|
17.08.2016 02:57
<RicuP.>
Ainakin Idman avataan irroittamalla lamppu osa, joka jää roikkumaan. Lamppuosan yläpäässä on salvat. Olen joskus avannut semmoisen. Vehkeet on mustalla moninapaisella pikaliittimellä kytketty ja kaapelin kytkennät rungon sivuilla pellissä. Kauhamallit voi olla ihan ruuveilla kiinni, ellei ole tuota laippasysteemiä. |
|
16.08.2016 21:44 <Make> Kai Scamen ruuvit sentään ulkopuolella ovat. Ne ovat kulmissa kai poissa johtojen läpivientien tieltä. |
|
|
16.08.2016 21:37 <Make> Jaahas. Olenkin miettinyt, ovatko vaijeriversiot yleensäkin kuinka hankalia avattavia... |
|
16.08.2016 19:33
<Topiax>
Nämä ovat lähteneet, mutta yksi taitaa jäädä... |
|
16.08.2016 11:28
<Toivo Miettinen>
Auttaisiko iso kondensaattori, katkaisijan rinnalle kytkettynä, tasavirran katkaisemisessa? |
|
|
15.08.2016 22:06 <RicuP.> Ovalissa ei ole tiivistettä ollenkaan kuvun välissä. On vain pelkkä huullos rungon reunoissa. Runko onkin kyllä niin löysä, ettei tiivisteet toimisi. Kannattaa huomata, että jos kuvun ruuvit on tiiviste kehän sisäpuolella, voi niistäkin päästä vettä sisään. |
|
|
15.08.2016 21:57 <RicuP.> Siinä HKB 13 vaijeri versiossa on myös samanlaiset laipat jodon läpivienneissä, kuin tuossa kuvan heittimessä.. |
|
|
15.08.2016 21:35 <Make> Scamen kuvun ruuvit kun ovat kulmissa eikä keskellä päätyjä, kuten yleensä. Sen takia kuvun sauma ei tuntunut kovin tiiviiltä. Niiden mukana tuli jostain syystä myös varatiivisteet. |
|
|
15.08.2016 14:25 <RicuP.> Vaikuttaa, että isommassa mittakaavassa DC ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto. Suurin ongelma taitaa ollakin tuo katkaisu ja jännitteen säätäminen ja tuo "yksivaiheisuus" Katkaisu pitäisi hoitaa vastuksen kanssa, joka laskee tehoa ennen katkaisua.. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa tulee parempia ja edullisempia ratkaisuja. Jos käytetään vaikka sykkivää tasasähköä, olisivatko ongelmat vähäisempiä? Tuossa vähän vanhempi ja melko järeä DC katkaisija: https://youtube.com/watch?v=WAhq_A4EbkE |
|
|
15.08.2016 12:18 <Mikko Koho> Jos katsoo HVDC-yhteyksien vikatilastoja, kuten Fenno-Skanit tai Estlinkit, ymmärtää miksi DC ei ole kovin kovassa huudossa. Ehkä 50v päästä tilanne voi olla eri mutta vielä nykyään tuo suuritehoinen tasasähkö lienee jonkinlaisessa kehitysvaiheessa. |
|
|
15.08.2016 08:25
<muhentaja>
Toisaalta taas DC on isoilla tehoilla hankalaa katkaistavaa nollakohtien puuttumisen takia. Jo sähköliesi ja -kiuas tarvitsisivat DC:llä aivan tolkuttoman järeät katkaisijat ja termostaatin koskettimet AC-toteutukseen verrattuna, vaikka vastus sinänsä DC:llä toimii yhtä hyvin kuin AC:lläkin. Virrat olisivat muutenkin moninkertaiset, kun kaikki teho puserrettaisiin yhteen "vaiheeseen". Jakeluverkosta taas tulisi AC-toteutukseen verrattuna todella kallis, kun yksinkertaisia muuntajia ei voisi käyttää, vaan jännitetasojen välille tarvittaisiin kalliita, monimutkaisia ja esim. ukkosen aiheuttamia ylijännitteitä huonosti kestäviä hakkureita, tai sitten jatkuvaa huoltoa vaativia moottori-generaattoreita. Lisäksi DC:n hankala katkaistavuus aiheuttaa jakeluverkkotasolla huomattavia "haasteita", kun aletaan siirtelemään oikeasti isoja tehoja. |
