20.07.2016 15:57
<Make>
Välillä keskusvalmistajakin valitsee sen rungon, mihin juuri ja juuri mahtuu...
20.07.2016 21:27
<RicuP.>
Tämä runko taitaa olla meidän pomon valitsema. On vähän kitupiikki. On kyllä niin täynnä, että alarivissä on ainoastaan yksi vapaa modulipaikka puhumattakaan mistään laajennusvaroista. Onneksi yleensä muuten on ollut ihan hyvät tilat kytkeä.
Keskus on meidän vakio toimittaja Gossutek Oy:ltä :)
21.07.2016 18:50
<Make>
Saneerauskohteissa on monesti ahdasta. Tilaaja/suunnittelija haluaa keskukseen kaiken mahdollisen, eikä osaa ajatella, mahtuuko ne entisen keskuksen tilaan. Terveiset näin erään keskusvalmistajan kannalta.
21.07.2016 20:28
<Mikko Koho>
AMK:lla eräs opiskelijakollega kertoili jo vuosia sitten tapauksesta jossa firma oli hommannut uuden tuotantolaitoksen valmistajalta joka tekee niitä käytännössä "avaimet käteen"-periaatteella. Oli kuulemma ollut ollut kiva tehdä erinäisiä lisäyksiä ym. töitä kun laitostoimittaja oli keksinyt että mitään laajennusvaroja ei tarvita vaan kaikki keskukset laitetaan niin täyteen kuin pystytään ja mitään ylimääräisiä stotseja/niiden paikkoja, ylimääräisiä parikaapelin pareja ym. ei tarvita. Amiksessa jo opin perussäännön että jos jossain kohteessa tarvitaan x kpl parikaapelin pareja niin sinne valitaan kaapelointi jossa niitä on kaksinkertainen määrä sillä jo kymmenen vuoden jälkeen siitä ylijäämästä on tarvittu aika iso määrä. Sama koskee sähkökeskuksia ym. tarvikkeita.
22.07.2016 00:34
<RicuP.>
Eikös joku pykäläkin sanonut joskus 30% laajennusvarasta keskuksissa, vai muistanko oikein? On tässä sentään muutama tyhjä stotsi ja muutama vapaa riviliitin. :D Tämän ja KK:n välillä on lisäksi käyttämätön 7 MMO, joka sekin oli suunnitteluvirhe, kun kysyin sen tarkoitusta. Ei urakoitsijaa kiinnosta nykyään, mitä 10v päästä tapahtuu.. Varaukset tehdään, jos erikseen pyydetään...
Kaapeleiden johdinmäärän ylimitoittaminen olisi monet kerrat ollut tarpeellista jo työmaan aikaisissa asennuksissa, etenkin automaation ohjauksissa ym. Automaatiokuvat saattaa muuttua usein monet kerrat työmaan aikana..
Omissa suunnitelmissa/ asennuksissa kyllä jätän varoja, koska itse joudun todennäköisesti niitä myöhemmin muuttamaan, enkä halua sanoa asiakkaalle silloin että "ei enää pysty". Pienten lisäyksien/ muutoksien tulisi sujua mutkattomasti, että asiakas pysyy tyytyväisenä.
22.07.2016 21:10
<Make>
Hyvä olisi tilavaraa olla, aina sitä ei vaan paljoa jää. Monesti sitä kuvissa halutaankin. Tilaa ja aikaa menee, kun N ja PE halutaan riviliittimille, jopa ok-taloissa. Vielä kun jossain ohjauskuvissa on riviliitin joka ikisen sisäisen johtimen välissäkin. Jossain kiinteistökeskusten kuvissa on melkoiset ohjaus- ja indikointikaapelit, jotka eivät näytä kuitenkaan menevän mihinkään. Hyvä tietysti olla varalla.
22.07.2016 21:34
<RicuP.>
Usein näkee, että nolla ja kevikisko on kennon alaosassa ja siitä vedetty pätkät riviliittimille. Vähän turhaa hommaa on kyllä. Vaiheet on hyvä olla riviliittimillä samassa paikassa, eikä ympäri keskusta, mutta ei missään jokavälissä kuitenkaan..
