|
04.04.2014 16:14 <kpx8> Onkos tuo hehkulamppu ja roikkuva johto jokin alkeellinen jännitteenkoetin? |
|
03.04.2014 22:58 <Marko> Tässä kuvassa antenni näyttää melko vaatimattomalta, mutta kyseessä oli maailman suurin radioamatöörimasto. Enpä tiennyt asiasta mitään ennen Topiaxen kommenttia. |
|
03.04.2014 21:17 <Jii> Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6159 |
|
03.04.2014 18:01 <Jii> Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7136 |
|
03.04.2014 10:01
<Mikko Koho>
20kV lähdön suojaus pettänyt ja 110/20kV muuntajan releistys hoitanut varasuojauksen? http://yle.fi/uutiset/porin_laajoilla_sahkokatkoilla_saattoi_olla_yhteys/7171079 |
|
|
02.04.2014 14:47
<Topiax>
Taustalla näkyvälle antennirakennelmalle kävi sitten huonosti: se vaurioitui ilmeisesti Oskari-myrskyssä ja luhistui paikoilleen. Onneksi siitä on kuvamateriaalia säilynyt jälkipolville, tässä yksi videopätkä: http://youtu.be/AS3fQtSKCTw |
|
02.04.2014 08:34
<Mikko Koho>
En muista oliko juuri noissa, ns. teollisuuskaasuturbiineissa, mitään varsinaista jälkikäyttöaikaa mutta polttoaineen syötön säätö oli sidottu sekä käynnistyksissä että pysäytyksissä tiettyyn gradienttiin eli muutosnopeuteen, sekä ahtimen- että itse käyttöakselin sallittu pyörimisnopeuden muutos oli xx%/min. Eli kun konetta kiidytettiin tyhjäkäyntiin, 50% tehoakselin nimellisnopeudesta, ei kummankaan akselin kiihtyvyys saanut ylittää tiettyä arvoa, sama oli sitten kun ajettiin tyhjäkäynnistä kuormille ja kuormalta toiselle. Sitten pysäytyksessä ajettiin kierrokset pois niin ettei hidastuvuudet ylittäneet samaa arvoa. Tuo ei tietenkään koskenut hätäseis-toimintoja jolloin polttoaine parissa sekunnissa seis ja mekaaniset rasitukset olivat sitten sen mukaisia. Ja noissa koneissa ei ollut ns. paaksia eli kun kone olisi pysähtymässä niin erillinen pyörityslaite olisi jäänyt pyörittämään akseleita hitaalla nopeudella etteivät mene luokille. Joissakin koneissa sellainenkin kuuluu olevan ja jälkipyöritysaika voi olla uskomattoman pitkä, vuorokausi tai parikin. |
|
|
01.04.2014 23:28 <muhentaja> Jarmon linkittämän videon lisäksi saman tekijän muita videoita katselemalla paljastuu maallikolle varsinainen rautaisannos turbiinitietoutta jos vain kuultu ja luettu englanti sujuu. Sieltäpä se selvisi, että lentokonemoottoreissakin öljyn ensisijainen tehtävä on siirtää suurilla nopeuksilla ja kuormilla pyörivistä laakereista lämpö pois, vasta sen jälkeen tulee voiteluntarve. Onkos Mikko noissa alun perin voimalaitoksiin suunnitelluissa turbiineissa mitään jälkikäyttöaikaa matalalla teholla tehoajon jälkeen, kun öljyä pitää kuitenkin kierrättää noin kauan kun turbiini on sammutetttu? Lentokonemoottorissahan öljypumppu pysähtyy samalla kun itse moottorikin, mutta lentokonekäytössä ennen sammutusta päästään ajelemaan kohtuullinen tovi pääosin suhteellisen pienillä tehoilla. |
|
01.04.2014 18:14 <calm> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7584 |
|
|
01.04.2014 18:04 <calm> Juoksupyörä oli sähköaseman jollain nurkalla, voisihan siitäkin kuvan laittaa, jos se kerran alkuperäinen oli. |
|
|
01.04.2014 17:56 <Jii> http://www.loiste.fi/fi/Loiste/uutiset/Sivut/Pyhannankosken-vesivoimalaitos-peruskorjataan.aspx |
|
|
01.04.2014 17:42
<Jouko>
Tässähän on ollut voimala jo vuoskymmenet, olisiko kyltit niiltä ajoilta. Omistaja toivonut kylttien hillitsevän tarpeetonta oleskelua padolla. Nykyään melko voimattomat ukaasit kun aitaa saati mainintaa valvontakameroistakaan ei ole. http://yle.fi/uutiset/iso_remontti_pyhannankoskella/5585704 "Pyhännänkosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1957. Runsaat 50 vuotta käytössä olleet turbiini ja generaattori ovat alkuperäiset." 24.6.2010 |