|
|
14.08.2016 23:49
<RicuP.>
En oikein tiedä senaikaisen pj verkon rakenteita, mutta luulen että kaapeleita/ johtimia tuskin on tarvinnut juurikaan uusia sen enempää kuin sisäasennuksiakaan. Hankalinta on kai ollut juuri muuntamoiden ja vaiheistusten kanssa. Ei niinkään kotitalouksilla, kun tuohonaikaan kodeissa ei juuri muuta ollut kuin pari lamppua ja radio. Myöhemmin sähköhellojen ja muiden isompitehoisten laitteiden tultua onkin jo pitänyt ottaa järeämmät syötöt käyttöön. Jos nyt pitäisi päättää AC vai DC?? Itse ottaisin DC:n ja siihen on monta syytä. Ensimerkiksi elektroniikan kanssa suora yhteensopivuus, älykkään sähköverkon ym sovelluksien toteutus olisi paljon helpompaa, valaistuksen ohjaus ja käyttö on tehokkaampaa ja helpompaa, ei tule taajuuksien kanssa häiriö ongelmia, ym. aaltoja... Käytännössä kaikki toimii loppujenlopuksi DC:llä. Vain moottorit, muuntajat, ja jotkin 50Hz:ä laskevat laitteet tarvitsevat AC:ta. Mutta kyllä tulisi sähkön hurinaa ikävä.. |
|
|
14.08.2016 22:45 <muhentaja> Setä Edistyshän tapatti norsun vaihtovirralla (löytyy nestistä haulla "Electrocuting an Elephant (1903)") yrittäessään mustamaalata vaihtovirtajärjestelmää, että olisi saanut enemmän pätäkkää omaan laariinsa. |
|
|
14.08.2016 22:31 <qwerty1> Kellään tietoa miten tuo jännitteen vaihtuminen 110 VDC---400/230 VAC on käytännössä tapahtunut, kun eikös siinä kuitenkin ole joutunut vaihtamaan kaapeleita ja sisäsähköjä uudelle jännitetasolle sopivaksi? |
|
|
14.08.2016 22:21
<Mikko Koho>
Helsingissä meni kaupunkikaasun (vedyn, hiilimonoksidin ja muutaman muun kaasun seos) vaihtamiseen maakaasulle eli metaanille 3-4v kun kaikki piti säätää uudelleen ja vastaavaa. Sähkön kanssa oli aikoinaan samanlainen ruletti kun 110VDC järjestelmä ei ihan äkkiä muutettu 220/380VAC:lle. Luulisin että tuo yleispätevyys jännitteen suhteen on ollut juurikin sitä varten että osassa kaupunkia onvoinut olla 110V ja osassa 220V. Samalla tavalla nykyisin näkee kodinelektroniikkaa joka huolii 110V ja 230V ja taajuuskin voi olla 50 tai 60Hz. Taistelu tasa- ja vaihtovirran välillä oli aikoinaan niin kiivasta että herra Edison vetosi USAn päättäviin elimiin että sähkötuoleihin tulisi, kuten tuli, vaihtovirta jotta Westinghousen kilpaileva tuote saisi huonomman maineen. |
|
|
14.08.2016 21:17
<RicuP.>
Ei ole, mutta punaisella ja vihreällä rungolla on. Niihin voi sitten laittaa värillisen lampun, niin ei aurinko heijasta punaista kupua. Onkin hyvä tehdä reikä kaiken varalta. IP 44 antaa vielä tehdä 5mm reijän, tai 5kpl 1mm reikää, ettei mahdu ötökät sisään. Kaikissa kosteantilan kalusteissakin on valmis reikä-aihio yleensä. Itsellä on tapana aina avata se varmuuden vuoksi, jos on mahdollista, että vettä voi roiskua suoraan. Myös AP9 IP 65 rasiassa on aihiot joka sivulla. |
