04.07.2012 08:21 <Mikko Koho> Pitihän Imatrankin olla v.2000 tienoilla 80-100 000 asukkaan kaupunki kun nuorelle kauppalalle aikoinaan tehtiin asemakaavaa 1950-luvulla. Nyt asukkaita on n.28 000 ja vielä vuonna 1992/3 niitä oli 33 000 luokkaa. Nuo aikoinaan väärillä olettamuksilla tehdyt laskelmat aiheuttivat sen että mm. vesijohto- ja viemärijärjestelmän putket ovat paikoitellen ylimitoitettuja, ne kun lasketaan kerralla siten että kerran monttuun laitettuna saavat olla siellä 20-30v. Samoin vesitornit ovat aika hulppeita, Tuulikallio 5200m3 ja Kurkvuori 600m3. Ihan vertauksena että ennen v.2009 kuntaliitosta vallinneella n.60 000 asukkaan Lappeenrannalla on vain 3500m3 torni. Tutustuin kuntalaisena vesihuoltosuunnitelmaan kun sitä tehtiin ja siellä oli että Tuulikallionkin pytystä vain n.4000m3 olisi käytössä. Mutta ehkä nuo ovat eduksi, jo nyt pumppaavat halvemmalla yösähköllä vedet torniin niin ettei tarvitse kulutuspiikkien aikaan ajella ottamoja turhan isoilla virtaamilla ja saanevat sähkön hieman halvemmalla. Ja vähän ohjausautomatiikkaa kehittämällä nuo, perinteisesti pelkkänä kulueränä nähdyt, tornit voisi valjastaa säädön ajoon. Eli pelkkien kiinteiden aikojen sijaan seurattaisiin pörssihinnan ja säätösähkön hinnan vaihteluita ja pumpattaisiin silloin kun on halpaa? Tuohon automatiikkaan voisi sitten ottaa mukaan muitakin joilla on säätökykyä mutta kapasiteetti suhteellisen pieni. Ja verkkoyhtiölle, vaikkapa FG:lle, "veto"-oikeus eli jos vaikka iso ulkomaanlinja tai ydinvoimala laukeaa irti niin signaali samantien että pudottavat kuormaa sen hetken alaspäin että saavat tilanteen hallintaan. "Pienistä puroista voisi kasvaa iso virta."