Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	02.05.2014 16:01 <calm> Riippuu vähän minkälaista pituutta halutaan. Itä-Suomessakin jakeluverkossa on yli sata kilometria pitkää verkkoa yhden johtolähdön perässä, mutta ei ne noin selkeitä ole kuin tuo käsivarren johto. Äkkiseltään pisin yhtäjaksoinen kantaverkon johto näyttäisi olevan Petäjävesi-Nuojua 220 kV, jossa ei tuolla välillä ole kuin Kinnulan sähköasemalle syöttö. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/567 Sitten taas pisin looginen kokonaisuus, joka suunnilleen kerralla on rakennettu, lienee Hyvinkää-Kangasala-Alajärvi-Pikkarala-Pirttikoski 400 kV. 110 kV:n verkon pisin loogisesti yhtenäinen osuus taitaa olla edelleen alkuperäinen Imatra-Turku, mutta toki se jakeluteknisesti on nykyään ihan silppua.
	01.05.2014 18:34 <STP> Fennoscan ruotsiin, siinä olisi parinsadan kilsan mittainen johto jossa ei kait ole mitään (esim. erotinta, kondensaattoriasemaa tms. välissä) vaan yhtenäinen johdin merikaapeliosuudella.
	01.05.2014 17:24 <Late> Pisimmät johtopituudet löytyvät kantaverkon puolelta. Äkkiseltään kartasta katsoen Petäjäveden pohjoispuolen pohjoispuolella 220 kV:n on usean sadan kilometrin johto-osuuksia. Myös Alajärvi-Pikkarala 400 kV:n johto on vähintään toistasataa kilometriä pitkä. Jakeluverkon puolella pisimmät johtolähdöt ovat Lapissa. Pisin lienee tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2746
	30.04.2014 21:24 <kpx8> Löytyiskö keneltäkään tietoa, kuinka pitkä on Suomen pisin sähkölinja?
	30.04.2014 02:13 <Mikko Koho> Nimenomaan joko jatkuvasti tai silloin kun polttoaine menee niin huonoksi että palamisarvot eivät pysy kelvollisina. Leijukattiloissakin on mahdollisuus laittaa tukiliekki tarvittaessa päälle. Puu tarvitsee alussa jonkun avustavan tekijän, oli se kattilakonstruktio tai tukipolttoaine että siitä saadaan irtovesi pois ja palaminen kunnolla käyntiin. Varsinkin jos aines jotain epäkuranttia mikä ei muille kelpaa, kuten kuorta.
	29.04.2014 22:41 <Jouko> Limingantullin lisälämpövoimalassa 40 MW raskasöljykattila vuodelta 2003. (Renewa Oyn sivuilta luettua)
	29.04.2014 22:40 <Jouko> Renewa Oyn sivuilta luin että mainitussa Tikkalan 'lisälämpövoimalassa' on 3 MW leijupetikattila. Milloin sitä käytetään, jatkuvasti, eos... Ehkä parisen kesää sitten Järvi-Suomen Portin sähköntoimitusta varmistettiin vetämällä 20 kV kaapeli Rantakylän jakeluverkosta. Tehtaan syöttö on nyt mahdollista kytkeä mihin tahansa kuvan kolmesta PAS-johdosta, jos vaikka taannoinen vika uusiutuu ja syöttösuuntaa on muutettava korjuun ajaksi...
	29.04.2014 22:36 <Jouko> Onko puhe puun polttamisesta tukipolttoaineen kanssa jatkuvasti vai pelkästä esim. leijupetikattilan ylöslämmityksestä, jossa lämpötila nostetaan n. 400-600*C öljyliekillä ennen hakkeen syöttöä? Tällainen on mm. Kuopion Haapaniemen uudessa voimalaitosyksikössä.