Mulla on vielä osa tuon systeemin piirikaavioista ym. kuvia. Täytyisi katsoa, mitä kaikkea ohjauksia ym. nykyisen rivitalon automaatiosta löytyy. LTO koneen ja ilmastoinnin sisälläkin on automaatiot ja vielä erillinen VAK automaatiokaappi joka kämpässä. Automaatio on mennyt todella monimutkaiseksi ja työlääksi. Parhaiten sen näkee lämmönjakohuoneesta, jossa on hieman yli sata rekkulaa, joille jokaiselle oma Nomak VAK keskukselta. Lämpöpumpun ja VAKin väliin riitti 40 parinen Nomak.
23.07.2016 20:40
<Make>
Nykyään kun N tulee usein vikavirran perästä, sellaiselle laitetaan riviliitin, vaikka ei vaadittaisi N:ä ja PE:tä riviliittimille. PE:n voisi aina hyvin ottaa kiskosta.
Automaatiojutussa on oma lukunsa ohjauskuvat tai yleensä niiden puute. Koskee varsinkin taloyhtiöitä. Ainakin meillä sävelletään silloin jotkut yksinkertaiset ohjauskuvat. Ei ole aina helppoa, kun pääkaavio on täynnä apurelettä ja vaikka mitä. Ei niille kaikille aina keksi käyttöä, silloin jätetään pois. Tiedä sitten, kuinka usein ohjaukset menevät työmaalla uusiksi.
23.07.2016 23:52
<RicuP.>
Niin se on. Mulle on ainakin ihan sama vaiva, oli se kevi/ N kiskossa vai liittimellä. Ne liittimet tuntuu vain turhilta, jos kisko on vieressä.
Kaikilla rakennustyömailla, missä olen ollut on automaation kanssa joutunut temppuilemaan. Pahin oli eräs työmaa, jossa automaatiokaverilla ei ollut edes kunnon kuvia ja piirteli ne vasta kohteen luovutuksen jälkeen.. Viimetipassa ilmeni, että tuleekin vielä lisää palikkaa ja johdonvetoa. Mulla oli silloin sisähommat kesken, niin joutui vetämään ite:D
24.07.2016 21:13
<Make>
Automaatiotyypit ei varmaan tiedä edes itse, mitä tarvitaan. Suunnittelevat ja tekevät yhtäaikaa. Sellaisiin keskuksiin jätetään reilusti tilaa.
24.07.2016 22:30
<RicuP.>
On se välillä kyllä hankalaa, mutta onneksi yleensä on sujunut aika hyvin ja pienin muutoksin. Yleisin moka on, että jossain on sulkeutuvat kärjet, vaikka kuuluisi olla avautuvan jne.. :D IV hätäseis on aina semmoinen joka työmaalla.
25.07.2016 17:20
<Make>
Tuo kärkien tyyppi on tuttu ongelma. Oli eräät automaatiokuvat, joiden tekijän oli tarkoitus myös tehdä asennukset keskukseen itse. Ei kuitenkaan tehnyt... Olikin hieman pähkinää, että miten on edes tarkoitus toimia.
04.09.2016 12:25
<Jouko>
Yhdelle asuinhuoneistolleko siis tuo 50 stotsia vai koko talolle?
04.09.2016 19:46
<RicuP.>
Tuo on yhden huoneiston keskus. Kaikissa 7 vähän päälle 100 neliön asunnoissa on samanlainen..
04.09.2016 20:46
<Make>
Jossain hienon ok-talon keskuksessa voi olla noin paljon tavaraa, mutta taloyhtiön... Tuossa on kai sähkölämmitys, mistä tulee lisää tavaraa.
04.09.2016 23:47
<RicuP.>
On siellä kaikkea, ei kuitenkaan mitään erikoista. Sähkölämmitystä on vaan WCiden ja PH:n lattialla. Pitäisi kaivaa keskuskaavio, kun en nyt millään muista kaikkea..
Muuten lämmitys onkin erikoinen pilotti systeemi ensimmäisenä Suomessa. Se toimii kaukolämmöllä ja lämmönkeruupumpuilla, jotka keräävät kesällä ylimääräistä lämpöä suureen varaajaan, joka sitten käytetään talven aikana. Teoriassa yhtään lämpöä ei heitetä kesälläkään harakoille, paitsi jos varaaja lämpenee liikaa. Jotain muutakin erikoista siinä vielä oli.. En niin tarkkaan perehtynyt siihen.
