Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	05.04.2017 20:11 <Naskali> Oho. Katoppas sidosta millä kiinnitetty nuppiin! Ei ole ihan alan ammattilaisen tekemä ohjeellinen sidos. On vähän tullut kiire kun on loppukierrokset unohtunut (tai sitten tyypillisesti "urakalla").
	05.04.2017 19:36 <muhentaja> Liekö sitten allekirjoittaneen koneessa tai selaimessa jotain mätää, mutta tuolla ylläolevalla linkillä aukeaa tyhjä sivu. Kun leikkaa linkistä pois "&term=KÄSIKIRJA#%3Fpage=63" niin toimii paljon paremmin..
	04.04.2017 22:31 <Koomikko> Palautetaan mieliin asennusohjeet http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339480?page=66&term=KÄSIKIRJA#%3Fpage=63
	04.04.2017 21:42 <Make> Mielenkiintoista, kun kostean tilan rasioissakin on ne epäkeskot lukitusruuvit. Noita oli tosiaan koulussa ainakin useimpien luokkien seinillä valokytkimien yläpuolella. Taisi olla jopa 3 kpl vierekkäin siistissä vaakarivissä. Olisiko niissä mennyt ehkä 3~ ryhmä, joka vaiheelle oma rasia... Lisäksi käytävillä oli isohkoja, olikohan kulmikkaita, silumiinikansia, joissa oli sivujen keskikohdissa ruuvinreikien korvat.
	04.04.2017 15:13 <Mikko Koho> Pojat korjaustöissä: https://youtu.be/LEvGxf-6H3E
	04.04.2017 13:06 <Jouko> Sama pylväikkö vuonna 2006, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/1066
	04.04.2017 12:41 <M. Asentaja> "Päivän muurasin, päivän rappasin, sähkömiehen perkeleet seinän ovat särkeneet". Olikos se Lauri Viita joka asan näin muotoili?
	04.04.2017 10:22 <Janihanix> jep ylväitä pylväitä todellaki
	04.04.2017 09:50 <Janihanix> todellakin hyvä kuva
	03.04.2017 22:00 <Kpx8> On siinä ollut hommaa pokkailla noita putkia johonkin muurauksen sisään. Kerrostalon putkitus on ollut sata vuotta sitten aika työlästä hommaa kun mitään koneita ei ole ollut apuna. Käsittääkseni kerrostalon tiilirunko ja seinät muurattiin ensin ja sen jälkeen kävivät sähkärit hakkaamassa urat sähköputkille. Noita metallisia panssari- ja eristysputkia käytettiin ilmeisesti 50-luvun lopulle asti, jonka jälkeen siirryttiin muoviputkiin 60-luvun alussa.
	03.04.2017 21:45 <Keijo> Joo, tuo kyseinen kansi aukeaa ihan vaan kääntämällä. Ovat monesti vaan niin monen maali- ja tasoitekerroksen ympäröimänä, että ovat melko tiukassa
	03.04.2017 21:43 <Koomikko> Luultavasti 1950-luvulta ja bakeliittia tai jotain.
	03.04.2017 21:31 <Make> Onko se sitten vanhakin? Wiska on yhä olemassa.
	03.04.2017 21:27 <Make> Näyttää siististi tehdyltä.
	03.04.2017 21:26 <Make> Tuossakin on kai nuppi, josta pyörittämällä kansi irtoaa.
	03.04.2017 21:23 <Make> Jos on ollut pulaa sopivista tarvikkeista.
	03.04.2017 21:19 <Make> Tähän varmaan kuuluu myös "nuppi"- kansi. Reunoissa taitaa näkyä kierteet. Onkohan pohjassa ollut kiinni posliininen kytkentälaatta, joskus olen nähnyt.
	03.04.2017 21:14 <Make> Näkyy olevan Puristustuotteen rasia. Lyijyvaippakaapeli lienee taas vanhempi.
	03.04.2017 21:10 <Make> Ovat ne ainakin jämptimmän näköiset kuin uudemmat asennukset.
	03.04.2017 21:07 <Make> Ainakin johtimet ovat melkoisen paksut, varmaan kangaseristeiset.
