Kommentit

Kuva 8520
<Koomikko> Sitten kun vika on päällä ja kokeillaan varasyöttöä, niin ihmetellään kun mikään ei toimi. Sähkön karatessa verkkoon päin pahimmillaan viankorjaajan kynsille. Kiireessä pääkytkin päällä ja pääsulakkeet kiinni. Loppu selvitellään käräjillä.
Kuva 8520
<Toivo Miettinen> Kuulemma siksi, että vedenottamon seinässä on valmiina viisireikäinen pistorasia. Siihen voi kuulemma tökätä suoraan viisipiikkisen töpselin jolla aggregaatti yhdistetään pumppulaitokseen...
Kuva 10899
<Mikko Koho> Tuokiokuvia avoimista ovista. Padon yli menee juhlapuheiden jälkeen kohdasta 18:40 eteenpäin ja koneasemalle menee kohdan 35:00 jälkeen.

https://youtu.be/4U--tZsrY-A

Tulipa tuolla itsekin loppuvaiheessa pahimman ryysiksen jälkeen käytyä mutta muu tekeminen on vienyt ajan kuvien perkaamiselta.
Kuva 8520
<Joku> Onhan noita nähty, ovat monestakin syystä hengenvaarallisia! Parempi olisi teettää ammattilaisella määräysten mukaisesti tuo varavoima kytkentä. Muuten voi Tukesin lista ikävästi pidentyä...
Kuva 6331
<Joku> Ompas mielenkiintoinen tuollainen jälkivalaiseva loistelamppu. Noita vihreänä melko kirkkaana hehkuvia jälkivalaisevia maalejahan on saatavilla myös. Minkäköhänlaisia suojaustoimia tarvitaan näiden vanhojen öljysysteemien purussa, kun ovat varmaan sisältäneet PCB:tä? Se on kai kuitenkin pieninäkin pitosuuksina aika ikävää ainetta. Vanhoissa loistevalasimien varusteissakin on tuota ollut kai, tosin enemmän Amerikassa, missä nuo konkalliset ballastit on yleisempiä. Tietysti kompensointikondensaattoreissa ja ehkä jopa häiriönpoistokonkissa saattaa olla.
Kuva 6329
<Make> Onhan ne, seuraavassa kuvassa on pohdittu lisää.
Kuva 8520
<Make> On kuin suoraan Tukesin kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista. Miksi siinä sellainen tarvitaan?
Kuva 8520
<Topiax> Suunnittelevat erään talousvesipumppaamon varavoiman liittämistä laitokseen aggregaatilta roikkajohdolla, jossa on kummassakin päässä urospistoke. Onkohan sellainen laillinen ja mahdollinen ratkaisu?
Kuva 6329
<Joku> Ompas komeat valaisimet.
Kuva 9151
<Joku> Mahtaakohan missään muuten olla laajoja arkistoja vanhoista Suomalaisista teknologiayrityksistä. Airamilla on jopa jalostettu wolframiakin sotie aikaan, kun saatavuus oli heikkoa. Ja vetokiviäkin ovat tehneet hehkulangoille. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/airam/muistelu.htm
Kovin vähän tosiaan löytyy tietoa.
18, 36, 58, 70 ja 100 W ovat tosiaan ssätöputkia, ei ollut 15 ja 30 kryptonilla, kuten voi olettaakin. Tuota 70 W saa muuten edelleen Suomessakin. Olen nähnyt muuten 100 W putken, mikä saattoi olla tuo 2,4 m tai sitten vähän lyhyempi solariumputki, ei ollut valaisimessa kuitenkaan. Omissa kokoelmissa on muuten myös tuollainen 40 W 59 cm 09 Philipsin solariumputkena 80-luvulta. Oli sarjaan kytketty 65 W lampun kuristimilla, ilmeisesti käyvät sitten hieman aliteholla. Argonilla taisivat olla (helposti ionisoituva), koska kun solariumlaite ei ollut päällä, putket hehkuivat himmeästi, koska ajastin katkaisi vain toisen johtimen, ja sähkä pääsee siis pistotulpan ollessa oikein päin lampun kannoille, ja maadoitettu heijastin saa lamput hehkumaan. Nuo T12 putket loistaa aikas kirkkaasti myös hankaussähköllä :). Periaatteessahan nuo kaasut voisi selvittää spektroskoopilla kylmässä, ennen kuin elohopean spektriviivat kerkiää mukaan, koska eri alkuaineilla on eri emissiospektrit.
Kuva 9151
<Make> En ole taas tiennyt tuota kolollista lamppua.