	29.04.2014 17:55 <Mikko Koho> Tuossa on juu se lehtiartikkeli ja en ole ainakaan kuullu että olisivat laittaneet kuntoon, syy voi olla juurikin siinä että nyt siellä tarvitaan kaasua vain tukipolttoaineena, jos laitetaan sähköntuotanto päälle niin sitten kulutus kasvaa ja maakaasu ei nykyhinnoilla oikein sähköksi pala. Tuolla Forssassakin näkyi olleen, Wimimedian kuvatiedoston kuvauksen mukaan, valmius kaasupolttimien asentamiselle mutta jää näillä hinnoilla haaveeksi, niin puhdas polttoaine kuin se onkin.
	29.04.2014 17:52 <Mikko Koho> Sama on Lappeenrannassa Kaukaan Voiman savupiipussa joka on ihan Kaukaan tehtaiden voimalan piipun vieressä. 150m korkea piippu onneksi auttaa vedolla mutta silti pitää olla megawattiluokan myllyt puhaltamassa kattilan savukaasut parinsadan metrin päähän. Syynä on Lappeenrannan lentoasema, jos tulee jostain syystä ylösveto kiitotiellä niin tehdas on lentäjän kannalta ikävässä paikassa.
	29.04.2014 15:16 <Hartsa> http://gasetti.fi/artikkeli/honkalahden-sahalla-paiskitaan-toita-yota-paivaa
	29.04.2014 15:14 <Hartsa> Ja turbiinia eivät kunnosta ??? Genu on varmaan kunnossa....
	29.04.2014 13:54 <Suunnittelija> Juu, kysehän nimenomaan on tuosta lentokentän läheisyydestä ja Trafin lentoestemääräyksistä. Alun perinhän suunnitteluvaiheessa lentokentän läheisyyttä ei osattu huomioida ja rakennetta jouduttiin sitten muuttamaan "lennossa".
	29.04.2014 07:26 <Mikko Koho> Nythän noita turvelaitoksia on muutettu kivihiilelle kun se on tukiaissekoilun (en tarkoita 7päivää lehden sählinkejä) takia sotkettu niin että ympäristön kannalta puhtain, maakaasu, onkin kalleinta ja kivihiili halvinta ja turve tulee jossain siinä välissä. Kuitenkin puu tarvitsee, jos ei aina niin ainakin osittain, jonkun tukipolttoaineen että se saadaan voimalakattilassa palamaan puhtaasti. Laskeskelin tuossa, pohjautuen osittain Gasumin asiakaslehden tietoihin, että kun tuolla läheisellä Honkalahden sahalla oli ennen höyryturbiini ja se meni rikki ja ihmettelin, pienessä kylässä kun tieto kulkee, että miksi sitä ei korjattu kun, pelkällä sähkönhinnalla laskien, takaisinmaksu olisi ollut alle vuosi, niin yksi syy voi olla siinä että siitä kuormasta, jonka sahan kattila kävi kaasulla, suuri osa myllättiin turbiinin kautta sähköksi ja nyt kun sähköntuotanto on pois pelistä niin pannu tarvitaan vain kuivaamojen ym. ajoon. Kokonaan toinen juttu sitten on että sahalla on jo lupa uuden, pelkkää lämpöä jauhavan, voimalan tekemiseen mutta eivät ole aloittaneet ko. projektia. Nykyinen laitos on vuodelta 1965-67 ja kuuleman mukaan melko pitkälti sen aikakauden asussa ja ns."hirveässä kunnossa."
	28.04.2014 21:10 <calm> Näyttäisi olevan Kiimassuon voimalaitos. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kiimassuon_voimalaitos.jpg Polttelee turvetta ja puuta sen verran, että 95% Forssan kaukolämmöstä ja 35% sähköstä syntyy täällä. Vuoden keskimääräinen sähköntuotanto on vain 7,5 MW, vähän siinä ja siinä voisiko tämä generaattorimuuntaja olla. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9BF1AC22-646C-42B3-A6AD-8443BEAA90A2%7D/80992
	28.04.2014 20:11 <Jouko> Tähän ja edemmäs on talven aikana asettunut vastaavan tyyppisiä vapaasti seisovia teräsristikkopylväitä makuulle uusine perustuksineen. Liittyisikö VAR-VNJ johdon saneeraukseen tms...
