Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	01.02.2018 23:37 <Koomikko> Lisä varmuudeksi voi vielä tehdä edellisen alla olevan monotestin.
	01.02.2018 23:20 <Mikko Koho> Näiden muisteluiden lomassa on syytä tarkastaa kuuntelulaitteisto- ja olosuhteet.. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/radion-stereotesti
	31.01.2018 22:38 <Jouko> Karttapaikan kartan- että ilmakuvan mukaan vain Mynttilän johtolähtö jäljellä, muista ei enää varjoakaan. Otavan sähköverkkoa varmistettiin maakaapeloinnilla v. 2016-17, kaksi keskimmäistäkin nousee ilmoille vasta kaukana taajaman ulkopuolella.
	31.01.2018 22:13 <Jouko> Näinköhän lienee tämä Sami-johto maakaapeloitu osana taajamasähköverkkojen varmistustoimia joita mm. Otavassakin v. 2016-17 harjoitettiin...
	31.01.2018 21:29 <Make> Koulun seinällä kuukausia tauotta palaneilla 150W R7s- halogeeneillä on tasainen laatu. Ovat kaikki kuusi pimentyneet nyt muutaman viikon sisällä. Lienee vaihdettu yhtäaikaa, kun ovat melkoisen korkealla. Minkähänlainen valaisin on Orno Agent? https://www.luminum.fi/HA1002-Valaisinkupu-ORNO-AGENT Tuollainen perus puolipallo kupu ainakin siihen kuuluu.
	31.01.2018 21:22 <Make> Joku Lem-Luxin sytytin 90-luvun lopulta on kai Narvan tekemä, sellainen löytyy täältä. Samannäköistä on ainakin Narva, Bäro, Airam ja Elexi- nimisinä. https://www.hongkong.fi/fi/tyokalut-ja-nikkarointi/sahko-ja-lvi-tarvikkeet/lamput-ja-polttimot/loisteputket/airam-4-65w-st-u-yleissytytin-2-kpl/p/297518/ Sen kaverina ollut Lem-Lux- lamppu oli kai pimentynyt aika äkkiä. Pitkäikäisissä hehkuissa taitaa tosiaan olla lanka tuettu useammasta kohtaa, ei ole tullut tarkemmin tutkittua.
	31.01.2018 21:14 <Make> Mikko Kohon 13.11.2012 mainitsema lamppu on palanut... http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10108
	31.01.2018 21:07 <Make> Lasikuiturunko ei ole tainnut olla kovin hyvä keksintö. Sen sijaan kauhat kestävät, vaikka nekään tuskin kovin kalliita ovat olleet.
	31.01.2018 21:04 <Make> PSO:n linkun tyyppi on 5510A: https://www.tori.fi/paijat-hame/Pso_5510A__Pohjoismainen_sahko__pillerivalaisin__43303785 Tuossa on kai merkitty tehot kuvun halkaisijan lisäksi myös sen syvyydestä riippuen? Onko tuo, että max. 60W halk. 200 matala, 75W halk. 250 matala ja 100W halk. 250 syvä kupu?
	31.01.2018 20:54 <Make> Strömbergille kojeistovalmistus meni, sanottiin jossain. Tuo sisustusvalaisinpuoli oli uutta minulle. Liittyykö Puhelinteollisuus jotenkin PSO:hon, kun samassa talossa olivat tuolla videolla: http://www.samsy.fi/
	30.01.2018 19:50 <Jouko> Yksi muuntaja näkyy kartalla tästä muutama kilometri edemmäs Jurvan suuntaan metsätien varressa kuten mainittu, mahdollinen käyttöpaikka kaukana tien päässä..