|
|
14.08.2016 20:57
<RicuP.>
Niin oli. Tiedän itsekin erään semmoisen Keskisuomesta, joka on 30 -luvulta ja vielä käytössä, tosin 400V~ nykyään. Ainäkin osa myllyn sisä sähköistä oli vielä alkuperäisissä eristin nupeissa, joissa oli 2 vierekkäistä suoraa lankaa kierretyn sijasta. Meinasin vaan, että vastaako tuo 110V DC sähkö nykyistä 230V AC systeemiä, kun niin monet laitteet ovat toimineet molemmilla?? Että jos 220V 50Hz on puolet ajasta pois ja puolet päällä, niin vastaako se 110V tasaista, vai miten on? |
|
|
14.08.2016 20:53 <Make> Ovalia ei taida olla punaisella kuvulla. Aika monesta valaisimesta näkyy olevan sellainen versio. Scameissa ei tainnut olla asennuksessa erityistä ongelmaa. Tein tosin niihin varalta pienen vedenpoistoreiän... |
|
|
14.08.2016 20:43 <Make> Philipsin vanhat PL Electronic- energiansäästölamput toimivat myös DC:llä, 300-320V, min 225V ja max 355V. Niissä kun on tasasuuntaus ensimmäisenä, ledivaloja onkin taas monenlaisia. Releissä se taitaa mennä noin, että AC-kela käy myös puolelle DC-jännitteelle. http://www.sahkonumerot.fi/3583128/ |
|
14.08.2016 20:29 <Make> Niin näkyy. Kuvan varret ovat kuitenkin tulleet noiden uusien valaisimien kanssa, joten eivät ole kovin vanhat. |
|
|
14.08.2016 19:58 <Hartsa> Monella myllypaikalla oli ennen vanhaan Tasavirtaverkko 110V |
|
|
14.08.2016 19:57 <Hartsa> Ois ei ihan kummiskin olis kuparia ne avojohdot =) |
|
|
14.08.2016 19:42 <RicuP.> Kuvan mallin ja Ornon seinäkiinnikeosa on hyvin paljon saman näköinen.. |
|
|
14.08.2016 19:38 <RicuP.> Niin ja jos vielä on DC:tä, niin silloin ei Ledikään käy, koska sen muuntajat ei toimi DC:llä. Vanhat yleisvirralla toimivat radiot toimivat jostainsyystä 110VDC tai 220VAC. Myös joihinkin releisiin on merkattu 230VAC/ 110VDC? Kävisikö 110VDC systeemiin sitten normaali 230V hehkulamppu? |
|
|
14.08.2016 18:59 <Make> Myös seinämallin varsi tulee ihan pallon juureen, kuten I-Valossa. Ainakin tuossa saman ajan Ornossa varsi on alempana: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8539 |
|
|
14.08.2016 18:52 <Make> 110 voltin lampuissa ei liene Suomessa kauheasti tarjontaa. Osa ledilampuista varmaan käy sille jännitteelle. |
|
|
13.08.2016 23:07 <Koomikko> Myllyllä on oma verkko pihapiirissä, eikä yhteyttä valtakunnanverkkoon vaikka linja menee vierestä. On vaan ulkojohdot rapistuneet huonoon kuntoon viimeaikoina. Ilmajohdot rakennusten välillä taitavat olla rautalankaa. |
|
|
13.08.2016 22:29 <RicuP.> Jännite on varmaan vanhalta myllyltä kotoisin, joka tuottaa 110V "yleisvirtaa" joka on kai DC:tä. Oli ennen yleinen jännite Suomessa sähkön alkutaipaleilla. |
|
|
13.08.2016 22:22 <RicuP.> Pylväsmalli on ainakin Klingendahl. |
|
|