	28.04.2014 20:06 <Jouko> Seuraavassa kuvassa ko. asiasta enemmän, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/1163
	28.04.2014 20:04 <Jouko> Retkikunnan tutkimukset osoittavat että jakeluverkon muuntoa tuolla ei ole ollut enää aikoihin (nykyään FG:n kytkinlaitoksena), vaan tästä lähin on Huruslahden 110/10 kV sähköasema Kommilan tehdasalueella. Tehtailla on sitten edempänä oma 110 kV sähköasemansa Huruskosken vesivoimalan yhteydessä, josta ei tiettävästi ole syöttöä kaupungin verkkoon.
	28.04.2014 19:52 <Jouko> Nyt kun tarkemmin ohiajaessa katsoi niin nelivitosen orsia onkin useampia peräkkäin tuossa kuvan vasemman reunan metsikössä.
	25.04.2014 22:59 <Mikko Koho> Nyt sitten viime kesän ja talven kämmit tuottavat satoa. Yksi katselutasanne, jolta nuo ohijuoksutukset muistaakseni kuvasin, lähtee pois ja juuri valetut rappuset puretaan hiiteen. Samoin valvojien määrä voi lisääntyä ja sitten esitetään kysymys:"mistä hitosta ne revitään."
	25.04.2014 15:21 <Hartsa> mitäs Vapo tuola tekee ??
	25.04.2014 12:49 <Mikko Koho> Ei voi minkään jos edellisessä kommentissani olleen kirjan sisältämä, Uljuan säännöstelyrajoja kuvaava, käppyrä on vielä voimassa. Siinä on selkeästi ylä- ja alarajat joiden välissä pitää pysyä ja yläraja tulee melkoisen jyrkästi keväällä alas sillä oletuksella että kun tulva alkaa niin sitten vesille on tilaa. Voi siis alkaa pohtia että jos tämänkaltaiset vuodet, joita nyt on koettu, alkavat toistumaan niin pitäisikö ainakin, puhtaasti tekemällä tehdyillä, järvillä, kuten Uljua, alkaa siirtyä kohti realiaikaista vesitilanneseurantaa ja muuttuvia säännöstelyrajoja.. Mutta sehän on fakta että ihmisille ei mikään kelpaa, ei vaikka olisi järkiperusteet millä toimitaan tai peräti lait ja asetukset vastassa.
	25.04.2014 08:12 <calm> Nyt sitten Uljua on matalalla ja taaskaan se ei kellekään kelpaa. :) http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/uljuan-allas-ammottaa-nyt-tyhjyyttaan/662537/?sort=oldestFirst&comments=400
	23.04.2014 16:10 <VO> Asuntoihin. Pylväässä on alempana muutama kuuden tai yhdeksän kWh-mittarin sisältävä peltilaatikko josta sähkoyhtiö voi käydä helposti lukemassa; kuten yllä on sanottu näistä iso osa on kahden kaapeli-TV -yhtiön ja kahden puhelinyhtiön eikä sähköyhtiön. Nykyään kaupungin pylväät ovat seuraavalla tasolla kun ~20 internet-palveluntarjoajaa vetävät omia kuituja vapaasti ympäri kaupunkia. Kuvia ehkä joskus.
	23.04.2014 12:49 <Hartsa> Niihän tuo näyttäsi =) vähän rätskähtänyt.....
	22.04.2014 23:55 <Sähkäri> Näenkö väärin vai onko erottimen piiskat jo ottaneet vähän "väriä" pintaan? =D
	21.04.2014 16:17 <Ricu P.> Oisko metalliputkella tehty valaistuksen johdotukset. Vissiin jostain -40 -luvulta.
	21.04.2014 13:04 <Ricu P.> Jaahas. Tiedän vain, PSO:lta sen "tasapaksun" mallin: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=48&pid=70017 . Joissakin on tyyppikilpi stanssattu suoraan pohjalevyyn, niin sitä on vaikea erottaa.
