|
23.01.2016 19:51 <Make> Jaahas, oliko 36A vanhan oloinen? |
|
23.01.2016 14:51 <Koomikko> Tuolla plugimuseossa kerrotaan mallin historian ulottuvan 1930-luvulle. |
|
|
23.01.2016 13:07
<RicuP.>
Tuo ABL on kai sama kuin nykyään ABL-Sursum. Vanhaa kunnon saksalaista mustaa eboniittia. Myös Strömforsilla taisi olla 1959 luettelossaan vastaava malli. |
|
23.01.2016 12:01 <RicuP.> Aika ohuen näköinen MSK lähtee tulpalta. |
|
23.01.2016 11:55 <RicuP.> Tuo Fiskarsin muovikotelotehdas taitaa olla nykyään Fibox. On varmaan harvinainen rasia kun en ole koskaan nähnyt. |
|
|
21.01.2016 21:48 <Koomikko> Takavuosina oli keskuksessa pääsulakkeina kaksi 35 A:n kahvasulaketta ja yksi 36 A:n. |
|
|
21.01.2016 21:17 <Make> Ainakin -56 vuoden seinätaulu- mallisessa pääkaaviossa oli pääsulakkeet 60/60A. Olisiko 60-luvulle tultaessa koot muuttuneet nykyisiksi? |
|
20.01.2016 23:30 <Hartsa> Juu virta portaita nostetaan/lasketaan ;) |
|
20.01.2016 22:00 <Koomikko> Tuolla on aikaisemmin ollut kaksi päämuuntajaa koska asema on alun perin ollut 33/10kV ja välillä 33/20/10kV ilmeisesti lopussa vain 33/20kV. Täällä kun on jakelujännitettä muutettu vuosien mittaan. |
|
20.01.2016 21:49 <Koomikko> Oikeanpuolimmaisin Kuukanniemen suunnan lähtö on jo tuolloin näköjään ollut irti ja sen puolen syöttö Lappeenrannan suunnasta. Noiden kolmen lähdön ylijännitesuojat on uusittu muutamaa vuotta aikaisemmin kovan ukkosmyrskyn räjäytettyä entisiä. Ohikulkiessa tuntui vielä "sähkön haju" ilmassa ja vanhat suojat pirstaleina. |
|
|
20.01.2016 21:37 <Make> Kuvassa näkyvällä nupilla virtaa kai säädetään. On myös 2-asentoinen valintakytkin: Skala 1 60V tai Skala 2 60V & Skala 3 78V. Vieressä lukee jotain Veno ikke under svetsing, ilmeisesti "älä vaihda hitsauksen aikana". Asteikkoja nuolelle on kolme Unitor- tekstin alla: 1= 230-400A, 2= 38-220A ja 3= 30-100A. |
|
20.01.2016 20:41 <muhentaja> Vuodelta 2011 näyttäisi nuo googleauton kuvat olevan, joten onhan siellä tietty ehtinyt tapahtua paljonkin. Paikallisen sähköyhtiön linjojensaneerauskampanja lie ulottunut myös tuonne tienoolle. |
|
|
20.01.2016 20:17 <calm> Viime kesänä tuota Kylmälänkyläntietä ihan autolla ajoin, enkä kyllä moisia tolppia huomannut lainkaan. Lienee uusintapeikko paikalla käynyt jo. |
|
|
20.01.2016 19:52
<muhentaja>
Samanlaisia orsia löytyy myös tästä kohtaa: https://goo.gl/maps/zXv7CfD61dK2 Tuon linjan päässä olevan jakelumuuntajan perässä ei taida olla muuta kuin yksi talo, ja mahdollisesti jotain turvetuotantoalueen tarpeita. Karttalinkeissä olevissa palveluissa ei missään ole tarjolla riittävän tarkkaa ilmakuvaa, että siitä pystyisi seuraamaan mihin toinen muuntamolta lähtevä amka päätyy, ja karttapaikassa ei 400V linjat näy. Googleauton kuvassa piuha kuitenkin näyttäisi kääntyvän turvetuotantoalueelle menevän tien varteen: https://goo.gl/maps/cmcjomjLUL62 Syöttösuunnassa seuraavalle muuntamolle matkaa vähän reilu kilometri, josta osa on tavanomaisemmilla orsilla. Kestilän ja Piippolan välillä on myös samoja orsia, erottuu zoomatussa kuvassa heikonlaisesti: https://goo.gl/maps/1JGh8nPYkNs Pidemmälle ei googleauton kuski ollut uskaltanut ajaa tuota väliä.. |