	30.01.2018 17:59 <Jii> Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9744
	30.01.2018 17:57 <RicuP. > Samaa olen kuullut myös eräältä, jo 90 - luvulla eläköityneeltä asentajalta. Oli myös ottanut noita jokusen talteen, mutta tarina ei kerro, mihin ovat joutuneet. Onneksi noita ja isompiakin versioita tiedän olevan jokunen jäljellä täällä Hyvinkään seudullakin, lähinnä yksityisten käytössä. Nyt tosiaan 1980 ja jo 2000 - lukuisiakin valaisimia on heivattu tuhansittain romikselle. Suurin syy tämä EU asetus ja toinen, että parikymmentä vuotta sitten asennetut Suomen myydyimmät valaisimet on heikompaa tekoa ja alkavat olla tiensä päässä. Tuommoinen kuparinen on tosin täyttä tavaraa varmaan vielä 100 vuoden ikäisenäkin ja toimii Led versionakin. Valotekniikka ei tosin taida vastata enää liikenneviraston vaatimuksia:)
	30.01.2018 17:35 <RicuP. > On varmaan tehnyt vaikka kuinka kauan. Koko erotinkin voi myös hyvin olla PSO. Eikös tuo kojeistovalmistus myyty Strömbergille, vai SLO:lle? Valaisinvalmistus ainakin myytiin SLO:lle 1977. Tuo levy ja musiikkiosasto tuli varmaan pääasiallisen toiminnan ohelle, josta kansa PSO:n lähes yksinomaan tuntee. Toimitusjohtaja vissiin oli musiikkimiehiä. PSO:hän teki vaikka mitä, juuri näistä raskaista kojeistoista tievalaisimiin, sisustusvalaisimiin, sähkökalusteisiin ja puhelintekniikkaan. Harrasti myös tukkukauppaa ja edusti ulkomaisia merkkejä. Lisäksi oli myymälöitä, joissa myytiin ihan kodin sähkölaitteista paistinpannuihin muidenkin valmistamia tuotteita. Tehtaita oli useita, ainakin Helsingin Pitäjänmäessä, Hyvinkään Sahanmäessä ja toiminta monialaista, mutta johonkin tuo kuitenkin kaatui. Viimeinen henkäys taisi olla 1981. Käytössä olevissa laitteissa nykyään melko harvinainen merkki.
	29.01.2018 21:37 <Make> Nyt ne 80- luvun mallit alkavat myös olla harvinaisia...
	29.01.2018 21:29 <Make> Ei tuo mahdottoman vanhalta näytä, olisiko 70- lukua?
	29.01.2018 19:04 <Sähkäri> Näitä olin aikoinaan purkamassa katuvaloverkosta 80-luvulla. Niitä oli paljon. Heitettiin puretut romulavalle ja yritettiin litistellä ja rutistella, että olisi mennyt pienempään tilaan. Joku keksi hioa valkoisen maalin ja patinan pois puhtaan kirkkaalle kuparipinnalle ja lakata heijastimen. Tuli muuten aika nätti, mutta siinä vaiheessa kaikki oli jo romiksella/kaatopaikalla....
	29.01.2018 16:50 <Mikko Koho> Tuon laitoksen yläpuolella, tulvaluukkujen kohdalla, oli yläkanavassa jääpuomi joka poistettiin viime keväänä/kesänä ja en ole katsonut tarkemmin että ovatko laittaneet takaisin. Siltaa pitkin ohi ajaessa on näyttänyt siltä kuin puomi ei olisi paikallaan. Tuolloin jäälautat menevät välppiin, tukkivat niitä ja alkuvaiheessa suurentavat välppien putoushäviötä. Pahimmillaan koneisto ei saa enää tarpeeksi vettä ja laukeaa verkosta. Hyydössä olisi kyse siitä että alijäähtynyt vesi jäätyy välppiin kiinni samaan tapaan kuin auton tuulilasiin ja lopulta tukkii veden virtauksen. Tuohon tarvittaisiin kova pakkanen ja tuuli ja avoinna olevat vesialueet. Imatrankoskella tuota ei tiettävästi ole tapahtunut 1980-luvun alun jälkeen mutta on edelleen mahdollinen.
	29.01.2018 15:53 <Mikko Herpman> Jäät vaikuttaa isoonkin voimalaan.. miten tuo käytännössä tekee huolia, padottaa veden virtausta välpillä? Pienemmissä voimaloissahan on hyytöongelmaa, eli onkos se alijäähtynyttä vesimassaa mikä voisi jäädyttää luukut ja koneiston osin ettei voisi säätää laitosta. Eli kun siitä oli havaintoa, ajettiin laitos kiinni ohi niin pitkään että lämpötila tasaantuu.
	29.01.2018 15:47 <Mikko Koho> Vilkaisin pikaisesti NordPoolin sivuja ja tuorein hintaikkuna pörssisähkölle näytti olevan -500€/MWh ja +3000€/MWh välillä. Miinushinta olisi siis "roskasähköä" eli tuottamisesta pitää maksaa ja kuluttamisesta saa rahaa. Nuo Australian pörssiheilahtelut olivat kyllä omaa luokkaansa. Noin satakertainen ero halvimman ja kalleimman hinnan välillä.
	29.01.2018 11:33 <Sähkäri> ABB vai Elkamo? 1000 V järjestelmä on maasta erotettu verkko (IT-järjestelmä). Maasulkuvirrat ovat tosi pieniä. Laitteissa on 1000 V kompaktikatkaisija sekä muuntaja mittaamassa maasulkuvirtaa eli 1000 V muuntajan tähtipiste on kytketty muuuntajan impedanssin kautta maahan. Maasulkuvirta aiheuttaa muuntajan toisioon jännitteen, joka on kytketty aikareleeseen. Aikarele (5 sek. hidastus) kytkee taas laukaisupiirin ulkopuoliselle kompaktin katkaisukelalle ja saadaan maasulusta laukaisu.
