|
09.02.2017 10:21 <RicuP.> Täällä on juuri tuota seinä mallia, mutta mustana. Sitten on ylhäältä kiinnittyvää mallia, jossa kuristin on muualla, nekin mustia ja osasta puuttuu kupu. |
![]() |
08.02.2017 22:41 <Mikko Koho> V. 2009 eräs ulkomainen tietoliikennealan ihminen kertoi että nuo satelliittilinkit ovat suosiossa nimenomaan käyttövarmuuden takia. Ainakin siihen aikaan ne olivat hitaita ja viiveet pitkiä jolloin piti miettiä tarkkaan että mitä tietoa linkin kautta saa välitettyä mutta vastapuolena oli se että, etenkin alueilla, joilla esiintyy maanjäristyksiä, linkit ovat varmempia ja saa järistyksen jälkeen helpommin palautettua. |
![]() |
08.02.2017 21:31
<Make>
Niin näkyy. Kotelo on Strömberg MS-sarjaa. "Valmistuksessa käytetään kuumasinkittyä teräslevyä. Koteloiden ainevahvuus on 1,5 mm, kannet 1 mm tai 1,5 mm koosta riippuen, asennusalustat 2 mm. Saranat ja lukko-osat ovat sinkkipainevalua ja ruostumatonta terästä. Tiivisteet ovat neopreenikumia. Levyn kummassakin pinnassa on 14 um sinkkikerros. Osat ovat sinkkifosfatoituja sekä passivoituja. Kotelot on maalattu sisä- ja ulkopuolelta epoksipulverimaalilla. Ulkopinnoissa on maalipaksuus 60 um. Värisävy kaislanvihreä RAL 6013." Kertoo Strömberg MS-levykotelojärjestelmä- esite 769 MS 22 81-02 vuodelta -81. |
|
08.02.2017 21:16 <Make> Ko. kotelossa näyttää olevan syöttöliittiminä vaiheilla Ensto KE 21 sstl 19 131 22-6 haaroitusalusta Al/Cu- vaihdolla ja PENnille taas KE 1 sstl 19 131 00-2 haaroitin vain Cu. Näin Ensto Kojeistotarvikkeet-1 -79 -esite. |
![]() |
08.02.2017 21:07
<Make>
Nyt löytyi töistä Ensto Kojeistotarvikkeet-1 -79 -esite... Kuvan pesä näyttäisi olevan Ensto KV 100.3, sstl 30 006 22-5. Maks. johdin 70 mm2, paino 470g, pakkaus 10 kpl, toimitetaan urarenkaalla varustettuna. Minun kuvassa on kai vähän eri varustelulla, kun niissä ei ole missään rengasta. Saatavana oli myös sormisuojan pidätinjousi PJ 5.100, sstl 30 009 24-5, pakkaus 500 kpl. |
|
08.02.2017 20:52 <Make> Varmaan joku tilauksesta tehty... |
|
08.02.2017 20:48 <Make> En ole tätä kovin kauan edes tiennyt. Lieriön vasemmassa kyljessä on ruuvinkanta, mutta kilpeä ei näy. Jos se on yläpuolella... Tien linjaus on kai vuosien myötä muuttunut, kun pylväs on nyt aika pitkällä ok-talon pihalla. Eli vasemmalta takaa ei päässyt näkemään. |
|
08.02.2017 20:39
<Make>
Tämäkin malli on selvästi siirtynyt Idmanille: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9044 Voi uskoa, että korjattavaa näissä on riittänyt. Toisessakin on samanlainen kanta. Kuvun keskituetkin on viety. Valopylväissä oli vuosilukuna 80. Mitä mahtaa KM tarkoittaa? |
![]() |
08.02.2017 20:28 <Make> Voi se tietysti olla vaikka uudempi Idman tai SLO. |
|
08.02.2017 20:26 <Make> Itse olen nähnyt vain tätä mallia... Ylöjärven messuilla on ollut normaalia ja mustapäällyksistä Cupolaa näiden lisäksi. Tämän nimi on kuitenkin Rodeo. Siellä on myös jotain sinne tehtyä pollaria. |
|
08.02.2017 20:20 <Make> Voi kai ruuvit olla vain lukitukseenkin. Taitaa olla kuvun reunus tuossa... |
![]() |
08.02.2017 20:17 <Make> Fresta nimenomaan näyttäisi olevan. Vielä kun osuisi valoisampi päivä... Kyllähän käytetyille teollisuuskoneille markkinoita varmaan löytyy. |
|
08.02.2017 11:46 <RicuP.> Nyt löytyi erikoinen Idman valaisin, jossa on tuo kantaosa, mutta kupu on valkoinen suora lieriö ja hattu on sitä leveämpi puolipallon muotoinen kuppi. |
|