|
|
20.01.2016 17:22 <Jouko> Löytyihän tuo lopulta, Vaalan Pelsosta, Kylmälänkyläntien varresta: https://goo.gl/maps/VM8Xv4RaF972 Sama orsimalli toistuu noin 700m matkalla Muhoksen suuntaan. Hivenen vaati googleautolla ajelua ja karttapaikan selaamista 20 kV linjojen osalta.. Joskus aiemminkin tuota tullut kartoilta haeskeltua mutta olikin loppujen lopuksi hieman kauempana kuin mihin kuvan koordinantit osoittivat... :) |
|
20.01.2016 16:35 <hartsa> http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/sosnovyi-borin-vanhimman-tshernobyl-tyyppisen-reaktorin-sulkeminen-viivastyy-vuoteen-2018/5368054 |
|
20.01.2016 16:24
<Jouko>
Täältäkin löytyy näköjään keinovikaerotin, joskin kytkemätön sellainen. 110 kV johto on varmaankin alkujaan päättynyt tälle asemalle, ennen laajennusta Pyhäntään ja muuntajakatkaisija lisätty kai siinä yhteydessä... Ilmakuvassa näkyy aidattu erotinasema ko. 110 kV johtohaaran alussa, Fingridin Jylhämä-Vuolijoki linjassa. Nuojualta lienee rakennettu myöhemmin oma 110 kV johtonsa Kestilän haaran alkuun, Vuolijoen johdon rinnalle, syöttämään Kestilä-Pyhäntää. Ainakin linkissä oikeanpuoleinen linja vaikuttaisi uudemmalta, vrt. https://goo.gl/maps/cqW5xXeEdXy |
|
19.01.2016 21:48 <Koomikko> Taitaa olla painovirhepaholaisen keksintöjä. |
|
19.01.2016 21:22 <Koomikko> Pylväässäpä hyvinkin, aluslauta oikein nauloilla kiinni. |
|
|
19.01.2016 20:38
<Make>
Ainakin vihreiden lämmitysjohtojen kovettumisesta kylmässä on kokemuksia. Ei ole kuitenkaan kuori murtunut. Kumma kun eivät ole TUKES:n listoilla. Kai tuo kyltti on ollut kuitenkin pylväässä eikä johdossa?? |
|
|
19.01.2016 20:27 <Make> On aika erikoista ollut käyttää jo tuolloin 5-napaisia pistorasioita. Tuo oli kai kytketty niin, että lyijyvaippakaapelin valkoinen johdin tuli oikeanpuoleiseen alakoskettimeen. Kaapelin kuoren maadoitus tuli vasempaan alakoskettimeen ja ne oli vielä lenkitetty yhteen. Vasemmassa alakoskettimessa on myös suojamaadoitusmerkki. |
|
|
19.01.2016 19:32
<Ohutvirtamies>
Kuka osaisi selittää mikä on loisteteho, josta kerrotaan Fingridin sivulla... http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonABC/Sivut/ABC_SVC.aspx |
|
|
19.01.2016 17:03
<Hartsa>
Ei liity kuvaan mutta. Onhan se olemassa ;) http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/autojen-lammitysjohtoja-tuhottu-lappeenrannassa-syylliseksi-paljastuivat-ketut/5696738 |
|
19.01.2016 16:55
<Hartsa>
Toinen juttu on ollut täällä....Sähköä kyllä osin mutta kun lämpöä ei ole..... http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kunnanjohtaja-whatsapp-pelasti-juupajoen/5573450 |
|
|
