22.12.2017 21:58
<Make>
Onkohan ollut aikoinaan tee-se-itse mies vauhdissa... Tosin noihin aikoihin värit vaihtuivat, olisiko se aiheuttanut sekaannusta? Onko rasiaa edes maadoitettu?
22.12.2017 22:08
<Koomikko>
Eipä ollut nyt on.
22.12.2017 22:10
<Koomikko>
Maadoitettu.
22.12.2017 22:28
<Keijo>
Itse yleensä otan nuo posliiniset kytkentärenkaat pois rasioista, jos joutuu muuttamaan kytkentöjä esim. lieden kytkennässä. Nykyään on vaikka minkälaisia pikaliittimiä esim. vipu-wagot, jotka on paljon varmempia kuin ruuviliittimet, löysää liitosta on lähes mahdoton saada aikaiseksi, jos liitin on ehjä ja oikein asennettu. Nuo ruuviliittimet ei kai ole kuin jollain liimalla kiinni posliinissa ja monta kertaa on koko liitin korkannut kiristäessä (eikä tarvii edes kovin tiukalle kiriä). Ja monesti vielä saneerauskohteissa näkee sitä, että esim. kattovalopisteen alla on uppojakorasia metallisella kannella ja jännitteiset kytkentärenkaan liittimet koskettaa rasian kantta, nimimerkillä tällit kerran saaneena. Joskus tosin näkee, että kytkentärengas on käännetty "ylösalaisin" pohja osoittamaan rasian kantta päin (sen ajan asentajillakin taitanut olla tiedossa tuokin mahdollisuus sähköiskun riskille).
23.12.2017 15:30
<Jouko>
Wärtsilä luki yhdessä vanhemmassa läpivientikannessa, 2x6mm2 tai 4x2,5mm2 suosituksilla.
23.12.2017 21:19
<Make>
Eikös kytkentärengas pitäisi olla rasiassa kiinni? Vanhoissa kansissa ei kai ole muovia sisällä, kuten uudemmissa.
23.12.2017 22:45
<Keijo>
Pintarasioissa nuo on yleensä kiinni mutta uppojakorasioissa näin ei yleensä ollut. Aikana ennen huppuliittimiä kytkentärengas taisi olla ainut käytettävä liitin jakorasioissa. Ennen muovisten jakorasioiden aikakautta peltiset rasiat oli vuorattu sisältä pahvilla ja kannessakin oli sisäpuolella pahvi eristeenä. Upporasioiden pohjassa en ole nähnyt paikkaa mihin kytkentärenkaan saisi kiinni (paitsi jossain rasioissa kansi tulee rasian pohjaan kiinni yhdellä ruuvilla keskeltä?).
25.12.2017 21:17
<Make>
Kerran olen nähnyt 60- lukuisen uppo bakeliittisen liesirasian. Siellä oli 2 x 6 mm2 pitkula kytkentärengas. Rasian pohjassa oli kierrereikä ja näytti, että kytkentärenkaan saisi siihen kiinni. Liekö alunperin ollut kiinni. Kansi tuli normaalisti reunoista ruuveilla kiinni.
Noista keskeltä kiinnitettävistä kansista on jossain juttua.
29.12.2017 17:38
<RicuP. >
Kyllä niissä upporasioissakin on usein ruuvin reikä pohjassa. Posliininen kytkentäkiekko vaan on niissä lähes poikkeuksetta semmoinen, jossa on n. 2cm reikä keskellä johtimien läpiviemistä varten koukkukannelle, koska kiekko kuuluu asentaa irtonaisena ehdottomasti liittimet ylöspäin.
29.12.2017 22:34
<Make>
Kuulostaa, että liitokset löystyvät helposti, jos rengasta joutuu kääntelemään kytkemisen jälkeen. Tai johtimet katkeavat juuresta.
29.12.2017 23:01
<kipinä>
Enston ryhmäkeskuksissa on nolla- ja maakiskojen liitinruuvit sellaiset, että johtimen saa kiristettyä lähes poikki jos ei varo yhtään. Ruuvi on teräväkärkinen ja litistää varsinkin 1,5mm2 johtimen lähes poikki vaikka kirii tavan "käsimomenttiin". Ilmeisesti kiristysmomentti on suunniteltu aika alhaiseksi, jotta johdin säilyisi ehjänä.
30.12.2017 19:36
<Make>
Varmaan tunneliliittimistä kyse. Ounevan vastaavissa on vähän sama juttu. Niissä ruuvit on vielä liimattu, jolloin ne pyörivät muutenkin usein jäykästi.
09.09.2018 22:25
<Janne>
Olisiko muuten tietoa, mistä voisi löytää uppokojerasian puuttuvan metallikannen? Tämä on 55 mm, kierrettävä. Todennäköisesti 1920 asennettu.
10.09.2018 20:28
<Make>
Aika tiukassa voi olla. Onkohan niitä vielä monen valmistajan, jotka eivät käy keskenään. Yhdessä koulussa oli metallinen iso kulmikas kansi korvattu jakorasian kannella, joka kai oli vain yhdellä ruuvilla kiinni. Vähän oli epäilyttävä ratkaisu paikka huomioiden.
10.09.2018 22:22
<Keijo>
Saksan ebay kannattaa katsoa, siellä välillä näkyy olevan myynnissä rasioita kansineen 55mm ja olikohan 70mm
10.09.2018 22:24
<Keijo>
Toinen vaihtoehto olisi kysyä metallipajalta voisivatko tehdä vaikka pellistä mittojen mukaan, rakenne on aika yksinkertainen.