09.09.2016 20:06
<RicuP.>
Keskuskaavio on tämmöinen:
1.Liesi 2. kiuas 3. sähköauto (varaus) 4. AT nosto-ovi 5. hissi (varaus) 6. palohälyttimet 7. VAK 8. tyhjä 9. val. Kellari 10. val AT 11. val 1krs 12. val 1krs 13. val 2krs mh 1-2 14. val 2krs aula 15. val 2krs mh3 vh, parv. 16. tyhjä 17. liesikupu 18. vvsk 19. LTO 20. konvektori 21. lattialämmitys 22. lattialämmitys 23. val, pr kuisti 24. ohj. Pr kuisti 25. val, pr, wc, vh, et. 26. val, pr, sis. käynt. 27. val, pr, kht, wc, kph 28. tyhjä 29. vvsk 30. pr keit. tt 31. 2krs jk (varaus) 32. tyhjä 33. tyhjä 34. poreamme (varaus) 35. modem pr. 36. pr kell. 37. pr AT 38. pr 1krs 39. pr Ppk 40. pr Kvr 41. IR läm. (Varaus) 42. pr mau 43. pr Apk 44. pr mh1-2 45. pr mh3 46. pr parveke 47., 48. tyhjä 49. takkaim. +2 mod vapaata.
09.09.2016 21:08
<Make>
Aika paljon on valaistus- ja pistorasiaryhmiä nykytyyliin.
09.09.2016 21:26
<RicuP.>
Niin on ja vain kaksi vikavirtasta niille. Toinen 10A stotseille ja toinen 16A. Tuo ylin vikis on sähköauton juttu ja sen 5x2,5 näkyy tuossa sojottavan kytkemättä. Lisäksi joka vehkeelle on oma ryhmä, kas kun ei ovikellollekin oma:) tosin jääkaappi on 1krs toisessa valoryhmässä, mutta sitä ei kaaviossa mainittu. Kyllä noita olisi voinut ryhmitellä vähän toisella tavalla, kun on noin älytön määrä ryhmiä.
12.09.2016 09:44
<Jouko>
Nykyäänkö pärjätään jo yhdellä vikurilla koko huoneiston pistorasiaryhmät, vai näkyykö tuossa alhaalla niitä lisää?
On kai niitä yhdenkin moduulin vikureita olemassa, ainakin 16A sulake+vikuri yhdistelminä, mitä hintataso sitten lienee niille...
12.09.2016 16:53
<RicuP.>
Tuo näkyvä vikuri on vielä käyttämätön varaus. Seuraavalla rivillä on ilman vikavirtaa olevat ryhmät, sitten seuraavalla rivillä vikurilla suojatut 10A pr+valo ryhmät ja viimeksi vikuri 16A pistorasiaryhmille ym. Se yhden moduulin yhdistelmä on kuulemma suunnilleen saman hintainen, kuin 3~ vikis.. En ole niitä vielä asennellut..
12.09.2016 21:36
<Make>
Yhden moduulin yhdistelmä on kuulemma aika kallis. Niitä on käytetty lähinnä vain toivottoman ahtaissa, lähinnä saneerauskohteissa.
13.09.2016 22:36
<Jouko>
Ainakin vuonna 2013 tuollainen yhdistelmästotsi maksoi jotain 30e luokkaa, oli kai uutuus silloin. Korvasin kerran vanhemman AEG:n kahden moduulin yhdistelmän sellaisella. Vanhan yhdistelmäsuojan lauetessa kun ei oikein selviä onko oikosulku vai vikavirta kyseessä, saati mitään indikaattoria niille. Tuossa uudessa kytkin jäi muistaakseni puoleenväliin merkiksi vikavirrasta.
14.09.2016 20:25
<Make>
Olikohan Gewissin yhdistelmässä keltainen lätkä, joka kertoi laukeamisen syyn. GE:ssä/ AEG:ssä ei taida olla asialle vieläkään mitään ilmaisua. GE ja AEG ovat sama laite eri nimellä, ainakin 2000-luvun mallit.
15.09.2016 16:33
<RicuP.>
En ole koskaan vissiin nähnyt laukeamis syyn näyttöä. Se olisi kyllä hyvä olla kaikissa. Myös Ensto on nykyään samaa espanjalaista kamaa, kun AEG ja GE. Nuo kuvan stotsit on Eaton nimisiä Serbiassa tehty, joka varmaan takaa edullisuuden. Hyvää niissä on, että stotsin vivut on merkitty nallin koon värikoodin mukaan.
15.09.2016 19:25
<muhentaja>
Mahtaakohan näillekin johdonsuojille ym. kamppelille olla aikoinaan otettu yhden valmistajan nimi yleisnimeksi? Samalla tavalla kun naulapyssyt ja poravasarat ovat "hiltejä". Muistan lukeneeni kerran jostain, että ainakin jossain päin jenkkilää kyseltäisiin "skil"in perään kun haetaan sirkkeliä.