	29.01.2018 07:20 <calm> Austraaliassa niillä heittää pörssisähkö vähän enemmänkin. https://electrek.co/2018/01/23/tesla-giant-battery-australia-1-million/
	28.01.2018 23:37 <Hartsa> Okei :) onhan se kyllä erikoinen saunapaikka. Ennen on kattilan savukaasut tupsunnu piisistä ulos.....
	28.01.2018 20:12 <Pekka> Järjestäävät siellä piippusaunassa nykyisin ainakin satunnaisesti yleisiä saunavuoroja sitä pyörittävän yrityksen Le Qulkurin toimesta. Saunomaan pääsee tuolloin muutaman euron maksulla. Muutenhan tuo on yksityistilaisuuksia varten.
	28.01.2018 11:45 <Hartsa> No nytkö ne suomessakin vasta heräävät että ohooh eikös ne kestäkkään 3 murenee jo ennen aikoijaan ja nyt on hätä vanhoista rakennuksista http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801282200701139_u0.shtml
	27.01.2018 22:36 <Make> Vasemmalla näkyy olevan Puristustuote ja Strömfors Vakio- valokytkimet.
	27.01.2018 22:32 <Make> Joskus hohtolamppu alkaa vilkkua vanhemmiten. Sellainen musta/ hopea pinta niihin monesti tulee. Ei ole ukkoslaskijoihin tullut perehdyttyä.
	27.01.2018 21:46 <Hartsa> asiasta hohtolamppuun niin eikös ukkoslaskijat siis salamanlaskijat perustu vähän tuohon tekniikkaan muistelen ettö se rekisteröi 8 km päästä salamat. Lentoasemalla oli aikoinaan sellainen tolpat ja siinä oli 4 kpl lankoja toisessa tolpassa oli sitten se koneisto lie paperille piirtänyt lasketut salamat tms.
	27.01.2018 20:42 <Topiax> Nuoruudessa tuli tehtyä kokeiluja hohtolampuillakin. Kytkin glimlampun n. 50 m pitkän lanka-antennin ja maan väliin. Kun ilmassa oli ukkosta, glimlamppu hohti siitä sähkökentästä saamallaan energialla. Lanka taisi olla 2...4 metrin korkeudella maasta, se oli päistään eristetty. Kokeilusta on toki paljon aikaa ja en muista yksityiskohtia kovin hyvin.
	27.01.2018 17:38 <Koomikko> Yläkanavasta myös tuli koko leveydeltään vettä yli. Edellisessä viestissä korjasin sössityn linkin.
	27.01.2018 16:58 <Hartsa> Onhan hohtoja tullut vaihdetuksi ihan jokunen, Niin se jotenkin lampun etuosa "hopeoituu" silleen jänskästi mutta hohkaa siitä huolimatta.
	27.01.2018 14:31 <Mikko Koho> Tarkoitatko ylisyöksyllä myös tuota laitoksen yläkanavaa? Vai pelkkää kuvassa näkyvää? Voihan tietysti olla että virkistysaluesäätiö on alkanut tehdä omia touhujaan vaikka määrä oli että laitoksen entinen omistaja auttaa tuotannossa niin pitkään kuin kun uusi omistaja on saanut "entisöintinsä" hoidettua.
	27.01.2018 12:34 <muhentaja> Jokin nuo jatkuvasti päällä olevat hohtolamput tosiaan himmentää ajan mittaan. En tiedä tarkemmin kontaminoituuko kuvun sisällä oleva matalapaineinen kaasu jotenkin vai kypsyykö kannan sisällä oleva etuvastus oman lämmöntuottonsa kanssa. Hohtolampussa on valokuvatessa sekin pointti, että valossa on 100hz brummi (50hz molemmat puolijaksot). Jos kameran valotusaika on riittävän lyhyt ja osuu juuri nollakohdan ympärille, silminnähden toimiva lamppu voikin olla kuvassa pimeä tai todella himmeä.
	27.01.2018 11:52 <Hartsa> Pitäisi loistaa taulussa ohjausjännite ja Pumppu 1 käy sekä sähkölämmönsiirin on päälle ja rajoitintermostaatti rajoittaa.. jos pumpuille tulee häiriö niin 1 syttyy lämpörele ja 2 lähtee ajoon.
	27.01.2018 09:28 <Hartsa> Make kylläpä vain kaikki samaan hintaan =D Helppo toteuttaa kaikki kerralla sit.
	27.01.2018 08:12 <Koomikko> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4971 tätä kuvaa tarkoitin. Niin eikä laitoksen alapuolellakaan näkynyt virtausta.