08.02.2017 11:14 <RicuP.> Täytyy sanoa, että muotoilu on melko karskia. |
|
08.02.2017 11:11 <RicuP.> Komea on. Noita enää tosi harvoin näkee. Tyyppikilpi pitäisi olla tuossa lieriön kyljessä. |
|
08.02.2017 11:09 <RicuP.> Taitaa olla Idman P2-67. Tuo Gewiss on italialainen ja näköjään kellettyy myös. Saman näköinen, kuin Astra. Varsi on tehty rankoihin sopivaksi. |
|
08.02.2017 11:06 <RicuP.> Taitaa olla I-Valo. Niillä oli Eh riippuvalaisin palloja. |
|
08.02.2017 11:04 <RicuP.> Noita oli myös Hyvinkään asematunnelissa. Voi olla Idman, Orno, tai jopa Bega. |
![]() |
08.02.2017 11:02 <RicuP.> Varmaan on. |
![]() |
08.02.2017 11:00 <RicuP.> Taito on saman näköinen, mutta ihme kun ei tuo hattu ole ruosteessa tuon enempää, eli on alumiininen, vaikka pesäke on rautaa. Kiinnitys näyttää hassulta. Komea on ja harvinainen! |
![]() |
08.02.2017 10:56 <RicuP.> Olisiko joku Bega? |
![]() |
08.02.2017 10:55 <RicuP.> Ei tietoa. |
![]() |
08.02.2017 10:53 <RicuP.> Nyt löytyi kirpparilta SLO 2660. On ovaali häkkivalaisin, mutta siitä erikoinen, että siinä on 45 asteen pohja, jolloin sen saa pysty asentoon, tai vaakaan. |
|
08.02.2017 10:48 <RicuP.> Katoskatos, noitahan on Hyvinkäälläkin paria mallia. Luulin niiden olevan Järnkonsteja, mutta ei näköjään. Kai mini Cupola. |
|
08.02.2017 10:45 <RicuP.> Onpas outo. En ole koskaan nähnyt. Kun tuossa ei ole kierrekiinnitystä, eli minkähänlainen rakenne on vesitiiviyden osalta. Vähän ulkomaan mallilta näyttää. |
|
08.02.2017 10:41 <RicuP.> En oikein tykkää noista COB heittimistä. Heijastimen valonjako-ominaisuudet ovat surkeaa tasoa ja valaisin valaisee mihin sattuu. Lisäksi ison tehon puristaminen yhdestä pienestä COB ledistä tuntuu tuossa turhalta. Lopputuloksena on pistemäinen valo ja jyrkkä valo/varjo raja. |
|
08.02.2017 10:34 <RicuP.> Vai SLO on tuo. Kanta on kyllä joskus vaihdettu. Malli on VS:n tekemä. Tyyppikilpi kuitenkin kertoo, että valaisin on 70 -lukua. |
|
08.02.2017 10:31 <RicuP.> Jep. Noissa oli osassa uudet muovikuvut, joissa oli sauma keskellä. Kupu muistutti AVR 20 valaisinta. Korkealla räystään alla on vielä vissiin Orno torvi valaisimet jäljellä eh lampuilla, mutta en ole koskaan nähnyt niissä valoja. |
![]() |
08.02.2017 10:19 <RicuP.> Outoa tässä muuten on se, että kauha on normaalin Frestan, mutta runko kovasti vanhan SLO 8153 näköinen. Olisiko Fresta hankkinut SLO:lta vanhan rungon valmistuksen itselleen? |
![]() |
08.02.2017 10:14 <RicuP.> Ai. Oliko Fresta, vai SLO? |
|
08.02.2017 10:05
<RicuP.>
Onkos tämä sitten Rautarouva II? http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9097 Tuo tuli sen alkuperäisen tilalle, mutta yhdet köydet vähemmän ja linjaus vähän muuttunut paikoin. Eli HI-NJ. |
![]() |
08.02.2017 09:52 <RicuP.> Eristimetkin on pitkähelmaisia Turun posliinin 70 -luvun mallia. |
![]() |
08.02.2017 09:11
<RicuP. >
Olishan se hienoa, jos sähköasemalla näkyis taivaskanavat:) Vastaava satelliitti netti on myös kaytössä joillakin sairaaloilla, ym. Hieman hepposen oloinen tuo tiedonkulun luotettavuus kyllä on, puhumattakaan sen häirinnästä, tai vakoilusta. Kuitua vaan jännitteisiin johtimiin. |
![]() |
08.02.2017 05:51 <Mikko Koho> Ja sitten herää kysymys että kun HughesNet tuntuu mainostavan satelliitti-internettiä niin onko business-asiakkailla mahdollisuus saada oma privaattiverkko johon eivät muut pääse? Tuotantojärjestelmiä toki kytketään internettiin muuallakin mutta en määrätyistä syistä pidä sitä, ainakaan laajemmassa mittakaavassa, kovin järkevänä.. |