15.09.2016 21:43
<Koomikko>
Missäköhän puhelinta nimitettiin Mobiraksi ja eikö imurit ole hoovereita.
16.09.2016 00:29
<RicuP.>
Jaahas, ihmettelinkin, että mistä tuo Eaton tuli, mutta tosiaan saman näköisiä ovat kuin Myllärit. Tosiaan juu, se pääkytkin on punainen. Yleensä kyllä näissä keskuksissa pääkytkin on Katko, mutta tuossa onkin jostainsyystä 4 napainen, niin on sekin Eaton.
Jaa, vai tuosta se Stotsi nimi on tullut. En kyllä Stotz merkkiä ole nähnyt missään.
Meilläkin on automaatit 'stotseja', pää- ja turvakytkimet 'katkoja', poravasarat 'hiltejä', jännitteenkoetin on 'duspooli', kaikki kalvorasiat on 'Aapee ysejä' ja onhan näitä.
16.09.2016 20:57
<Make>
Nelinapainen pääkytkin asunnon keskuksessa on aika luksusta, välillä niitäkin halutaan. Katkollakin on toki nelinapainen olemassa.
Jossain vanhahkoissa automaateissa taitaa olla tuo SK-Stotz- nimi.
17.09.2016 12:29
<RicuP.>
Mitähän hyötyä siitä sitten on, että pääkytkin on 4 -napainen? Ainakin Tapiolan kohteissa ne piti olla. Onkohan kytkin sitten semmoinen, että se katkaisee nollan viimeisenä ja kytkee ensimmäisenä?
18.09.2016 18:39
<Jouko>
Eti.
18.09.2016 19:29
<RicuP.>
On varmaan aika harvinainen. Jotkut vanhat tulppasulakkeet on Eti merkkisiä. Näkyy olevan slovenialainen.
18.09.2016 22:21
<RicuP.>
No jos se on vaan mittausta varten, niin on vähän turha. Tuon kanssa saa laitteensa rikki, jos sattuu kaksi vaihetta kytkeytymään ennen nollaa..
19.09.2016 21:20
<Make>
Sellainen perustelu on koulukirjassa. UPS-keskuksissa on usein myös nelinapaisia, siinä lienee jokin muu syy.
28.09.2016 21:26
<Make>
Vähän pääkytkimiin liittyen yksi juttu on oikosulkukestoisuus. Eräät suunnittelijat heittävät siihen aina todella isoja arvoja. Tuskin on laskettu oikein. Joutuu sitten laittamaan montakin pykälää isomman pääkytkimen kuin muuten tarvitsisi. Eräältä eläkeläiseltä kuultuna tuo on ollut aina ongelma.
29.09.2016 21:13
<Make>
Oikosulkukestoisuudesta on kysytty Fimkolta varmaan useitakin kertoja. Hiljattain vastaus oli, jos nimellisvirta on, oliko 200A tai alle, ei asialla ole juuri merkitystä. Kuitenkin tässä kerran jouduttiin laittamaan 200A:n keskukseen 800A:n pääkytkin... Oli iso, komea ja kallis. Asennuspaikkakin oli tietysti ahdas, joten kytkimen viemälle tilalle olisi ollut muutakin käyttöä.
18.11.2016 14:50
<RicuP.>
Joo, itellä ei niin kokemusta noitten mitottamisesta..
Nyt selvisi, että ainakin 2-nap GE vikavirtasuojassa N-kosketin kytkeytyy ensimmäisenä. Sen takia siinä on N ja L merkinnät, vaikka muuten sillä ei väliä taida olla. Asia huomattiin, kun vikis oli kerran laukonut, eikä enää pysynyt päällä. Syy oli nollattu valaisin/pr ryhmä (TN-C). Vika johtui siitä, että 2-nap vikavirtasuoja oli kytketty niin, että N ja L oli väärinpäin, jolloin kytkettäessä vikistä päälle, kytkeytyi vaihe ensimmäisenä ja siitä kuorman läpi nollaan ja rungon kautta maihin.
Kyllä vikaa etsittiinkin ja vaihdettiin osia, kunnes tämä huomattiin. Samaa voi vissiin käydä, jos nollajohdossa on paljon kuormaa, jolloin virta pyrkii kulkemaan nollatun rungon kautta maihin. Eli kaikki virta ei kulkisi nollaa pitkin, jolloin vikis laukeaa.