	27.01.2018 08:08 <Koomikko> Samaan aikaan Rita- ja Kangaskosken laitoksissa kaikki vesi meni koneistoiden läpi ilman ohijuoksutusta eikä laitoksen yläpuolella calm.iki.fi/tolpat/kuva/4971 ollut muuta virtausta kuin mitä tuli laidan yli koko leveydeltä.
	27.01.2018 03:37 <Mikko Koho> Historiatiedon perusteella saattoi olla että että ei mahtunut kaikki vesi koneistojen läpi. Tuolta laitokselta ei ole mittausta mutta Simpelejärvestä laskettavien vesien lisäksi mukaan tulee Torsanjoen vedet ja Simpelejärven juoksutuskin oli kuvauspäivänä aika lähellä koneistojen maksimivirtaamaa 12m3/s. http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/03/q0300250y/wqfi.html Ja nuo oikeustappelut ovat oma lukunsa sinänsä. Periaate kun laitetaan periaatetta vasten niin välillä edes oikeuteen lähtevät valitusasiakirjat eivät ole pysyneet asiatekstin vaatimissa muotoseikoissa.
	27.01.2018 03:17 <Mikko Koho> Historiaa. Nykyiset ovat lattian alla. http://www.wpoy.com/ritakoski.htm
	26.01.2018 23:06 <Make> 1. gen Camillossa näkee, että hattu on jotenkin keikahtanut vinoon. Onkohan siinä silloin jokin rikki vai vaan ehkä löystynyt. Parin sellaisen tilalle tuli tuo lediversio.
	26.01.2018 22:54 <Make> Olikohan mitään tapahtunut?
	26.01.2018 22:14 <Make> Muutama valaisin on, missä eh-lamppu on ollut vuosien aikana usein pimeänä verrattuna viereisiin samanlaisiin. Kuristimia voi ehkä epäillä. Nyt Idman Kokkolassa Relumina on pimentynyt jotain parin vuoden jälkeen. Pienessä salmiakissa taas kuukauden päästä. Se on vielä mukavan korkealla. Joku lämpösulake luulisi olevan. Saisiko vaihdettua, jollain kynnellä se musta kotelo näyttää olevan kiinni.
	26.01.2018 22:02 <Make> Välillä hohtojen -ja ledien- kanssa ongelmaksi tulee harhaloisto. Jotain kuormaa silloin kai laitetaan rinnalle.
	26.01.2018 21:59 <Make> Vähemmän noita merkkejä käytetään, mutta asiallisilta vaikuttavat. Muutamasta Sälzerin verkonvaihtokytkimestä puuttui kerran toiset nollakoskettimet. Takuuna tulivat perästä.
	26.01.2018 21:55 <Make> Aurakin kävi mielessä. Valo oli eilen pimeä mutta tänään toimi. Tuskin mitään oli tehty kuitenkaan. Ainakin kanta taitaa olla yllättäen irti. Vielä kun tuo pelti on maalattu, kannan kynsi ei ehkä tartu kunnolla "pyöristettyyn" reunaan. Olen huomannut, että vanhat kuristimet ovat monesti todella isoja. Jossain sellaisessa taitaa olla alumiinilankaa !?
	26.01.2018 21:43 <Make> Keravalla on kai MMJ ja vaijeri- yhdistelmä pylväiden välillä ihan keskustassa. Kunnolla korjaaminen on kai liian kallista... Aika paljon La Stradaa ja muita klassikoita tuolla ainakin näkyy olleen. Pylväässä on yllättävän paksu varsi aikalaisekseen.
	26.01.2018 21:30 <Make> Silloin kun ei ollut nettiä, niin muutokset olivat hitaita...
	26.01.2018 21:25 <Make> Ja kuvun pesun tärkeys on ilmeisesti tiedossa.
	26.01.2018 20:38 <ku-pe> Nuo Sähköseppien kuristimet oli kookkaita möykkyjä, "lehtipakka" oli n. 100x100x100 mm, olivat varmaan vähän ylimitoitettuja?, kun Vossloh Swabe huomattavasti pienemmän kokoinen. Nämä snap in kiinnittäiset pitimet on kovin heikkoja, siksi Orno käyttikin ruuvikiinnitteisiä lampunpitimiä ulkovalaisimissa.
	26.01.2018 20:17 <ku-pe> Kyllä, monasti oli vain kuvausmalli, jäi "roikkumaan", kun uusi malli ja luettelo ei kohdannut toisiaan, monasti oli vuoden, jopa useamman, ennen kuin saatiin muutokset voimaan luetteloissa, lisäkuvia jaettiin, sähkösuunnittelutoimistoille ym.