Löytyi tuollainen vanha valomainos: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0037xm "AIRAM LK/M3 1x38W 0,52A, Käyttäkää vain LMa loistelamppua ja St/M sytyttimiä. Sallittu vain hyväksytyn valaisimen yhteydessä." Tuo teksti kai kuuluu lähinnä sellaisen liitäntälaiteyksikön kylkeen. Muuten näyttää normaalilta kuvulliselta vanhan ajan kyltiltä.

40W 59cm speksit ovat 45V 0,88A, kun normaali 120cm on 103V 0,43A. Näköjään GE:n 18, 36, 58, 70 ja 100W sanotaan olevan kryptontäytteisiä.
Kuva 9151
<Joku> Ompas niitä ollut erikoisia lamppuja aikanaan. En tiedä kyllä mitään tuosta manosloistelampusta, mahataisiko olla ns. kolollinen lamppu, mistä valoa tulee vain yhdestä kolosta, ja lamppu on muuten pelkkää heijastinta, jonka pinnalla on loisteaine? Tuollaisia on käytetty muovikilpien valaisemiseen reunasta. Tuo on kyllä verrattain uusi keksintö. http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20FL%20Philips%20TL%20Aperture.htm
Lamppujen tehoa voi säätää myös kuristimella, joten tuo 40 W lamppu on saattanut käyttää erikoiskuristinta, tai 40 W 1200 mm lampun kuristinta. Kaasujen paineet, seossuhteet (Penningin ilmiö), ja itse kaasut ja niiden ionisoitumisominaisuudet vaikuttavat paljonkin niiden ominaisuuksiin lampuissa.
33-sävy on ollut ennen ainakin aika yleinen, kuten myös 35, nykyään tuo 33 tunnetaan myös nimellä koodilla 640. Tuo sävy aiheutuu halofosfaatin spektristä, siinä ei ole samanlaisia piikkejä, kuin uudemmissa harvinaisia maametalleja käyttävissä loisteaineissa, ja sen energiatehokkuus on myös huomattavasti huonompi, ja himmenee paljon vanhetessaan. Sen spektrijakauma on suhteellisen huono, värintoistoindeksi on yleensä vain 60-70. Se korostaa hieman oranssia/keltaista, ja syvän punaisen värintoisto (R9) on olematon, syvän punaiset kohteet näyttää tuon valossa joskus ruskeilta/erittäin tummilta. Sen värilämpötila on noin 4000-4300 K. Tuolta löytyy lisää tietoa: http://www.lamptech.co.uk/Documents/FL%20Phosphors.htm Näitä 33-lamppujahan ei kannata edes käyttää nykyään, koska esim. 840 putket ovat aika halpoja, ja 33-putket tuottavat kehnosti valoa niihin nähden.
Kuva 9177
<Make> "Kupu opaali- tai lasikuitumuovia, lampun vaihto irrottamalla heijastin."

Asemansillalla on ollut alunperin jotkut pienpainenatriumit, ehkä Ornon: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=104767&view=lres&prms=s_start%3D40%26s_fulltext%3DKeravan%2Bnuorisovankila%26s_adv%5B0%5D%3D%26s_adv%5B1%5D%3D%26s_advfrom%5B0%5D%3D1%26s_advfrom%5B1%5D%3D1%26s_org%3D0%26s_viewmode%3D2%26s_class%3D1%26s_advs%3D2
Olivat vaihtuneet SLO HKB 10:ksi jo aikoja sitten samoihin pylväisiin. Pylväitä ei maalattu koskaan, vaikka kaiteita kylläkin. Joskus 2013 tuli nuo Saturnet uusine pylväineen. Asennuksessa oli ongelmia, kun ei saatu lupaa työskennellä radan yllä. Sen takia silta oli ilman valoja jonkin aikaa.
Kuva 9151
<Make> Tuolla on pieni Airamin luettelo alkaen sivu 97: https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/itsu__1965/87
Mikähän on Airam mainosloistelamppu LMa-2X? Vaatii jonkun Airamin oman kuristimen. Ei edes tehoa lue.