13.08.2016 22:18 <RicuP.> Vähän saman tuntuinen suoraan kantaan kytkettävä parin euron malli on Lena-Lighting Oval, jonka kantaan ei kahta 1,5mm johtoa meinaa saada menemään, saatika 2,5... Heijastinkin on semmoinen folio. Kupu on kuitenkin ihan paksua lasia, vaikka runko on vähän lämmössä vetelöityvää muovia ja on IP 44 vain seinässä, IP 20 kupu ylöspäin. Malmbergsilla on vähän vastaava Elba tai joku. |
|
13.08.2016 22:10 <Mikko Koho> Olihan Helsingin Energian asiakaslehdessä aikoinaan artikkeli heidän käyttökeskuksesta ja siellä oli ollut haastattelun aikaan samat miehet istumassa jotka olivat siellä myös kun lähes koko Helsinki pimeni elokuussa 2003. Kaiken hässäkän kesken joku reipas rouvashenkilö soitti ja tunnusti syntinsä: sähkökatko tuli juuri samalla hetkellä kun hän työnsi silitysrautansa pistotulpan seinään ja rouva tietenkin luuli että kaupungin pimeneminen johtui hänestä.. :D |
|
|
13.08.2016 22:08 <Make> Tainnut tee-se-itse-mies iskeä... Miksi jännite on 110V ?? |
|
|
13.08.2016 22:05 <Make> Tuolla alkuperäiset valot näkyvät jotenkin: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Underpass_Sampolan_tunneli_H3181_C.jpg Eli myöhemmin tulleissa pylväsmalleissa oli holkki pylvään päällä- kuten I-Valo Klingendahlissa. Myös seinämalli on kovin Klingendahlin näköinen, huonosti tosin näkyy. |
|
13.08.2016 22:01
<RicuP.>
Niin minäkin kuvittelin, että mahtuu.. Kuitenkin koko elektroniikka on valettu kannan paksuiseen putkiloon samaan malliin, kuin normaalikokoisessa saman merkin lampussa.. Alumiinirunko on putkilon ympärillä ja tyhjää tilaa on reippaasti. Ledit on alumiinirunkoon kiinnitetyssä piirilevyssä, niitä on 40kpl parissa sarjassa jotka on nekin kytketty sarjaan. Speksit on 13W 1000lm 25000h. Electrogear 11W 1050lm ledissä Ledejä näytti olevan vähemmän ja muovikuoren sisällä kuoren muotoinen pelti jäähdyttimenä. Silti luvataan 30000h /70%. Elektroniikka oli muoviputkilossa ilman valua. Molemmissa kupu on liimattu silikonilla kiinni, että pitäisi kestää hyvin vettäkin tiiviin kannan kanssa. Muistaisin, että mun Floraseteissä olisi vain 4 numeroa.. Ovat varmaan vaihdelleet tyyppejä joskus. |
|
|
13.08.2016 21:36 <RicuP.> Vastaavan tapauksen kuulin aikoinaan eräältä naapurin mummolta, joka oli asunut maaseudulla talossa, jonka lähellä oli pylväsmuuntamo. Oli laittanut tapansa mukaan reilummalla määrällä jouluvaloja pihan koreaksi, kun aattona sähköt katkesivat ja kova pauke kuului ulkoa. Meni katsomaan, niin pylväsmuuntaja oli liekeissä. Tuli sitten kiire purkaa jouluvalot pois, ettei sähkiksen miehet huomaisi :D Luuli, että hänen jouluvalot poltti koko muuntajan :D |
|
|
13.08.2016 21:11 <Make> Hiljattain laitettiin eräisiin pumppaamokaappeihin hälytysvaloksi Scame Mizar punaisena, kai 781.2761: http://www.scame.com/en/prodotto/ser/scheda.asp?ChiaveSerie=mizar Oli varsinainen puupennin hintaisen oloinen. Ainakin heijastin oli paperin ohuista ja kovuista metallia... Tuli niihin toki kaukovalvontakin. |
|
|
13.08.2016 19:48 <Mikko Koho> Sarlinin "paskarunkkaamoissa" nuo olivat ensimmäinen vaihe kaukovalvonnassa. Nykyisin niistä pytyistä saa, jos haluaa, ulos vaikka pumppujen käyntimäärät, tuotot (jotka muuten lasketaan matemaattisesti käynti- ja seisonta-ajoista), pumppujen reaaliaikaisen tilatiedon ym. mutta aikoinaan tilanne oli eri. |