18.01.2016 16:31 <calm> Kohta Oulussa palelee, jos vielä toinen vika tulee. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/toppila-2-voimalaitosta-korjataan-oulussa-kaukolammon-tuotannon-pitaisi-kuitenkin-riittaa/717760/ |
|
17.01.2016 23:53 <Hartsa> pitää tässä kuvata lähellä on sellainen erikoisuus että Amka johdossa ja vaijerikäyttöinen erotin jota en muualla kyllä ole nähnyt. Lie joku jakoraja yms... |
|
17.01.2016 19:32 <Topiax> Haa – olisihan tuo pitänyt arvata! :D |
|
17.01.2016 19:08 <Hartsa> Jokusen illan työ tänne laitellessa kuvia =) |
|
17.01.2016 19:06 <Hartsa> Millaiset lie olleet vanhat koneet tuolla ? |
|
17.01.2016 19:03 <Hartsa> olisiko joskus ollu sektoriluukut ? Akselinpaikka vois olla pyöree lätkä betonissa. |
|
|
17.01.2016 18:17 <calm> Henkilöauton starttaamisesta. https://en.wikipedia.org/wiki/Hybrid_Synergy_Drive |
|
|
17.01.2016 17:59 <Make> Siellä on vielä muutama malli lisää... |
|
|
17.01.2016 17:45 <Make> Joku nuppi tuossakin on, pitää katsoa lisää. |
|
|
17.01.2016 17:40 <Make> On niitä joskus, mutta harva sähkölaitos taitaa sellaisia hyväksyä. |
|
|
17.01.2016 16:22
<Topiax>
Nyt en taida ymmärtää ollenkaan mistä puhumme.. Henkilöauton starttaamisesta vai lentokoneen? Henkilöautossa ei ole invertterikäyttöä startille, mutta kylmäkäynnistysvirta voi olla siinäkin helposti 100...250 A / 12 V. Jos startissa on työntöankkurimoottori, niin silloin ei ole yleensä erillistä solenoidia. Mitä tarkoitat moottorigeneraattorilla? Dynastarttiako, jollainen oli mm. veturissa (HR12/DR12?) |
|
|
17.01.2016 16:01 <Joukho> Onko muuten automaattisulakkeet (25 A) pääsulakkeina kuinka yleisiä mittauskeskuksissa tulppasulakkeiden sijaan? Joskus sellaiseenkin keskukseen törmännyt.. |
|
|
17.01.2016 14:37 <calm> Topiax: Emminä usko, että tuo ottaa kuin jonkun 200 mA päävirtakontaktorille 12 voltin akusta jonkun sekunninosaksi. Sitten kun on saatu invertteri käytiin, niin polttomoottoria pyöräytetään 200 voltin akulla. Sinänsä tuolla starttimoottorinkin virkaa tekevällä moottorigeneraattorilla on 15 kW:n nimellisteho, mutta tuskinpa starttiin menee tehoa sen kummemmin kuin tavallisellakaan starttimoottorilla. Perinteisten autoratkaisuiden kanssa homma toki menee ihan toisin. ;) |
|
|
17.01.2016 00:04 <Hartsa> Veivattavalla säätömekanismilla etulevyssä kulki yleensä nuoli ampeereitten kohdalla.. |
|
|
16.01.2016 23:42 <Koomikko> Lisää erilaisia pistorasiota löytyy http://www.plugsocketmuseum.nl/ |
|
|
16.01.2016 20:57 <Hartsa> Juu maavirta kaivoja on monilla asemilla helsingissä oli monella paikoilla kaivot mutta sivumalla ulkopaikoille piti viedä joko kemppi tai Houtzini virtaa antamaan. Apun käynnistykseen otti tupolew virtaa kempistä Apu käynnistetään maavirralla ja siten apun avulla koneen moottorit. |
|
|