	20.04.2014 17:25 <Jouko> Tulipa hiljattain todettua että naapurikunnan, Maaningan, sähöasemakin on hämmentävän samaa kaavaa kuin Rautalammen ja tämän Pielaveen. Täältä on kirkonkylän suuntaiset 20 kV lähdöt hiljattain kaapeloitu. Hyvin vesi virtasi Viannankoskessa sekä lähistöllä luonnonmukaisessa Korkeakoskessakin.
	18.04.2014 14:20 <calm> http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194894225004/artikkeli/tuulimyllyn+siipi+riekaleina+reposaaren+silta+suljettu.html
	17.04.2014 16:08 <-"_> tulee tuosta ain mieleen tämä: Lapsi työnsi sähkövatkaimen vispilän olohuoneen 0-luokan pistorasiaan koskettaen samallalämpöpatteria tai siihen tulevia putkia. Tällöin hän sai sähköiskun, ja kuoli noin puoli tuntia myöhemmin.
	17.04.2014 15:57 <Hartsa> vispilä tullut hulluksi =D
	17.04.2014 14:43 <calm> http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_sulki_reposaaren_sillan_porissa/7195932
	17.04.2014 13:27 <calm> Johto-osuudet tällä ongelmallisella alumiinilla ovat nähtävästi olleet Petäjäskoski-Pyhäselkä-Alapitkä-Yllikkälä. http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/Ajankohtaista%20liitteet/Yrityslehdet/2006/fingrid_1_06.pdf Malliiltaan ihan saman näköisiä pylväitä on ainakin Pirttikoski-Pikkarala-Alajärvi -linjallakin, mutta nähtävästi materiaali sitten on erilaista. Jonkun kuvan yhteydessä ainakin pylväiden painosta maininta on... Lisäksi alumiinipylväillä on ainakin Virkkala-Turku 220 kV edelleen (joskaan ei 220 kV:n käytössä).
	17.04.2014 11:00 <Late> Päivämäärä korjattu
	17.04.2014 10:51 <Late> En tarkkaan ottaen muista minä vuonna kuva on otettu. Kuvan tiedot väittävät vuodeksi em. vuotta, mutta pienen selvittelyn jälkeen sanoisin kuvan ottoajankohdaksi kesää 2006. Kuitenkin 2002 on paljon lähempänä, kuin 2012.
	16.04.2014 22:12 <Jouko> Milläs linjaosuuksilla on alumiinipylväitä käytetty, kaiketi kuvassa kulkevan lisäksi? Erottaako ne kaukaa katsoen teräksisistä jonkin rakenteellisen tai ulkoisen ominaisuutensa ansiosta vai pitääkö ihan kosketusetäisyydelle mennä katsomaan? Alupylväitä en aikaisemmin muista kohdanneeni...
	16.04.2014 21:21 <Make> Ehkä tämä onkin PSO:n tekemä, ainakin pohjalevy on vähän erilainen kuin vaikka mallissa SLO 8153. Tiedän myös, että PSO on aikoinaan toimittanut kaikki em. valaisinmallit tänne.
	16.04.2014 01:57 <Mikko Koho> Hintalappua odotellessa.. http://yle.fi/uutiset/fingridilta_ei_kysytty_imatran_kaupunkipurosta/7190332?origin=rss
	16.04.2014 00:51 <Jouko> Ovatko kuvat vuodelta 2002 kuten kuvan tiedoissa, vai kuitenkin v. 2012 ?! Kovin hyvälaatuisia noin 2000-luvun alun digikalustoon verraten..
	15.04.2014 21:47 <Make> Tämä kiilamainen malli on täällä hyvin yleinen ja nuo SLO:n tiedot on ihan arvokilvestä bongattu. Löytyy myös SLO HKB9C, jossa en ole huomannut muuta eroa kuin enemmän tietoja kilvessä. Löytyy myös muutama 125 watin "tasapaksu" PSO -malli, mutta niissä ei ole näkynyt mitään tekstejä.
