|
11.08.2017 09:39 <Hartsa> Esmin paloilmoittimen radioaktiivinen ilmaisu-anturi. |
|
11.08.2017 09:35 <calm> Laadukkaisiin suomikalusteisiin kun laitetaan kiinakuraa sisälle sitten kuitenkin, niin kukahan siinä on syytettynä loppujenlopuksi joka tapauksessa.. https://www.youtube.com/watch?v=GE9yce0IZIY |
|
|
10.08.2017 22:46
<RicuP.>
Eikös se putketon asennus tullut joskus 90 -luvun alussa ja ollut Enston keksintöä ja sillä oli patenttikin vedonpoistonysälleen. Kyllä asennustapa mullistui silloin. Strömforsilla ei tainnut koskaan ollakaan omaa vastaavaa nysää ennen nykyrasioita, vaan Enston nysät kävi Strömforsin rasioihinkin. Minä olen jossain kerran nähnyt semmoisen merkkivalon lepattavan. Tuskin noihin enää varalamppujakaan saa, kun ei vanhempaan vihreään kytkinrunkoonkaan saa. Yksi kuvan pistorasiarunko on Puristustuotteen. Jussi kalusteet täyttävätkin tänä vuonna 30v: http://new.abb.com/low-voltage/fi/kampanjat/suoraanporvoosta/jussi30v/business-jussi Yhä valmistetaan Porvoon tehtaalla, vaikka toiset muuta väittää. Vaatimattomat 15 miljoonaa investoitu tuotantoon: http://www.abb.fi/cawp/seitp202/EBEC0B239B864DA9C12580A50037B489.aspx?_ga=2.131436040.602423230.1502393701-990728907.1492442285 |
|
10.08.2017 22:20
<RicuP.>
Kaverin sähkölämmitteinen kaksio vanhassa kerrostalossa synnyttää semmoisen reippaan 200e lisälaskun talvisin.. Kerran yhteen omakotitaloon tuli niin paljon lattialämmityksiä, että joutui asentamaan virtavahdin rajoittamaan ryhmien tehoa, kun pääsulakkeet ei enää tahtoneet kestää.. Enpäs ole ennen tiennyt tuommoisesta pienoisjännite lämmityksestä. Onkos tehon säätö perinteinen on/off, vai "himmennin"? Joskus asennettiin ME-Platin järjestelmä, jossa on Triac säätöinen lähtö lämmitykselle. On huolettomampi juuri noiden pääsulakkeiden takia. En kyllä nykyään ottaisi mitään sähkölämmitystä, kuin varalle vettä lämmittämään. |
|
10.08.2017 22:07 <RicuP.> Ettei ole joku värivirhe, tai vanhaa lankaa käytetty valmistuksessa.. Eikös ne nykyvärit tulleet 70 -luvun alussa? |
|
10.08.2017 22:04 <qwerty1> Täydellisessä sähkösaneerauksessa piuhat on pakko melkein vaihtaa, kun monesti pistorasiat ja valaistus on samoissa putkireiteissä ja kaikki tulee vikurin perään. Vähän aikaa sitten vaihdettiin kokonaan piuhat yhteen 60-luvun kerrostalokämppään, jossa oli käytetty muoviputkia ja kuvan mukaisia putkia sekaisin, rasiatkin oli metallisia. Yksi veto oli sen verran tiukka, että vanhat piuhat katkesivat, saatiin onneksi lopulta vaijeri läpi putkesta ja uudet piuhat sisään. Mitä olen nuita vanhoja sähkötarvikeluetteloita viime vuosisadan alusta seuraillut, niin eristysputkia oli saatavina niinkin pieninä kokoina kuin 9mm ja 11mm, on siinä ollut varmaan hiki saada edes ne kaksi piuhaa siihen putkeen. Monesti näkee 30-50 lukujen asunnoissa, että jakorasioita on lähes joka seinällä, eräässä 1951 valm. asunnon eteisessä oli samalla seinällä 5kpl uppojakorasiota. Ilmeisesti osa oli vaan laitettu johtovetojen helpottamiseksi. |
|