|
01.04.2014 17:12 <Jouko> Hyvä että kaivatut kuvat löytyivät. |
|
01.04.2014 15:51 <Late> Ei se nelivitosena mene kuin Juankosken voimalaitoksen sähköasemalle. Siitä sähkö syötetään "tehtaan läpi" 110 kV sähköasemalle. Virta kulkee sen kentän päämuuntajan läpi, mutta onko toisiojännite 20 vai peräti 6 kV en osaa sanoa. |
|
|
01.04.2014 03:14
<Mikko Koho>
Jarmo: kiitoksia paljon! Amiksessa tuli oltua automaatiopuolen harjoittelussa noiden koneiden kanssa, niissä oli tosin se ero että niillä ei rakenteeltaan ollut juuri mitään tekemistä lentokonemoottoreiden kanssa. Ne oli tehty kaasukompressoreiden ym. ajoon ja maakaasulinjan varrella ei ole väliä jos 30min startista 15min kohdalla alkaa käynnistysmoottori pyörittämään ahdinta/korkeapaineturbiinia ja sitten startin jälkeen menee 8min että saa ajettua täydet tehot jos on tarvis. Silti tuo vastasi, mekaanisessa kulumisessa, kuulemma 25h yhtäjaksoista ajoa vaikka kone oli noin laiska. Ja sitten pysäytyksen jälkeen, koneesta riippuen, voitelut piti pitää päällä 8-10h ettei laakerit mene lämmön takia. Kahvipöydän erittäin kulunut kestovitsi oli että niitä koneita ei voi lentokoneeseen laittaa, kone lentäisi niillä varustettuna kiitotieltä ulos.. |
|
|
31.03.2014 22:34 <Mikko Koho> Tuosta edesvastuusta tuossa kohteessa en tiedä mutta joitakin voimalaitoskohteita on suojattu poliisilain 52§ mukaisesti, mukana on mm. melkoinen osa ellei kaikki Fingridin muuntoasemat ja varavoimalat ym. En tiedä sitten miten nuo rajautuvat mutta voisi hyvinkin olla että aidasta eteenpäin meno menee tuon pykälän piiriin (mutta kuka ylittää aitoja? Ei ainakaan kukaan kenellä on järkeä päässä..) |
|
31.03.2014 20:52 <Hartsa> mikähän firman valmistetta ?? |
|
31.03.2014 20:51 <H> Hyvin on lämpömittreilla varustettu 5 Kpl toki on öljyäkin tuossa jokunen kuutio |
|
31.03.2014 20:48 <Hartsa> päämuuntaja taisi kosahtaa täältä kesällä 2012 |
|
31.03.2014 20:45 <Hartsa> Nosturikuskilla aika vilpoiset oltavat kun ei oo laseja kopissa =D Voi olla viime käytöstä hieman aikaa..... |
|
|
31.03.2014 20:43 <Hartsa> Oliko peräti 45kV `? |
|
|
31.03.2014 20:37 <calm> Kylteissä lukee jotta 'Liikkuminen padolla kielletty edesvastuun uhalla'. |
|
31.03.2014 19:34 <Jouko> Lumet jo hieman sulaneet kolmen viikon takaisesta, silloin tuli muutamat kohteet kierreltyä tämä mukaan lukien. Muuntajabunkkerin takana oli kytkinsalista ulos siirrettyjä vähäöljykatkaisijoita, mitä lie vikaantuneita olleet.. |
|
31.03.2014 19:25 <Jouko> Harvinaisempi 20 kV täysivuorottelukin näkyy olevan, joka tällä sivustolla ei-niin-harvinainen enää toki ole, kuviakin niistä hyvin kertynyt. |
|
|
31.03.2014 18:49
<Late>
Karjalankoskella on tilanne tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7553 Ulkoista kytkinkenttää ei ole rakennettu paikalle. |
|
|
30.03.2014 23:05 <Mikko Koho> Kaasuturbiineissahan puhuttaneen luokkaa 1/3 olevasta hyötysuhteesta, eli polttoainetehoa tarvitaan 3x määrää ulostulotehoon nähden. Ja tuokin pätee vain lähellä optimikäyntialuetta. Mikäli konetta ajetaan vajaateholla niin tuo kulutussuhde huononee hyvin jyrkästi. |
|
|
30.03.2014 04:08 <<Jarmo Puntanen>> Tässä on hyvä YouTube-linkki äijistä, jotka tekevät näitä voimalaitosmuunnoksia pajassaan työkseen. https://www.youtube.com/watch?v=C83mgWARVbI |