|
|
13.08.2016 19:44 <Mikko Koho> Jouluna 1978 siis. Kiitos LG:n näppäimistö.. |
|
|
13.08.2016 19:43
<Mikko Koho>
Vai voisiko tuossa sokkeliosassa olla kevennetty rakenne? MELYssä on kopin ulkoseinien yläosa kevennetty valokaaren varalta. Ja mitä tulee muuntajanvaihtoon, oma lapsuudenkotini aiheutti sellaisen jouluna 19i9. 14-asuntoisrsta rivitaloyhtiöstä oli 11 asuntoa valmiina ja jouluruokien valmistus ja saunat olivat liikaa muuntajalle. Seuraavana kesänä tunkkasivat maakaapelin paikallisen isomman tien ali että saivat taloyhtiön vähän kestävämmän pytyn perään. |
|
|
13.08.2016 18:01
<Make>
Pop-lampun kokoon varmaan mahtuu paremmin himmennystekniikkaa... Näköjään mustassa Flora-Setissä on numerona 76110: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1105&pos=22&pid=104003 Minun esitteessä ei ole tuollaisia numeroita ollenkaan. |
|
|
13.08.2016 15:18
<Hartsa>
Vai lähtikö se ovi irti paneen voimasta |
|
|
13.08.2016 13:13 <RicuP.> Eikös näissä ole se lentävä katto, että kun valokaari lyö, niin paine viskaa katon auki, vai oliko se tiilisessä versiossa?? |
|
|
13.08.2016 13:08 <RicuP.> Olen myös nähnyt pumppaamojen keskuskaapin päällä, mutta taisivat olla Idmanin malleja. Tuo kanta on hyvin tuttu. Kaikissa uudemmissa Idmaneissa on tuo. |
|
13.08.2016 13:03 <RicuP.> Yleensä ammattitason vehkeiden suunnittelun lähtökohta on se, ettei pieniä ruuveja tai osia tarvitse irroitella, tai ne pysyvät irroitettunakin reijissään. Joku salpa systeemi tuohon olisi ollut kyllä parempi. |
|
13.08.2016 12:56
<RicuP.>
Ei se sitten varmaan olekaan lasin kiinnitykseen liittyvä juttu.. On joku muu kumma ruuvi. Minusta tuon tyyppisellä valonjaolla lampun pitäisi olla ihan heijastimen "pohjalla" jos se on ylempänä, valaisee lamppu myös hieman taaksepäin. Tässä tapauksessa alaspäin, kun heittimet ovat noin yläviistoon. |
|
12.08.2016 22:22 <Make> Voi tuo tietysti olla 400 mm:n Acrilux, jolle on lisätty kuristin. |
|
|
12.08.2016 22:19
<Make>
Ruuvi on siis pellissä lasin vieressä. Voi se silti olla joku tuollainen. Kansia on tosiaan eri asennoissa. Noissa kahdessa lampunkanta on ihan heijastimen reunassa kiinni, vaikea sanoa, onko se tarkoitus. Valaisimia varmaan joutuu kääntelemään, että lampun mahtuu vetämään ulos. |
|
|
12.08.2016 22:10
<Make>
Ai kiinnitys on sellainen. Ruuvit varmaan tippuisivat ja hukkuisivat muutaman kerran, jos ne pitäisi irrottaa. On tuossa tietysti hyvä seurata lähetystä lampun syttymisestä... |
|
|
12.08.2016 22:02
<Make>
Jonkun katojakokaapin päällä olen nähnyt myös, oliko juuri pumppaamo. Kuvakin löytyy punaisesta vähän eri kohteessa. Sähkönumeroiden kanta taitaa olla uudempi versio, kun on vähän erimuotoinen. |
|
|
12.08.2016 21:56 <Make> Purkuun varmaan menee myös seuraavan kuvan tiilikoppi sellaisessa tilanteessa... |