11.09.2018 21:03
<Make>
Riippuu varmaan, millaiset välineet pajalla sattuu olemaan. Näyttää tuossa kannessa ainakin pokkausta ja pistehitsausta olevan:
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9994 Voihan siitä toimivan saada yksinkertaisemminkin.
14.09.2018 21:22
<RicuP. >
Jos rasian pohjassa keskellä on reikä, niin tavallinen AK1 siihen vaan ja ruuvi keskeltä kantta ja MMJ:n kuoren pätkä ruuvin ympärille suojaeristeeksi. Jos taas kansi on ollut semmoinen, jossa kierre ulkoreunassa, niin menee jo vaikeaksi. Ei auta muu, kuin porata AK1 rasian päälle.
Välillä noita joutuu virittelemään. Onneksi ainakin ABB:llä on koukkukannet suunniteltu myös yhdellä ruuvilla keskeltä kiinnitettäviksi.
14.09.2018 23:08
<Make>
Onnistuu se noinkin, mutta jos pitäisi olla alkuperäisen näköinen...
19.09.2018 21:19
<Make>
Tuollaisen upotetun kannen teko ainakin voi olla hankalaa. Suora kansi, jonka kiinnitysrautaan tekee reilummat mutkat, voisi onnistua.
22.09.2018 11:27
<Janne>
Mikähän tuollainen kansi on saksaksi?
Omat haut tuottavat vain uusia ja sekalaisia artikkeleita.
22.09.2018 11:27
<Janne>
Mikähän tuollainen kansi on saksaksi?
Omat haut tuottavat vain uusia ja sekalaisia artikkeleita.
22.09.2018 19:50
<Janne>
Tilattu tuo kannellinen. Kiitos vinkistä, Keijo! Täytyy metsästää vielä toinen jossain vaiheessa.
29.09.2018 18:07
<Make>
Hyvä juttu. Olikohan Rane vienyt alkuperäisen vai miksi puuttui?
30.09.2018 03:34
<RicuP.>
Rane, tai Reiska:)
04.10.2018 07:08
<Janne>
Joku aiempi omistaja oli hukannut sen ja kiinnittänyt sitten jonkun muovisen päälle. Mahdollisesti remontissa hukkasimme itse vielä yhden. Rasiat piti avata, koska niiden kautta kulkevat valaistuksen kangasjohdot piti uusia.
02.08.2019 14:10
<Koomikko>
Löytyi lieden rasiasta neljä harmaata johdinta, olivat vaihevärit vissiin loppuneet kesken.
02.08.2019 18:56
<Make>
Se kuulostaa jo mielenkiintoiselta ratkaisulta.
03.08.2019 09:25
<Keijo>
Itse olen huomannut sellaista, että värijärjestelmän siirtymävaiheessa 1973-1974 rakennetuissa taloissa on voinut olla samassa kerrostalossa osassa asunnoista sähköjä vanhoilla väreillä ja osassa sitten uusilla. Varsinkin keskuksissa sekaisin harmaata ja sinistä nollana. On vissiin ollut lupa käyttää vanhat varastot loppuun. 1920-lukujen kerrostaloissa on tullut vastaan myös usein, että alkuperäiset johtimet on asunnon sisällä kaikki mustia, harmaa on ollut vain 3-vaihe nousuissa ja kaapeleissa nollajohdon värinä.
03.08.2019 11:48
<RicuP. >
Olen huomannut, että joissakin mustalta näyttävissä johtimissa on ollut punertava sävy, joka on ollut vaihe.
Täällä eräässä sairaalassa on vanhat 1950 - luvun putkitukset johtoineen jätetty uuden alakaton päälle. Vanhojen loistevalojen paikat näkyy selvästi. Piuhojen värit sen sijaan ovat erikoiset. On nimittäin punainen, sininen ja kokonaan vihreä aina loistelampun kohdalla. Joissakin tiloissa on punainen ja sininen pelkästään.
03.08.2019 18:15
<Make>
Lyijyvaippakaapelissa olen nähnyt mustan, punajuurenpunaisen ja tumman sinisen johtimen ja nolla oli kai harmahtava. Olisiko sairaalassa kuitenkin siirtymävaiheen johtimet, vähän kuulostaa?
05.08.2019 18:49
<qwerty1>
Ei liity kuvaan mutta kysytään täältä asiantuntijoilta: kerrostalon pääkeskukseen pitäisi saada mittaus autolämmölle. Tyhjä mittarialusta löytyy ja johdot sulakkeilta on 16mm2 ja kytketty vain liittimillä toisiinsa mittarialustan takana. Ainut vaan että nollajohtoa ei ole valmiina mittarille joten se pitäisi laittaa. Minkä kokoinen nolla pitäisi olla kWh mittarilla? Riittääkö esim. 2,5mm2 ML vai pitääkö olla paksumpi? Läpihän siitä menee vain vaiheet. Autolämmön pääsulakkeet on 3x63A. Aika ohkaisen näköistä ne normi mittauskeskuksissa näkyy olevan mutta pitää varmistaa kun en ole ennen mittareita laitellu ja ei selvää vastausta löydy muualta.
05.08.2019 19:37
<Make>
2,5 mm2 ML:ä käytetään meillä mittarin nollana, ei ole kukaan valittanut. Jossain sähkölaitoksen ohjeissa on tainnut olla, että minimi on 2,5 mm2.