Että täytyy tuon pääkytkimenkin toimia niin, että kytkee nollan ensin. Liitin pitäisi olla merkattu.
18.11.2016 18:42
<Make>
Harva niitä oikeasti osaa laskea, silti jotkut suunnittelutoimistot ovat kovia heittämään jotakin arvoja.
Minkä tyyppinen vikavirtasuoja mahtaa olla? En ole nähnyt sellaista GE:n 2-napaista, jossa N on merkitty. 4-napaisessa ja yhdistelmissä on merkitty. Yhdistelmissä kai sen takia, että johdonsuojatoiminto on vain toiselle navalle.
http://sahkotuote.fi/kauppa/products/3231690/johdonsuoja-vikavirtayhd-dma100-c10030-30ma
Vaan miten on, saako vikavirran perään edes laittaa TN-C- ryhmää? Pen-johdin menee silloin kytkimen kautta.
18.11.2016 21:46
<RicuP.>
Ei se tainnut GE olla, oli vissiin Schneider mutta kuitenkin N oli merkattu vivun puoleiseen reunaan, eli vasemmalle.
Muistaakseni sanottiin joskus, että varsinkin TN-C tai C-S järjestelmässä pitää olla vikavirtasuoja, jos sitä ketjutetaan nollauksen jälkeen.. Huono homma tässä vaan on se nollavirran vuoto tietyissä olosuhteissa, mutta toisaalta kosketusvirrat estyvät näin ja riskialttiin PEN johtimen kanssa turvallisuus paranee.
Onko siitä sitten haittaa, jos PEN katkeaa, jos vaihekin katkeaa? Tietysti, jos vikis vikaantuu ja vaihe ei katkeakaan, mutta sama voi käydä myös normaalikytkennässä, että laukaisun aiheuttaja jää jännitteiseksi.
19.11.2016 20:31
<RicuP.>
Syy on se, että se kytketään ensin.
19.11.2016 21:40
<Make>
GE:ssä kun asialla ei kuitenkaan ole väliä...
Aiheeseen vähän liittyviä SFS6000 kohtia 2007 versiosta:
Erottaminen ja kytkentä
537.1.2 TN-C-järjestelmässä PEN-johdinta ei saa erottaa tai kytkeä. TN-S-järjestelmässä nollajohdinta ei tarvitse erottaa tai kytkeä.
Vikavirtasuojat
O.531.2.1 Vikavirtasuojan toiminta edellyttää, että sen suojaamassa virtapiirissä nolla- ja suojajohdinpiirit ovat erillään. TN-järjestelmässä tämä tarkoittaa puhdasta TN-S-järjestelmää.
19.11.2016 23:06
<RicuP.>
Jaa.. No sitten tuo homma on kyllä hieman kyseenalainen muutenkin!..
Olen aina miettinyt, että miksi vikis katkoo aina myös nollan?? Jos ei ole merkintöjä, niin ite olen laittanut vaiheen vasemmalle, niinkuin se yleensä näissä taitaa olla.
20.11.2016 21:33
<Make>
Ei nyt ole uusimpia määräyksiä käsillä, mutta jotain tuohon tyyliin siellä kai oli. Eli vikavirtasuoja laitetaan, kun pistorasioiden kanssa TN-C vaihtuu TN-S:ksi.
20.11.2016 23:36
<RicuP.>
Juu, noin se kuulostaa järkevältä. Tässä oli sitten tehty vähän väärin, mutta samassa ryhmässähän on sitten myös TN-S:ääkin, josta vaihtuu vanhaksi TN-C:ksi.. Kytkentä on niin, että PE, N ja L lähtee uusitulta keskukselta ensimmäiseen huoneeseen, jonka jälkeen jatkuu TN-C:nä eteisen nollatulle pistorasialle, josta on vielä joskus jatkettu nollatulle ulkovalolle ja -pistorasialle. Eli PE:tä ja nollaa ei todennäköisesti ole yhdistetty S-C rajapinnassa ja PEN on otettu TN-S:n nollasta, eikä kevistä. Eli mites nyt, kun uusi TN-S asennus vaatii kuitenkin vikiksen, mutta se vaikuttaa sitten väkisinkin myös vanhaan TN-C:hen..?