	03.04.2017 21:04 <Make> Tuollaisia kansia oli koulun seinillä. Sielläkin rasiat oli jostain syystä koottu noin ryhmiksi. Ilmeisesti avautuu vaan kääntämällä nupista?
	03.04.2017 10:48 <Koomikko> Nurkasta löytyi Wiska merkkinen jakorasia, missä nimi ympyrän sisällä.
	02.04.2017 22:26 <Mikko Koho> Imatralta löytyy vastaava entisen erotinaseman läheltä ja kun kävin tänään Savossa niin vastaavia koppeja tuli muutama vastaan.
	02.04.2017 22:24 <Mikko Koho> Lehtikuvassa olevan Ukko-Pekan kotipaikka on Kouvola. Toinen ajokuntoinen löytyy VR:ltä jostain.
	02.04.2017 19:52 <Make> Olen tainnut joskus kuulla tuon tyylisistä huolloista. Sen sijaan Ukko-Pekka höyryveturi huolletaan nykyään varmaan muualla kuin Hyvinkäällä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005146303.html
	02.04.2017 19:33 <Make> Tämä ufo on nyt lähtenyt. Tilalla on Karlux Alli, ehkä ALL PT-A 70 HA: http://www.karlux.fi/fi/mallisto/alli-taajamavalaisin/ Myös pari muuta oli vaihdettu noihin. Kuitenkin siellä on vielä pari ufoa.
	02.04.2017 16:44 <Mikko Herpman > Nykynuorisoa tai nuoria aikuisia tuskin jännittää kun ei ymmärretä että tuolla voisi olla sitä sähköä mikä ei enää satu jos osuu...
	01.04.2017 22:38 <Koomikko> Tätä on loivan kulman pylvästä on kahta versiota harus orren päässä ja ilman.
	01.04.2017 21:03 <Koomikko> Toinen koppi luultavasti erotinasema.
	01.04.2017 21:00 <Koomikko> Johto katkaistu tien kohdalta ja päätteen luota ja roikkui tyhjänpanttina. Maakaapeli kytketty Mäntyharjun suunnan linjaan.
	01.04.2017 18:19 <Make> Sitten olisi kai HKL- niminen kattovalaisin. Kirjaimet ovat jonkinlaisen neliön sisällä. On tuollainen öljylamppu- tyylinen, mutta lamppu roikkuu johdosta ja menee kuvun yläaukosta sisään. Jostain 70-luvulta kai on. Ennen valmistaja näköjään luki ripustuslenkin vieressä. http://www.tuhattori.com/?itid=1527&pol=337
	01.04.2017 18:01 <Make> Niin taitaa olla Toinen matka. Tuolla vaan sanotaan, että maalaukset+ pallovalot+ betonipylväät olisi Pohjoista kohti, taitaa olla sitten virheellinen tieto: http://vaunut.org/kuva/73013?s=1 Ei oikein sanoma avaudu. Sen sijaan ylimmän pallon lampunvaihto vaikuttaa mielenkiintoiselta.
	01.04.2017 17:46 <Make> Vai niin kävi... Oliko vanhoissa helloissa jotain vikaa? Ei kai asentajat tuota vahtia sentään vieneet? Kerran olen vaihtanut tuollaisen mekaanisen munakellon. Olikohan se hella myös Rosenlew. Kello oli Peapsa- merkkinen ja oli rattaasta mennyt hampaat. Oli jo kerran kuulemma vaihdettu.
