<< ^ >>

Tammerkoski_ohijuoksutus1.JPG

Voimalaitos Näsijärven pinta on 10cm:n päässä säännöstelyn ylärajasta 95.4m:stä , joten Tammerkoskellakin aloitettiin kosken vetokykyyn nähden voimakkaat juoksutukset 147m3/s. Kuva on varsin historiallinen, sillä uudet kauko-ohjattavat tulvaluukut joutuivat heti valmistuttuaan tositoimiin. Aikaisemminhan Tammerkoskessa ei ole ollut mahdollista aloittaa ohijuoksutusta ilman paikallakäyntiä. Näinollen paljonpuhutut Tammerkosken koskinäytökset saattavat tulla ohjelmaan lähivuosina. Tampere, Tammerkoski 09.11.2012
Kuvaaja: Niila Heikkilä

19.11.2012 01:20 <Mikko Koho> Ja kuvahan osoittaa suoraan paikkaan missä on tehty suuri(n) osa Suomen vesivoimaloiden turbiineista. Nyt tuntuu että ulkomaalaiset kilpailijat ovat vieneet Andritzin hommia muille. En tiedä mikä tuossa on syynä, vielä 2000-luvun alkupuolella joku vesivoimapomo kehui netissä että kun Suomalaisten voimaloiden turbiinien tiedot ovat ex. Tampellan kassakaapissa niin töiden pysyminen Suomessa on varmaa. Lieneekö kilpailu tms. lait tehneet sen että enää ei tietoa panttaamalla saa rajoittaa kilpailua? Ainakin autoissahan noin on käynyt, eli varaosissa valmistajan täytyy pitää tiedot siten saatavilla että kilpailevat toimittajat pääsevät niitä myös tekemään.
19.11.2012 13:13 <NH> Tässä on tosiaan on suomalaista vesivoima- ja sähköhistoriaa yllin kyllin. Kuvassa on kaksi sähkövoimalaitosta, vasemmalla Tampellan laitos, oikealla Finlaysonin. Tarkennetaan että koskessa oli myös suoraan mekaanista voimaa tuottavia voimalaitoksia 1950-luvulle asti. Turbiini pyöritti valta-akselia josta voima jaettiin eri kerroksissa hihnojen ja voimanjakorattaiden kautta tehtaiden kehruu/työstökoneille. Taustalla kauempana on rakennus jossa syttyi Suomen ensimmäinen sähkövalo. Tällä miljööllä myös maksettiin reilun kymmenen vuoden ajan, kun 20 markan setelissä oli kuvattuna tämä maisema vastakkaisesta suunnasta. Aikaisemmin tällaista kuvaa ei olisi voinut ottaa, sillä ennen uuden kävelysillan ja tulvaluukkujen valmistumista tällä paikalla sijaitsi vain neulapato. Sen avaaminen ja sulkeminen on tunnetusti hyvin hidasta miesvoimin tehtävää työtä. Padon virtaaman muuttaminen oli helposti usean tunnin operaatio. Näkymä yläjuoksulta alakosken suuntaan on siis nyt yleisölle täysin avoin ja helposti saavutettavissa ensimmäistä kertaa koko Tammerkosken satavuotisella ajanjaksolla tarkastellun teollisuushistorian aikana.
01.09.2014 16:51 <KMW> Paljonko muuten on kosken laskennallinen vetokyky? Ja kuinkahan paljon keski- ja alakoskien voimalaitokset vetävät, ts. jos yläkoskella on ohijuoksutus, tuleeko kuinka pian tarve availla valssipatoa ja alakosken tulvaluukkuja....? Valssipatoa ei ymmärtääkseni kovinkaan usein ole avattu, pl. normaali maisemavesi.
01.09.2014 23:39 <Mikko Koho> http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B41FCAC34-1CEF-4353-8BE2-C579CB325956%7D/36966
Tuon mukaan rakennusvirtaama olisi 140m3/s ja läpäisykyky 280-400m3/s, pienemmästä luvusta en katsonut että oliko se ennen vai jälkeen patojen saneerauksen.
Muistan käyneeni Tampereella kerran ja silloin valssipatoa avattiin aavistuksen, syytä en tiedä. Se padon yli menevä pieni "maisemavesi" on senkin takia lorottamassa että ison metallirummun lämpölaajeneminen pysyy kurissa. Valssiluukku on käytettävyydeltään ei-niitä-parhaita ja pahimmillaan liika lämpölaajeneminen voi tahmata luukun ajon. Tammerkosken valssiluukku taisi olla Suomen pisin, jos en väärin muista niin 33m pitkä.
02.09.2014 18:41 <Mikko Koho> Padon saneerauksen ympäristöluvassa oli että mitoitustulva kerran 5000v (patoturvallisuus) on 382m3/s ja käsittääkseni noita pohjia louhittiin juurikin sen vuoksi että purkauskyky saadaan lain vaatimalle tasolle.

© Janne Määttä 2004-2017