21.11.2016 19:34
<Make>
Ainakin jossain vaiheessa N ja PE piti kytkeä rinnan, jos niiden perässä on TN-C-asennuksia. Eli mittarikeskuksissa ja kaikkialla piti olla yhdistykset, jos nousut uusittiin. Yhdistyksen puuttuminen oli kuulemma yleinen vika varmennustarkastuksessa.
21.11.2016 20:52
<RicuP.>
Niin, en sitten muista, pitikö PE ja N yhdistää myös ryhmäjohdoissa. Ainakin niin on, että TN-C ryhmäjohdon PEN pitää kytkeä keskuksessa PE kiskoon, joka on yhdessä N kiskon kanssa. Että pitääkö ryhmän PEN kytkeä rasiassa keviin muutettaessa S -C? Pääsääntöisesti olen nähnyt sen olevan kytketty nollaan, saatika, että keviä ja nollaa olisi yhdistetty.
21.11.2016 21:21
<Make>
Keskuksessa PEN laitetaan PE-kiskoon + yhdistys. Pistorasioissa "aikaisemman käytännön mukaan" ensin N-liittimeen ja siitä PE-liittimeen. Rasiassa kai pitäisi tehdä myös yhdistys. En vaan tiedä, oliko juuri tämä asia muuttunut uusimmissa määräyksissä. Keskusvalmistajan ei niin tarvitsekaan tietää, asentajan varmaan pitäisi...
22.11.2016 20:10
<Make>
Tänään pääsin näkemään em. Schneider vikavirtasuojan. N ja L katkeavat molemmat, kuten voi odottaa. En keksinyt syytä, miksi N on merkitty. Yhdistelmissä johdonsuojatoiminto on vain L- navalle, joten se on selvä juttu.
16.08.2017 18:12
<Jouko>
Eräässäkin uudessa talossa oli ryhmäkeskuksessa parit 3~ vikurit, jossa toisessa oli kolmet pistorasiaryhmät perässä, kaksi 16A ja yksi 10A. Onko tuokin mahdollista? Ilmeisesti tilansäästöstä kyse vaikka laajennusvaraa olikin.
Miten maallikolle selviää mistä ryhmästä on vikavirta tullut? Ei taida vaihekohtaisia indikaattoreita niistä (vielä?) löytyä..
16.08.2017 20:42
<RicuP.>
Ihan normaaliltahan tuo kuulostaa. Monesti on vaikka koko talon pistorasiat yhden- ja valaistukset toisen 3~ vikavirran perässä, tai sekaryhmät puoliksi, tms.
Ei mikään pykälä vaadi mitään indikointia siitä että mistä ryhmästä on tullut häikkä. Pääasia on, että vaaditut ryhmät on vikurin perässä, vaikka sitten koko talo yhdellä 3~ vikurilla. Käytännössä kuitenkin pitäisi pyrkiä laittamaan ryhmiä kohtuullisesti yhden vikurin perään, että vian rajaaminen onnistuu helpommin, eikä koko kämppä pimene.
Yleensä meidän kohteissa on ohjeistettu vianhaku tekemään niin, että irroittaa sen laitteen joka viimeksi on kytketty ennen laukaisua. Jos vielä laukoo, niin vikurin perässä olevat stotsit alas, vikuri päälle ja stotseja takaisin ylös ja katsoo että minkä kohdalla räpsähtää. Sitten kun on ryhmä tiedossa, niin pimentyneistä laitteista joku on laukaissut.
Yleensä keskukset on kokoonpantu niin, että vikurin perässä olevat stotsit on vikurin vasemmalla puolella, eli lukusuunnassa ennen vikuria.
Make taitaa tietää tästä keskuspuolesta paremmin.
16.08.2017 20:48
<Make>
Enemmän on kai rahan säästöstä... Vian etsintä voi olla toki haastavaa.
Ok-talon keskukseen oli piirretty reilu 20 1~ vikavirtaa ja siitä tehtiin tarjous. Tuli kommentti, että keskus on kovin kallis. Asentaja kysyi, jos laittaa vaikka kuusi ryhmää saman 3~ vikavirran taakse, miten käy hinnan. Halpenihan se, oliko nyt 600 E...
16.08.2017 21:37
<Make>
Se, että automaatit ovat usein vasemmalla, on syöttökisko syynä. Vikavirrassa kun nollaliitin on yleensä oikealla, automaatit saa suoraan kiskolla kiinni, kun ne laittaa vasemmalle puolelle. Ei ehkä kovin selkeä lopputulos ole. Meillä yleensä laitetaan johdoilla, jotta saa oikealle puolelle selkeyden takia.