10.08.2017 22:03 <RicuP.> Oho, no siinä on oikein kunnon vanha asennus! Tosin tuo on varmaan tehty tuohon vain vanhoilla osilla.. |
|
10.08.2017 22:00 <RicuP.> Onko tuo nyt sitten paremman näköinen, kun "taiteiltu"? On aivan varma, että se sotketaan kohta uudestaan.. Öljyä pintaan, niin ei maalit tartu. |
|
10.08.2017 21:57 <RicuP.> On siinä ollut vähän silmää. Yksi kansi on varmaan muualta vaihdettu kun on maalissa. |
|
10.08.2017 21:54 <RicuP.> Ainakin saksalaista DIN standardia noudattaa. Tuo Haka kyllä viittaisi kovasti suomalaiseen yritykseen. Tuohon aikaan saksan standardia käytettiin suomessakin, kun ei vissiin vielä ollut omia standardeja. Vielä 50 -luvun alussakin kirjassa puhutaan saksan standardeista. |
|
10.08.2017 21:52 <Keijo> Kyseisiä rasioita on porraskäytävässä ensimmäisessä kerroksessa kymmenkunta kappaletta ainakin. Talo ei ole kovin iso, 3-kerroksinen muutama asuinhuoneisto ja loput yrityksien tiloina, rakennettu luultavasti 1910-1920 välisenä aikana. |
|
10.08.2017 21:48 <RicuP.> Niinpäs näkyy. En olekaan koskaan katsellut vastaavia tarkemmin. |
|
10.08.2017 21:45 <RicuP.> Voi hyvin olla. Kannessa on varmaan joku logo, joka on maalattu umpeen. Kumma kun ruuveissa ei ole maalia. |
|
|
10.08.2017 21:43
<RicuP.>
Onneksi kojerasia on sama standardi monessa euroopan maassa. Alunperin Suomessakin käytettiin semmoista uppojakorasiaa, missä on vain yhden ruuvin paikka pohjassa rasian kannelle. Vielä 60 -luvun alun taloissakin niitä näkee. On saksalainen standardi, kun suomeenkin kaikki kopioitiin alun perin saksasta, osin vissiin sen takia, että siellä oli ensimmäisiä standardoituja sähkötarvikkeita, joita tuotiin alussa suomeen. Sen takia nykyään ainakin ABB:n valaisinpistorasiakansissa on myös keskellä reikä yhden ruuvin kiinnitykseen. Suomessa varmaan huomattiin, että parempi on kiinnittää kahdella ruuvilla, niin syntyi paikallinen 78/95 -jakorasia. Saksassa on tietääkseni nykyään kolme rasiakokoa käytössä. On normaali kojerasia, hieman isompi jakorasia ja neliö jako/ kytkentärasia. |
|
|
10.08.2017 21:24 <RicuP.> Mitä olen itse nähnyt, niin semmoinen kangas ja paperieristeinen 1,5 lanka on jotain samaa luokkaa, tai hieman paksumpi, kuin nykyinen 2,5 ml. Ovat varmaan käyttäneet aikoinaan jotain mömmöä liukasteena noissa putkissa. Joskus langat voi olla totaalisesti jumissa, niin kannattaa melkein jättää suosiolla vaihtamatta, kun kyllä nuo yleensä on vielä ihan käyttökelpoisia, jos ei mitään haperoa kumia ole kuori. Nollatahan saa, kun se on ollut tuon ajan tapa ja rakennusajan pykälät on voimassa pienissä päivitys töissä. |
|
10.08.2017 21:12
<calm>
Suoraan kännykästä lähetetyt pystykuvat yrittää vähän kenottaa. Pitäisi varmaan jossain välissä niidenkin tunnistus johonkin väliin laittaa, ettei käsin tarvisi korjailla.. Vähän matalan näköinen mallipylväs näyttää olevan. |
|
|
10.08.2017 20:21 <Make> Alkuperäisillä piuhoilla lienee aika tiukka, kun ovat kai aika paksulla kuorella? |
|
|
