ruotanen näyttää olevan Pyhäjärvellä ja PIH varmaankin on Pihtipudas. Mutta ei tämä silti selitä miksi tuo pätkä näkyy Fingridin kartassa niinkuin näkyy.. |
|
22.09.2013 00:06
<Hartsa>
Veikkasin että on ollut/ on vieläkin Mylly ja vois olla höyläyslaitos mene ja tiedä ?? |
|
|
20.09.2013 07:47
<Mikko Koho>
Luulisi että aaltoilutilaa ei juurikaan tarvita, riittää että mitoitetaan johtopyörän ajoaika ja rakennuksen rakenteet sen mukaan että, koneen lauetessa täydeltä teholta verkosta, paineisku ei tee sen kummempia vaurioita. Eri asia on sitten esim. Jumiskon tai Pirttikosken kaltaisilla laitoksilla jossa sitä virtaavaa vettä on tunneleissa ihan toisella tavalla. Siellä voi tulla sekin eteen että, paitsi koneen laukeamisen varalta, pitää tasaustilaa olla myös sen takia että kun laitoksen tehoja säädellään äkisti niin turbiinin kokema putouskorkeus ei aaltoilun takia vaihtele liikaa ja sitä kautta tee säätöjä epävakaaksi. Olen kuullut suosituksia että imuputkien pitäisi olla veden alla etteivät ne hörpi ilmaa jolloin sitten veden ja ilman sekoitus mätkii niitä mekaanisesti ja voi rikkoa paikkoja mutta en tiedä miten on asianlaita noilla suorilla putkilla. Voihan tietysti olla että putkien päät ovat vedessä ajon aikana mutta kun laitos seisoo niin alavesi laskee sen verran että ne tulevat näkyviin. |
|
|
19.09.2013 22:17 <Jouko> Ovatko imuputkien päät vedessä vai eikö ole, siinäpä kysymys. Vanha jokimylly lienee kuitenkin kyseessä, sillä voimalaitos on taustan myllyrakennusta selvästi uudempi laajennusosa. Paineputket päättynee kaiketi suoraan turbiin(e)ille, mutta voiko rakennuksessa olla kovinkaan kummoista vesi-/aaltoilutilaa, putken ja turbiinien välissä, jos se on paalujen varaan rakennettu kuten kuvassa? Luulisi sellaisen vaativan tukevammat perustusrakenteet.. |
|
19.09.2013 14:22 <Hartsa> Heh. 1349 MW |
|
|
19.09.2013 07:22 <Hartsa> Hyvällä ajolla nytkin 1240 MW vesivoimalla. |
|
|
18.09.2013 13:32 <TAP> Ei Inkoo vielä ole suljettu, yksi yksikkö on edelleen toimintavalmiudessa, taitaa olla jopa käynnissä. Tuotanto loppuu vasta helmikuun puolivälissä. http://umm.nordpoolspot.com/messages/8319 |
|
|
17.09.2013 23:57
<NH>
Maksimiteho vesivoimasta on teoriassa otettavissa parhaiten heti kevättulvan jälkeen, jossa jäät eivät enää ahdista virtaamia ja vesimäärä on laskenut tasolle jossa juoksutustarvetta ei enää ole, mutta vesi riittää vielä hyvin koneiston täydelle mitoitusteholle. Voisi luulla että keväällä on hetki jolloin kaikki voimalat pyörivät täysillä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen: Suomi on pitkä maa ja kevät etenee vaiheittain kohti pohjoista, ja tämä ajanjakso kestää alun toista kuukautta. Vesivoiman maksimitehoa ei liene siten koskaan otettavissa yhtäaikaa jos lasketaan kaikki pienet laitoksetkin mukaan. Keinotekoisesti tällainen tilanne voitaisiin säännöstellyissä vesistöissä toki järjestää, mutta kaikki pienet purovoimalaitokset eivät tuskin koskaan pääsisi mukaan kilpailuun täydellä panoksellaan. Näinollen vesivoiman maksimiteho on käytännössä vain laskennallinen arvo. Todellinen tuotetun sähkön huippumäärä on pienempi, mutta se voi toki joinain vuosina tietyllä ajanhetkellä lähestyä teoreettista koneistomaksimia. Pakkaa sekoitttaa aavistuksen se että vielä nykypäivänäkin saattaa pyöriä joitain pieniä yksityisiä kausivoimaloita ilman yhteyttä valtakunnanverkkoon. Sikäli mikäli tarkoituksena on tutkailla 50hz:iin tahdistettua vesisähköä. |
|
|
17.09.2013 19:51 <Mikko Koho> Ainakin Hanasaari A oli ennen purkua ns. kriisilaitoksena. Säilöttynä jolloin mm. kattilat oli täytetty veden ja ruosteenestoaineen seoksella ja muutenkin huolehdittiin siitä että laitteet eivät pääse lahoamaan. Mutta uusintastartti olisi vaatinut uudet ympäristöluvat ja niin pitkät esivalmistelut että siihen olisi mennyt useampi kuukausi aikaa. Näin luin jostakin ennen purkua. 3kk lienee se valmius mihin nuo laitokset säilötään. |
|
|
17.09.2013 18:52 <Korkki> Inkoohan suljettiin niin että sen saa jollain aikajänteellä kyllä päälle, muttei ihan viikossa eikä parissakaan. Ja eihän siellä ole edes henkilökuntaa enää. |
|
|
17.09.2013 14:56 <Hartsa> Ei kai ihan kokonaan jotain pitkäaikais varastointiahan ne suunnitteli suoranaista purkua ei vielä...tuntuu hassulle että laitokselle mukamas ei olisi käyttöä. |
|
|
17.09.2013 14:28 <Korkki> Eikös Inkoo ole suljettu lopullisesti? |
|
|
17.09.2013 12:20 <Hartsa> tuskin inkoo on päässyt "juhliin mukaan" ?? Höyrypyörimään =) |