	15.04.2014 20:01 <Ricu P.> Ainakin rahallinen arvo tunnetaan:D
	15.04.2014 19:54 <Ricu P.> HKB9 on PSO :n valaisin, mutta tämä näyttää kyllä enemmän Idmanin tekeleeltä, ehkä juurikin 8154. SLO :n myymissä valaisimissa oli aina valmistajan alkuperäinen mallinumero.
	15.04.2014 01:02 <Hartsa> vieläkö on toteutettu ihan VHF radiolinkki ohjauksena?? Eipäilen että on GSM pohjainen tuo ohjaus.....
	14.04.2014 21:27 <Mikko Koho> Näytti pysähtyneen kaivutyöt tuon valkoisen 20kV linjan alle pylvään, joka jää kuvassa oikealle puolelle, luokse. Syytä en sitten tiedäkään, onko normi stoppi vai onko FG laittanut homman jäihin.
	14.04.2014 09:59 <Mikko Koho> Voivat olla "Made In Imatrankosken konesali." Aikoinaan väsäilivät pylväitä puhdetöinä kun siirto, urakointi ja tuotanto oli samaa firmaa ja konehuollot olivat vähän vähemmässä. Sitten kun sopiva tila ja nosturi olivat konesalissa niin siellä generaattorien välissä löivät pylväitä kasaan.
	14.04.2014 08:43 <calm> Vissiin näitä alkuperäisiä yhden linjan pylväitä siinä tienoilla on sitten enemmänkin noista muista kuvista päätellen. Eipä ole muilla suunnilla vastaan enää tullut moisia.
	12.04.2014 20:44 <Make> Tutulta näyttää. Taitaa huoltokin olla kohtuullista, kaikissa valaisimissa näytti olevan kuvut ja monissa vielä kirkkaatkin. Tänne tulleet ledvalot näyttävät olevan malliltaan Philips ClearWay.
	12.04.2014 18:49 <Mikko Koho> Topiax ja Muhentaja voimalapuolellahan, jos ei käytetä kaasuturbiinin jälkipolttoa millä pakokaasuvirran happipitoisuutta lasketaan ja saadaan pakokaasukattilasta enempi tehoja, niin itse turbiinista tuleva pakokaasu on tuon jäähdytystarpeen takia niin "laihaa", ts. paljon ilmaa sisältävää, että kattiloissa ei juuri tarvitse syöpymistä varoa. Jos normaalin kaukolämpökattilan ilmakerroin on reilut yksi niin kaasuturbiinissa se voi olla esim. neljän luokkaa jolloin kondensoitumista ei juuri tarvitse pelätä, ei ainakaan maakaasulla jossa ei juuri ole rikkiä. Sen sijaan kaukolämpökattiloissa on pumppu jolla sotketaan kuumaa, lähtevästä linjasta tulevaa, vettä paluupuolen kylmään veteen ettei kattilaan mene liian kylmää vettä ja siten synny ylimääräisiä jännityksiä ja jotta savukaasujen lämpö pysyy hyväksyttävissä rajoissa.
	12.04.2014 16:26 <muhentaja> Topiax, turboahtimesta rakennetuista jeteistä ei allekirjoittaneella ole kokemusta, mutta turboissa öljy joutuu siirtämään laakerien lämpöhäviöiden lisäksi huomattavan määrän pakokaasuvirrasta turbiinipuolen osiin siirtyvää lämpöä. Jossain vaiheessa sitten lisättiin turbon keskipalaan myös vesikierto jäähdytyksen tehostamiseksi. Vanhemmissa turboautoissa, joissa turbon jäähdytys oli pelkästään öljyllä, oli huolehdittava jälkikäytöstä vähänkään kovemman ajon jälkeen, öljyt saattoi muuten palaa sisään turboon. Joissain malleissa oli huolellisesta käytöstä huolimatta tyyppivikana turbiinipesän halkeilu ylikuumenemisen takia. Lentokonemoottoreissa puolestaan hyödynnetään ahtimen tuottamaa paineilmaa jäähdyttämään niitä osia jotka ovat tekemisissä kuuman kaasuvirran kanssa.