10.08.2017 20:16 <Make> Ulkomailla kai käytetään yhä monen kokoisia: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8282 On kai iso talo, kun seinät tuntuvat olevan rasioita täynnä. |
|
|
10.08.2017 19:33 <Make> Jossain taidettiin pohtia, että nuo olisivat AEG:n. |
|
09.08.2017 21:47 <Make> Voi hyvin olla normaaleille lampuille. 1980 sisustusoppaassa on noita valaisimia aika hyvin esitelty. |
|
09.08.2017 21:42 <Make> Taitaa olla sellainen putkilanka- lyijyvaippakaapeli vaihtorasia. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8104 |
|
09.08.2017 21:39 <Make> Kello on varmasti lisätty myöhemmin, mutta automaatti voisi olla jopa alkuperäisellä paikalla. |
|
|
09.08.2017 21:37 <Make> Oho, noissakin lukee valmistaja. Ei ole kovin usein näkyvillä. |
|
09.08.2017 21:35 <Make> Nekin on kai tehty aina mittojen mukaan. |
|
|
09.08.2017 21:33 <Make> Minkä maalainen lienee? Din-VDE tuo Saksan mieleen. |
|
|
09.08.2017 21:31 <Make> Ja hienosti taivutetut eristysputket. |
|
09.08.2017 21:30 <Make> Iv- termostaatti näyttää kovin samalta Ambistat- mallilta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9353 |
|
09.08.2017 21:27 <Make> Komea, pulttikiinnitteinen elko. Liekö muuntaja Muuntosähkö OY? |
|
|
09.08.2017 21:25 <Make> Ilmeisesti ainakin yritetty pitää puhtaana. |
|
09.08.2017 21:24 <Make> Valaisin on Thorn Minicompact 2. gen. |
|
|
09.08.2017 21:23 <Make> Kytkin voisi olla Bulla-Supra, ei ihan samalta näytä kuitenkaan: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8285 |
|
|
09.08.2017 20:16 <muhentaja> Tuo Maken linkittämä kuusihaarainen Arisuo OY taas näyttäisi siltä ettei ole pääpeililampulle tarkoitettu. Heijastin puuttuu kokonaan, ja sen tilalla on vain valkoinen maali pallojen sisällä. |
|
09.08.2017 12:15 <M. Asentaja> Sanoisimpa että hydrauliikan painemittari, ainakin johonkin aikaan "mehumaijassa" käytettiin alunperin lentokoneisiin kehitettyä painevaraajaa. |
|
09.08.2017 08:47 <Hartsa> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/3348 |
|
09.08.2017 08:46 <Hartsa> tämä 110 tulee keskustan simonniemen sähköasemalle |
|
|
09.08.2017 08:41 <Hartsa> Miköhän on kyseinen mittari ? |
|
09.08.2017 08:40 <Hartsa> Pakko vähän olla koska alus tärisee työssään todella paljon kun on jäänmurto tehtävissä. |
|
|
09.08.2017 07:11
<RicuP.>
Onhan sitten myös Lampukas, Orno ja 2003 vuoden Elskan luettelosta löytyvä Metallituote Lehtinen. Mulla oli joskus tuommoinen Aris -valaisin, mutta se hajos erään muuton yhteydessä niin, että nuo putket lähti toisistaan irti. Ovat erittäin kevyesti piste hitsattu toisiinsa. Pallukat on kyllä vielä tallella. |
|
09.08.2017 07:10 <Hartsa> Höyrykone generaattori Taustalla oleva taulu näyttäsi olevan -60/70 lukua..... |
|
08.08.2017 21:28 <Make> Ehkä, kun mittareita on seurana. |
|
|
08.08.2017 21:27
<Make>
Olisiko ihan normaali maalaus. Valmistaja on Valinte OY. Tuo "irtopalloilla" oleva näyttäisi olevan taas Arisuo OY: http://www.aarteesi.fi/?sivu=tuotteet&tuote=1727 |
|
08.08.2017 21:17
<Make>
