09.06.2006 16:21
<calm>
.. vai onko tämä nyt kuitenkin 400/220 kV:n muuntaja.
09.06.2006 16:44
<Hartsa>
Mitkä ihmeeliset säiliöt tuolla on?? Kondensaatoreitako....
09.06.2006 21:03
<P. Ylväs>
Oliskohan nämä keloja eli konkkien vastakohtia? Jännä juttu että näissä on kytkinlaitteina 110 kV katkaisijat ja kiskosto sekä erotinkin suuremmalle jännitteelle mitoitettuja. Johtuukohan kompensointilaitteiden suurista tehoista vai mistä?
05.07.2006 21:32
<Mikko Koho>
Käytiin koulun kanssa Yllikkälässä vierailulla ja siellä opas sanoi että kyse on puhtaasti hinnasta. Vastaavalle katkaisukyvylle tehdyt 20kV tuotteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin suurempijännitteiset tuotteet.
10.07.2006 22:40
<M.Asentaja>
Loistehon katkaisuhan on tunnetusti paljon kimurantimpaa kuin pätötehon!
11.07.2006 08:24
<Jr>
Tai 110/20kV:n virtamuuntajat. Siinä on joskus ollut ongelmia.
20.07.2006 18:52
<Toivo Miettinen>
Kannattaa panna merkille tuo puinen suoja-aita noiden kompensointikelojen ympärillä. Tässähän ollaan jo aidatulla sähkölaitosalueella ja vielä erikseen sen sisällä on puisella aidalla suojattu nuo reaktorit.
20.07.2006 19:06
<Toivo Miettinen>
Nuo Pirttikosken reaktorit ovat kantaverkossa ja siellä on 126 Mwarin reaktorit samoin kuin Pikkaralassakin. Suurimmat reaktorit löytyy Huutokoskelta (252 Mvar) ja Alajärveltä (246 Mvar).
04.08.2006 13:00
<Toivo Miettinen>
Vielä tuosta jännitteestä... reaktorit on kytketty yleensä kantaverkon muuntajien 21 kV tertiäärikäämityksiin, kuten ilmeisesti tässäkin tapauksessa. Tuo kompensointilaitos siis toimii kuin toimiikin 21 kV:n jännitteellä.
04.09.2006 01:35
<Timo Kaartamo>
Nuo reaktorit on aidattu sen takia, että niiden ollessa kytkettynä magneettikentät kelojen lähellä ovat melkomoiset ja aidalla estetään henkilöiden pääsy liian suurien magneettikenttien alueelle.
05.09.2006 09:45
<juki>
Varmaan avaimet sun muut metalliesineet liimaantuisi kylkiin jos menis puu-aitojen sisäpuolelle.
26.09.2006 17:56
<Sähkäri>
Just näin. Aitaa ei missään nimessä saa tehdä metalliseksi magneettikentän suuruuden vuoksi. Siksi puinen aita. Reaktorit kytketään aina muuntajan tertiäärikäämiin, siis muutajan kolmanteen käämitykseen. Virrat ovat huikeita ja reaktiivisen virran katkaisu on aina pieni ongelma. Kantaverkkoon on liitetty niin kondensaattoreita kuin reaktoreitakin. Näitä komponentteja käytetään loistehotasapainon ylläpitämiseen mutta myös verkon jännitteensäätöön. Verkon jänniteen säätöön on tietty myös muuntajissa käämikytkimet. Siinäpä sitä onkin yhtälöä: käämikytkimellä voidaan jännitettä suoraan säätää ylös/alas, kondensaattoreiden kytkentä nostaa jännitettä ja reaktoreiden kytkentä vastaavasti laskee jännitettä. Siihen kun lisätään verkon stabilisuus ja loistehotasapaino, niin ollaankin jo vaikeamman matematiikan parissa, mitä pitäisi säätää ja missä.
30.09.2006 10:21
<HB>
Juu ei metallista aitaa, voisi kuumeta aikas lailla.
Jollain suomen asemalla oli reaktoreiden alle valettu vahingossa raudoitettu betoni. Raudoitukset sitten lämpenivät magneettikentässä huimasti ja koko valu jouduttiin tekemään uudestaan.
30.01.2015 21:12
<Jouko>
Mitenköhän tuo reaktorin magneettikenttä vaikuttaa kiskoihin ja läheisiin teräsrakenteisiin?
31.01.2015 00:05
<Hartsa>
imasiskohan kaikki irto-osat kylkeen kiinni...??
31.01.2015 23:14
<Mikko Koho>
Tuossa jonkun matkan päässä on Kemiran tehdas jossa tehdään klooriyhdisteitä, ei kuitenkaan enää alkuaineklooria, ja siellä parissa eri tehdashallissa on aika hulppeat magneettikentät kun reilu 100kA virta ajetaan tasasähkönä elektrolyysiin. Kuuleman mukaan joku koululaisporukka oli aikoinaan tutustunut ko. tehtaaseen ja mestari päätti demota magneettikenttiä heittämällä jakoavaimen ilmaan. Tuloksena oli katonrajasta pamaus kun magneettikenttä imaisi jakarin kiskoon kiinni..
02.06.2016 13:33
<Pohdiskelija>
Kuinka nopeasti sähkö etenee voimalaitokselta lähtevässä siirtojohdossa? Kuinka pitkä pitäisi avoimen silmukan muotoisen johdon olla, jotta palaavassa päässä olevan jännitteen vaihekulma olisi 180 astetta jäljessä voimalaitokselta lähtevää jännitettä (vastakkaisvaiheinen). Taajuus oletetaan olevan 50 Hz ja johtimen reaktanssia ei oteta huomioon tässä laskussa. Siis ainoastaan sähkön johdossa etenemisen aiheuttama viive.
02.06.2016 19:32
<STP>
Kuparikaapelin etenemisnopeudelle löytyy netistä arvoksi 0.66c eli 200000 km/s. c on siis valon nopeus tyhjiössä.
Kysytään puolikkaan jakson matkaa, eli 10ms viivettä. 200000km/s * 0.01s = 2000km.
Ja tällä yksinkertaistuksella ei ole todellisen sähkönsiirron kanssa oikeastaan mitään tekemistä :-)
02.06.2016 20:19
<Pohdiskelija>
Kiitokset selkeästä vastauksesta. Todellisen sähkönsiirron kanssa tällä voisi olla sikäli tekemistä, että voisiko tietyn pituiseen sähköjohtoon 50 Hz:n taajuudella syntyä seisova aalto?