![]() |
07.02.2017 21:53 <calm> HughesNettiähän Elenialla joka paikassa tuppaa olemaan. https://www.hughesnet.com/ |
![]() |
07.02.2017 21:32 <Make> Valaisin näyttäisi olevan SLO 8153 HG125W -70-luvulta. Ehkä pylväät ja 20kV on päivitetty joskus? |
![]() |
07.02.2017 21:28 <Make> Ja kun tekeminen yleensä maksaa jotakin... |
![]() |
07.02.2017 21:23 <Mikko Koho> Voipi hyvin liittyä satelliittilinkillä tapahtuvaan kaukokäyttöön. |
![]() |
07.02.2017 21:14 <Make> Mikropää on aika oudon näköinen. Tuskin liittyy TV:n katseluun... |
![]() |
07.02.2017 21:10 <Make> Koppi lienee 80-luvun lopulta, kun on uritettu SLO-logo: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9347 Tuo nyt on vielä punaisilla kirjaimillakin. |
![]() |
07.02.2017 16:39 <Mikko Koho> Kiitoksia "isolle kissalle". Kysyin asiaa ja molemmat, sekä johtojen nimien häviämiset että yllättävän nopea viankorjaus, johtuvat IT-hommista. Toisaalta, olisihan tuo vian korjaaminen ennen kuin edes alkaa siitä hyvä että jos sen saisi toimimaan myös keskijännitteillä niin ei tarvitsisi maakaapeloida niin paljoa ja 400/110kV:n muunnossa olevat reaktorit saisivat tehdä sitä työtä mihin ne on tarkoitettu.. |
|
07.02.2017 08:50 <calm> Suomi 100 on saanut Fingridin nimeämään pohjois-etelä-suuntaiset 400 kV:n johdot. Oulujoen wanhat 220 kV:n johdot Petäjävedelle korvaa tulevaisuudessa 400 kV Metsälinja. http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut%2FS%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%2Dmurros%2Dlaittaa%2DPohjois%2D%2Dja%2DEtel%C3%A4%2DSuomen%2Dv%C3%A4liset%2Dsiirtoyhteydet%2Dlujille.aspx |
![]() |
06.02.2017 23:41 <Jouko> Insinöörinkadun entisiä johdotuksia. |
![]() |
06.02.2017 23:07 <Mikko Koho> Tai on kyllä tiedostettu ongelma esimerkiksi ulkomaisten esimerkkien kautta mutta on oltu hiljaa. Ongelma vain on siinä että ongelmat eivät ratkea vaikenemalla vaan tekemällä niille jotain. |
![]() |
06.02.2017 21:26 <Make> Kas kun tuohon asiaan ei ole ennen kiinnitetty huomiota. |
![]() |
06.02.2017 21:17 <Make> Tuollainen epäsuora valaistus löytyy myös Keravalta. Halogeeniheittimien näköiset Began heittimet monimetallilla on laitettu vähän pyramidin mallisten terässuojusten sisään. |
![]() |
06.02.2017 20:56
<STP>
Mitä tässä pohjois-pohjanmaalla on näitä kohtuu uusia myllyjä ihmetellyt, niin näissä sähkökaappeihin on laitettu systeemi jossa on paineistettu letku yhteydessä sammutusainepulloon. Tuli polttaa letkuun reiän ja pullon sisältö tyhjenee reiän kautta kaappiin. Toinen mekaninismi on lämpö/savuilmaisimet jotka aktivoituessaan laukaisevat sitten alakerrasta suurjännitekatkaisijan ja koko mylly on sen jälkeen pimeänä ja pysähtyy automaattisesti. Sitähän ei ole kiistäminen, että jos joku menee kunnolla vikaan ja kuutio vaihdelootaöljyä ja/tai kuiturakenteet syttyvät kunnolla palamaan, jälki on rumaa. |
![]() |
06.02.2017 20:34
<Late>
Viranomaisia huolettavat palavat ja villiintyneet tuulimyllyt: http://yle.fi/uutiset/3-9444204 |
![]() |
05.02.2017 23:28 <Koomikko> Saariin menevän linjan pylväät ovat v. 1988. |
![]() |
05.02.2017 23:23 <Koomikko> Milloin tuo Kolhon linja on purettu kun, Iso Riihisaareen asti nykyään menevä 20 kV on samalla linjauksella? Ilmeisesti linjat ovat olleet jonkin aikaa rinnakkain kun, nykyisen linjan länsipuolella saarissa näkyy umpeenkasvanut linja-aukko ja pylvääntynkiä. |
© Janne Määttä 2004-2017