Niimpäs sanotaan! Jotenkin en kai lukenut loppuun asti... Silloin olisi tuosta seuraava numero: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8906 Ai että kun tuo on pahassa paikassa. Jollakulla on myös sellainen kaivattu 70-luvun SLO:n luettelo. |
|
|
08.08.2017 20:29 <RicuP.> Tuolla lopussahan sanotaan sen (tämänkin?) olevan taas Fresta F-972 !? |
|
|
08.08.2017 18:40 <muhentaja> Tämä 70-luvin valaisin loytyi googlettelemalla: http://www.aarteesi.fi/?sivu=tuotteet&tuote=1642 Semmoinen muistikuva on, että tuo ei olisi lakattu metallipinta vaan jotain maalia tai emalintyyppistä. |
|
07.08.2017 21:40 <Make> Oli muovin aihioiden alla ruuvit, kun puukolla kaivoi kolot. 8 mm:n kuusiokolo näkyy olevan. Tietysti taitavat olla jumissa, äkkiseltään eivät edes hievahtaneet. Vähän työläältä vaikuttaa, jos kolot on pitänyt kaivaa auki myös isommissa asennuksissa. |
|
|
07.08.2017 21:33
<Make>
Olisiko ehkä pronssi? Myös on ollut kai hopea ja kulta. Lisäksi oli ainakin nipistin- ja kosketinkisko spottivaloja. Ainakin Valinte OY:llä näkyy olleen em. tyylinen valaisin mustilla sangoilla. Ei ole kuitenkaan sama malli. |
|
|
07.08.2017 18:07 <Koomikko> Controller lukee, olisikohan tuo mahdollisesti lataussäädin. |
|
07.08.2017 14:23 <Hartsa> ahaa....... |
|
07.08.2017 03:06 <Mikko Koho> Tehdasrakennuksien purkamiseen helmikuun lopussa v.1998 liittyy vielä sellainen muisto että savupiipun, entisen mäntyöljytislaamon rakennuksen ja ilmeisesti jonkun varastorakennuksen, joka oli ollut alunperin metanolitehtaan synteesikaasun kaasutinrakennuksena, räjäyttäminen viivästyi jonkun tovin juuri voimalinjojen takia. Lieneekö ollut juuri nämä linjat ja odottivat terästehtaan seisokkia että saivat linjat jännitteettömiksi. Olin Vuoksen toisella puolella katsomassa tapahtumaa ja kun ajeltiin sen jälkeen kohti tehdasaluetta niin autojonot olivat kunnioitettavan pitkät. |
|
|
07.08.2017 02:59
<Mikko Koho>
Tuolta tontilta purettiin v.1998 Enso-Gutzeitin/Stora Enson vanha kemiantehdas joka oli lopettanut jo 1990-luvun alussa. Rakennukset olivat alunperin Outokummun kuparitehtaan rakennuksia ja siksi kaupunginosan nimi on vieläkin "Kupari". Purkamisen syynä oli Vattenfallin aikomus rakentaa tontille maakaasulla käyvä kombivoimala jonka teho olisi ollut n.700-900MW. Hanke hautautui vähin äänin ja nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, voinee kertoa että Ovakon avoimien ovien päivillä v.2015 tehdaskierroksen jonoon, joka oli kirjaimellisesti pyörryttävän pitkä, sattui viereen henkilö joka oli ollut mukana noissa kuvioissa. Ilmeisesti yksi laitoshankkeen motiivi oli saada painostettua maakaasun hintaa alas. Imatran Voima ja Neste, johon kaasuyhtiö Gasum kuului, olivat siihen aikaan hyvissä väleissä ja yhtiöiden väliset kaasusopimukset lienevät olleet sen mukaisia vaikka ns. salaiset sopimukset oli kielletty jo v.1992. Aiheeseen liittyvä uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/vattenfall-paattaa-syksylla-imatran-kaasuvoimalasta/5409222 |