	01.04.2017 00:10 <RicuP.> Onhan se niin, että pienehköltä tuntuva virta on 230V jännitteellä kuitenkin useampia watteja, joilla saa jo melkoista lämpöä aikaan. Olen kuullut (ei käytännön tietoa), että vikavirtasuoja voi laukoa, jos on löysä liitos, joka kipinöi. Tämän takia kaikki ruuviliitokset pitää olla tiukassa. Jousiliittimet on tässä suhteessa melko epäilyttäviä, kun n. 15v vanha wago irtoaa välillä ihan nykäisemällä.. Myös kalusteissa on jousiliittimien kanssa oltava tarkka, että johdin on ihan oikeasti pesässä. Vanhassa Strömforsin jousiliitinohjeessa sanottiin kutakuinkin näin, että johdon kiinnitys tulee varmistaa vetämällä, eikä johdin saa olla taivutettuna niin, että se aiheuttaa liittimeen vääntöä. Näin etenkin paksuimmilla ja jäykemmillä johtimilla. Kuoritun johtimen pään pitää myös olla täysin suora, jotta se koskettaisi mahdollisimman tasaisesti koko matkaltaan kontaktipintaa. Myös liitoksen avaamisella oli joku määrällinen rajoitus; olikohan 2-3 kertaa. Tuo sähkön haju on aina huolestuttava merkki.
	31.03.2017 23:19 <RicuP.> Nyt tuli hellavahdille ja koko hellalle lähtö, kun tuli uudet hellat koko taloyhtiöön. Uudet hellat on semmoisia, joissa on mekaaninen "munakello", joka katkaisee virrat levyiltä. Heti oli pientä vikaa, kun kello ei näköjään aina lähtenytkään tikittämään, vaan jumitti jolloin levyt jää päälle! Lisäksi kellon mahdollisesti sammutettua levyt, jää ne kuitenkin päälle -asentoon ilman varoitusta, toisin kuin tässä minun hellavahdissa.. Uusi hella on Rosenlew, jonka on valmistanut puolalainen yritys Electroluxille.
	31.03.2017 22:50 <RicuP.> Wikipedian mukaan Pohjoista kohti on se, missä on seinälle maalattu pallukoita, joten tämä on kai sitten Toinen matka. Tämäkin teos kuvaa jotain, mikä ei tavalliselle sähkärille oikein avaudu
	31.03.2017 22:19 <Make> Ompa siinä keksintö. Pallovalaisin on Idman Globus 701 08 HPL125 AO400.
	31.03.2017 22:15 <Make> Kyseessä on Pekka Jylhän teos Pohjoista kohti tai Toinen matka: http://sininenmeri.blogspot.fi/2010_04_01_archive.html
	31.03.2017 19:00 <Mikko Koho> Lähinnä tapauksissa joissa on tullut maasulku mutta vikaresistanssi on niin iso ettei se riitä laukomaan varsinaista johdonsuojaa tai sulaketta. Kokemusta potentiaalisesta sähköpalon alusta on omalta koululta. Tiloissa on kyllä automaattinen paloilmoitin mutta vaikka erään kerran ilmeisesti luokkahuoneen ikkunan alla oleva puhallinkonvektori alkoi työntää käryä luokkaan niin ilmaisimet eivät lauenneet vaikka huone haisi jo lähes kuolemalle. Jätettiin laite yöajaksi pois päältä ja soitto kiinteistöhuoltoon niin seuraavana päivänä paikansivat häiriön mikä oli kyllä itsestä aavistuksen liian myöhään. Kouvolassahan koulun tuhonneen tulipalon ensioire oli se että tiloissa on sähkön käryä.
	31.03.2017 18:53 <Janihanix> Nykyään näiden sähkölinjojen lähtöpylväät ovat Y:n malliset ja itseohjattavat
	31.03.2017 15:57 <Jouko> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4497
	31.03.2017 14:13 <RicuP.> Ei munkaan mielestä ole estettä eri tyyppisten suojien käyttöön. Minkä tyyppisessä tapauksessa se suoja sitten suojaa palolta? Olen myös kuullut vastaavaa. Hyvä palonsuoja on 230V palovaroitin relepohjalla, joka ohjaa kontaktoria jonka perässä on kaikki muu, paitsi valot. Samaa saa myös mallina, joka laukoo vikavirrat, kun häly tulee. On ns. Älypalovaroitin.
	30.03.2017 23:55 <Koomikko> Tämä on samaa linjaa kuin http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9596
	30.03.2017 23:04 <Hartsa> -75 niistä alettiin luopua vaaransa takia.