|
|
30.03.2014 00:47
<Hartsa>
Taisi olla 1968 kulta aikaa näille koneille =D http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/178998-vanhan-varavoimalan-pyorittajana-lentokoneen-moottori |
|
|
30.03.2014 00:43
<Hartsa>
Jees hyvä jarmo että tuli tietoa =D Sen tiedän että Ent Kankaan paperitehtaalla jyväskylässä on ollut mallia -68 Jonkin moinen kaasuturbiini muunnos varavoimaa varten tehtaalle jostta on osin voinut toimia sähkökatkoksen aikaan Tyypistä ei ole tarkempia tietoja kun ei tullut kirjoitettua aikoinaan ylös :( Nykyisin kaasuturbiini on myyty jonnekin ( varmaan romuksi) Muistelisin että olisi voinut olla joku P&W turbiini? Genuhan ei kuulemma ollut kovin tehokas löpöä taisi palaa enemmän kun saatiin sähköä ulos. |
|
|
30.03.2014 00:06
<Jarmo Puntanen>
Finnjetin kaasuturbiinit P&W FT4C olivat P&W:n siviili-JT4A:n muunnoksia. DC-9 -linja käytti toista moottoria JT8D, joka oli jo ohivirtausmalli (turbofan), JT4A ei sitä vielä ollut, vaan oli "kaikki kuuman osan läpi puhaltava" turbojet. JT4A:ta käytettiin mm. DC-8:n ja 707:n vanhoissa malleissa. Keihäsen Spearair käytti sitä DC-8-32:ssaan, ja hävisi siten polttoaine- taloudellisuudessa roimasti Finnairille, jolla oli uudemmat JT3:t DC-8-51:ssaan ja -62:ssaan. Sotilaskäytössä JT4A on antanut "virtaa" monille kuuluille malleille, kuten B52 ja U-2. |
|
|
29.03.2014 19:09 <Mikko Koho> En tiedä onko noilla varavoimaloilla, kuukausittaisten koekäyttöjen aikana, miehitys. Olen jostakin antanut itseni ymmärtää että olisi ja samalla pitäisi katsoa että kaikki pelaa ok. Todellisessa käyttötarpeessa sen miehityksen saaminen laitoksille onkin sitten astetta haastavampaa. |
|
|
29.03.2014 18:44
<Hartsa>
DC 9-50 oli turbiinit Partt&Whitney ja näitähän oli myös suomen kaasuturbiini laivassa FINNJET |
|
|
29.03.2014 18:42
<Hartsa >
Forssan varavoimalaitosyksiköiden ja Vanajan varavoimalaitoksen käynnistys epäonnistui. Forssan osalta syynä oli polttoainelinjan paloventtiilien toimintahäiriö ja Vanajan osalta syynä tukkeutunut polttoaineen suodatin. Aika ikävää tollainen että suodatin on unohtunut huoltaa....... Miehitys pitäisi olla laitoksella niitä ajettaessa. |
|
|
29.03.2014 17:50
<Jarmo Puntanen>
LM2500-kaasuturbiini on ilmailukäytössä ylimääräisillä roippeilla CF6 viiva jotakin -nimellä käyttänyt lähes kaikkia länsimaisia laajarunkoneita DC-10:sta alkaen. Finnairin DC-10:ta ja MD-11:ta, sekä KarAirin A300:aa, ja nykyisistä koneista A330:aa. |
|
|
28.03.2014 21:55
<Mikko Koho>
Tuossa video n. Huutokosken yhden koneen kokoisen, tosin laivakäytössä ja eri valmistajan toimittaman, kaasuturbiinin käynnistyksestä. Aika nopeesti lähtee mylly tyhjäkäyntiin: https://www.youtube.com/watch?v=QIpBhq3fDMQ Ja tuntuu noita kaasuturbiineja tarvittavan, molemmissa Fenno-Skan2:n häiriöissä samat turbiinit ovat menneet, kummallakin kerralla, eri syistä tilaan jossa startti ei ole onnistunut: http://goo.gl/NJ6UPL http://goo.gl/ZxxSVv |
|
28.03.2014 00:06 <Koippa> On muuten iljettävää tavaraa tämä... :D |
|
27.03.2014 20:33 <Make> Valaisin on Idman Globus 70108 HPL125 AO400. |
|
27.03.2014 18:58 <Mikko> Juu, voi olla. Kettuuntuneen oloinene Facebook-hymiö mille on tuunattu Fortumin logo rintaan. |
|
27.03.2014 18:56 <calm> Oulussa on keksitty salamaniskun kestävä kännykkälaturi. Monenkohan metrin ilmaväli ja umpipeltikotelo sille on laitettu (ilman liittimiä)? http://www.kaleva.fi/teemat/digi/oulussa-kehitettiin-paloturvallinen-kannykkalaturi/660094/ |