16.01.2016 19:52 <muhentaja> Mikäs ohimennen on tuollainen itänaapurin kone joka tarvii 90kW tehoa 28V maavirrasta lähteäkseen käyntiin? Yleensähän noissa isommissa koneissa ei edes ole mahdollisuutta suoraan sähköstarttiin vaan moottoreissa on starttia varten paineilmaturbiini. Tämä sen takia, että suihku/ohivirtausmoottorin käynnistämiseen tarvittava akseliteho on sen verran suuri, että sähköstartti tulisi kohtuuttoman suureksi ja painavaksi, lisäksi paineilmaturbiinia ei vaivaa ylikuumenemisongelmat. Startissa käynnistetään ensin APU jonka tuottamalla paineilmalla käynnistetään ainakin ensimmäinen varsinainen moottori. Siihen en osaa sanoa kuin yleisesti matkustajakoneissa on mahdollisuus ulkoisen paineilman käyttöön, mutta ainakaan tähän mennessä en ole vielä nähnyt matkustajakoneen vieressä ns. start cart:ia, joka on paineilman tuottoon valjastettu kaasuturbiini. |
|
16.01.2016 19:44
<Hartsa>
Tuossa on ajettuna keretintie samana kesänä. https://www.youtube.com/watch?v=q0ifmgR5Wp8 |
|
|
16.01.2016 18:50 <Koomikko> Pikaisen kuuklauksen perusteella kuorma-auton startin kokoluokka n. 6-7 kW joten virta luokkaa 250-300A, paikaltaan lähtiessä tuplat tai jopa triplat. |
|
|
16.01.2016 17:18 <Topiax> Vaatimaton arvaus, calm: yksistään solenoidikin ottaa jo sen lähemmäs 10 A. |
|
|
16.01.2016 16:47 <calm> Mun henkilöauton akusta ainakin otettaneen kylmäkäynnistyksessä joku alle 5 A. ;) |
|
|
15.01.2016 22:55
<Topiax>
@Juippi: >Mihin teknillisessä mielessä tuollaisia virtoja ja tehoja tarvitaan lentokoneen käynnistyksessä? Ihan vain mielenkiinnosta ja vertailuin vuoksi: kuinka suuren virran arvelette akusta ottavat kylmäkäynnistyksen yhteydessä 1. henkilöauton starttimoottori? 2. kuorma-auton starttimoottori? |
|
|
15.01.2016 17:39 <muhentaja> Isommissa koneissa taidetaan useimmin käyttää 115V 400Hz maavirtaa, sitä varten on sitten tietty oma Kempin vastine, joita löytyy myös polttomoottori- ja kaasuturbiinikäyttöisinä. 400Hz maavirtakaapeli on omanlaisensa, siinä on nippuun kierrettynä erilliset johtimet sen sijaan että olisivat yhden kuoren sisällä kaikki. Joillakin kentillä ei ole tuollaisia vaunuja ollenkaan maavirtaa varten, vaan kaapeli tulee suoraan kaapista. Ko. tapauksessa joka putkella lienee oma taajuusmuuttaja/tasasuuntaaja, 28V tasavirtaa kun ei resistiivisten häviöiden takia kannata kovin pitkää matkaa kuljetella ja 400Hz:llä taas kaapelien reaktanssi + skinefekti vaikuttaa paljon enemmän kuin 50Hz:llä. |
|
|
15.01.2016 11:31 <Hartsa> Topiax Juu 28V tasavirtaa kempistä koneeseen meenee... |
|
|
15.01.2016 08:39
<Topiax>
Kyllä lentokoneen "maavirta" on melko varmaan "tasavirtaa": joskus virtaa voidaan joutua syöttämään myös akuista, ja vaihtojänniteakku ei liene vielä keksitty. Lentokoneen sähköjärjestelmässä lienee sitten invertterikäyttö, "vaihtosuuntaaja", jonka kehittämän 400 Hz Hartsakin kuulee kuulokeistaan lentokonetta virroittaessaan |
|
|
14.01.2016 22:23 <muhentaja> Useita lähteitä on tullut netistä pengottua ja kyllä niiden kaikkien mukaan 28V on tasavirtaa. |