	30.03.2017 23:03 <Hartsa> En muista mihin asti ne PCB käytti -70 lukuu on ollu Askarell täytteisiä muuntajia on ollut palovaaran takia kaivoskäytössä.
	30.03.2017 21:28 <Make> En muista asunnoissa koskaan nähneeni muita kuin 30mA suojia. Joihinkin teollisuuden ja maatalouden keskuksiin tulee välillä 300mA suojia. Ne on aina mukavia yrittää huomata tarjousta tehdessä. Ei kai ole mitään estettä laittaa samaan kohteeseen ja keskukseen monen tyyppisiä suojia. Tulee automaattejakin usein B ja C- käyräisiä sekaisin. Täällä suunnittelija on aikanaan osannut asiansa. Muut keittiön pistorasiat ovat vikavirran perässä, paitsi kylmäkaappien ja APK:n.
	30.03.2017 15:30 <Mikko Koho> Kerran olen kävellyt ohi kun sukeltajat olivat tuolla Linnankosken voimalan raunioilla. Laitoksesta on säilynyt aika paljon historiatietoa nykyaikaan. Mm. yksi ikävimmistä töistä oli turbiinin puisen painelaakerin vaihto. Kyseinen laakeri paloi vaikka oli veden alla ja vaihtajan piti talvisin seisoa puolimetrisessä vedessä. Kylmän veden lisäksi myös konesali oli kylmä ja lumi tuiskusi sisään.
	30.03.2017 11:25 <KMW> http://yle.fi/uutiset/3-9532261
	29.03.2017 03:56 <Mikko Koho> Itsellä kävi aikoinaan eräässä projektissa kämmi kun ulkoalueen uudet pistorasiat ja jääkaappi menivät saman vikurin taakse. Niitä oli siis pääkeskuksella yhteensä kaksi kappaletta. Noin 10v käytön jälkeen ei liiemmin jääkaapin sulamisia ole raportoitu mutta ehdottomasti parempi olisi jos laukeamisherkemmät ryhmät olisivat oman takana ja muut toisessa. Miten muuten nykysuositukset menevät noiden vikurien suhteen että saako samassa keskuksessa ja kohteessa olla kahden eri virtaluokan vikureita? Ajattelin lähinnä ratkaisua jossa ne pistorasiat, joihin todennäköisesti tulee kädessä pidettäviä laitteita, olisivat 30mA suojan perässä jolloin suojattavana on suoraan henki ja sellaiset rasiat, joihin tulee jääkaapin, astianpesukoneen tms. kaltaisia kalustekuormia, olisivat 50mA tai 500mA suojan perässä niin että palosuojaus olisi vähän parempi kuin pelkän johdonsuojan perässä?
	29.03.2017 02:43 <RicuP.> Oletan, että saman vikurin perässä on useampia muitakin ryhmiä, jolloin laukeamisriski kasvaa. Eräässä uudiskohteessa oli suunnittelija piirtänyt sähköt niin, että jääkaappi oli vikurin perässä. Kävi sitten niin, että sateella ulkopistorasia laukoi ja jääkaappi pimeni, tietenkin aina yöllä ja asukkaiden ollessa poissa. Muutenkin ovat aika herkkiä laukomaan milloin mistäkin syystä, joten en ottaisi sitä riskiä, että pakasteet sulaa ja paikat kastuu.. Yksi keino olisi laittaa ihan oma 2 -napainen vikis tuolle ryhmälle, jolloin saadaan ulkopuoliset laukojat pois kuvioista. Itse olisin varmaan vetänyt kylmän viileästi omat langat jääkaapille samoissa putkissa suoraan rasian läpi "kireänä" ilman liittimiä tai kytkentävaroja jakorasiassa, jolloin sekaantumisen riskiä toiseen ryhmään ei pitäisi olla rasiaa myöhemmin kopeloitaessa. Periaatteessa kahta eri syöttöä ei saisi olla samassa rasiassa, mutta kun sitä käytetään vaan reittinä, eikä virtapiirin osana, niin tuskin on iso synti. Jos vielä saa saman sulakkeen perään, niin parempi. Muuten ehdottomasti eri vaiheeseen, kuin keittiön ryhmä.