|
|
27.03.2014 18:39 <Jouko> Onkos Karjalankoskella sitten 45 kV sisämuuntamo kun ilmakuvissa ei kytkinkenttää näkynyt? Kahtelin josko tekisi pienimuotoisen maakuntakierroksen Juankosken kautta seuraavalla kerralla kun Pohjois-Savossa tulee käyntiä, samalla sitten nämä Juan- ja Karjalankosketkin... |
|
|
27.03.2014 14:44 <Late> Tuo linkki kieltäytyy avautumasta. Herjaa jotain kirjautumisvaatimuksesta. |
|
|
25.03.2014 23:29 <Mikko Koho> http://goo.gl/0j5CHy |
|
25.03.2014 22:28 <Mikko Koho> Juu, osuisi vuodet ja valmistaja yksiin. Tuo oli sitä aikaa kun hitsaus oli vielä uutta tekniikkaa noin kriittisissä paikoissa. Vesivoimakoneetkin ovat "persoonia", vaikka ne tehtäisiin samoilla piirustuksilla ja samalla tehtaalla niin joku kestää ja joku ei. IMA5 lienee Imatran konerivistöstä huonoin kone jos ajattelee koneen vikahistoriaa ja teknistä onnistumista. Ja kun se oli ensimmäinen revisioitu kone Imatralla (itseasiassa vitosen staattorivaurio v.1981 oli aikoinaan se joka käynnisti Imatran saneerausrumban 1985-1994) niin siinä revisiossakaan ei perimätiedon mukaan mennyt kaikki putkeen, tulos ei ollut paras mahdollinen, Tampella ei saanut ensin takuutehoja koneesta ja sitten vielä imuputki padotti ja alipaineeseen perustunut vuotovesien tyhjennys toimi väärään suuntaan jolloin joutuivat laittamaan pumput pitämään alakerta kuivana. |
|
25.03.2014 21:29 <Jii> http://vattenkraft.info/?id=311 "7,3m, 43 MW, 210 GWh/a. 1 Kaplan, 1 Semikaplan, 1 Lawaczeck, 1 Rörkaplan." |
|
|
25.03.2014 21:24
<Jouko>
Tällainen voimala seuraavana alavirtaan, Lilla Edet. https://www.google.fi/maps?ll=58.133508,12.117941&spn=0.002753,0.021136&t=h&z=16&layer=c&cbll=58.133476,12.118374&panoid=XcVOLPLSkv0aempLYW_EMQ&cbp=12,20.01,,1,-0.78 (Googlen lyhytlinkkipalvelu ei näköjään enää toimi vanhassa karttaohjelmassa uuden päivityksen myötä, saati uudestakaan versiosta sitä en löytänyt, joten pitänee tyytyä pitkään linkkiin..) |
|
|
25.03.2014 20:53 <Jouko> Verrokkikuva Imatran viitoskoneen runkoon: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7387 |
|
25.03.2014 18:07 <Jouko> Erittäin harmillinen päätös. Toivottavasti taustan francis-potkurit sentään saavat jäädä rauhaan. |
|
24.03.2014 22:28
<Mikko Koho>
No sillälailla, matkalla.. http://www.ruutu.fi/ohjelmat/poliisit/otsikko-alastonjuoksu-liikenneympyrassa-tuo-arpajaisvoiton |
|
24.03.2014 20:58
<Mikko Koho>
Romun hinta riippuu pitkälti sen laadusta. Jollekin masuuniterästä tekevälle tehtaalle ei välttämättä ole niin väliksi jos konvertterin jäähdytysromu on vähän sinne ja tänne, hiiltä ym. aineita on jokatapauksessa niin paljon jo masuunista tulevassa sulassa että vaihtelu tasaantuu käsittelyn aikana. Pääasia on ettei ole kuparia ym. ns. hankalia metalleja mukana, niitä kun et saa sieltä sulasta mitenkään pois. Sen sijaan sähkösulatuksessa voi olla hyvinkin tarkkaa mitä sinne valokaarien alle menee, etenkin Suomessa kun bulkin teko ei kannata vaan pitää erikoistua vaativampiin lajeihin. Esim. Ovakon Imatran romupiha näyttää ulkopuolisen silmin kuin kolmas maailmansota olisi vieraillut siellä mutta asioista perilläoleva voisi hyvinkin sanoa mitä laatua on missäkin kasassa. Ja ainakin ennen samaisella tehtaalla oli vuorossa yksi mies jonka ainoa tehtävä oli rälläköidä jokaisen valmiin tangon päästä pieni kipinäsuihku. Harjaantunut silmä pystyi heti sanomaan jos nippuun oli eksynyt väärää tuotetta. |
|
|
24.03.2014 20:46 <Hartsa> Romuraudalla hinta kohallaan kun silpuksi menee...... |