En ole noita kaasuja kauheasti miettinyt, mutta onhan niillä paljonkin vaikutusta. Em. GE luettelossa on 40W 59 cm pitkä T12- lamppu, varmaan juuri kaasuja säätämällä tehty.

Onkohan teollisuudessa ennen käytetty erityisesti 33- sävyä? Ehkä sen takia vanhat koneet ovat vihreäksi maalattuja. Töissä vaihtui 33 840:ksi vähän kuin minun ehdotuksesta. Toimitusjohtaja oli ihmeissään kirkkaudesta.
Kuva 8529
<Make> Jos ei kuitenkin jouduta purkamaan...
Kuva 8423
<Make> Olihan siellä lisää kuvia, kun huomasi näkymättömät selausnuolet... Tuo Industria Bv:ksi epäilty on outo ulkomaillakin: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2534&pos=4&pid=120186
Tuollainen Idman taas näkyy olevan myös ilman kupua.
On myös SLO HKB 10 LUC ja HKP 5 SLO:n versiona.
Mikä kumma kauha on se SLO:n näköisellä rungolla mutta pyöreällä kauhalla?? Ihan kuin olisi myös "kattoversio" kartiomaisella rungolla. On kai myös SLO 8151/250W sulakkeella.
Toinen outo on se pyöreä kuvullinen seinävalo.
Kuva 11005
<muhentaja> Okei, eli häkkikäämimoottoreita kylmäkonteissa lie melkonen suota. Niitten kompensoinnista en sitten osaa sanoa.
Kuva 11005
<Hartsa> Ison kuluttaja oli varmasti kylmäkontit joita tuon perässä oli 3 kpl sitten en tiedä mitä kokkiosastolla tuo syötti...
Kuva 11005
<muhentaja> kVA on näennäisteho. Puhtaasti resistiivisellä kuormalla saman verran kilowatteja voipi saada ulos. Keittiöissä kun on nykyään induktiotasot, niin loistehoa voipi myös tulla. Siinä tilanteessa kVA ei ole sama asia kuin kW. Tieten pelkan kuvan perusteella ei voi tietää millanen kuorma tuon myllyn perässä on..
Kuva 9151
<Joku> Onkos näitä luetteloja netissä missään skannattuna? Nuo 15 W ja 30 W putket ovat muuten ilmeisesti aivan ensimmäsiä kaupallisia putkia, alkaen jostain 30-luvulta. Toki ei enää 30-luvun sinkkiberylliumsilikaatti-loisteaineella kuitenkaan. Nuo indium-amalgaamit on vaemaankin tarkoitettu pitämään elohopean höyrynpaine kurissa korkeissa lämpötiloissa. Se on myös harmi, että tavallinen tallaaja ei pääse noihin loisteputkistandardeihin käsiksi, valkenisi varmasti monta asiaa. Tai voi ne varmaan kuka tahansa hankkia, mutta ovat kalliita. Kun nykyään saa koristeellisia "hiililanka"-hehkulamppuja, niin toivon että tulevaisuudessa saa taas jämeriä T12 putkia, kalseilla halofosfaatin väreillä, matalla värintoistolla. Täytyy kyllä sanoa että tuo 33-väri tuo kyllä ihan oman tunnelmansa.
Kuva 11005
<Make> Kilvessä lukee 380 kVA.
Kuva 9514
<Make> Ei varmasti ole avolinjan asentaja osannut kuvitella, mitä siihen joskus vielä kytketään.
Kuva 9151
<Make> Noin on merkitty ainakin 60- luvun Sähköliikkeiden Oy kilvissä teho.

Kuvan luettelossa on putkia seuraavasti:
T8: 10, 15, 16 ja 30W, pituudet 470, 438, 720 ja 895 mm
15W löytyy myös T12, sama 438 mm pitkä
Indium- amalgaami- loistelamput korkeisiin lämpötiloihin +15- 85 C.
Suurteholoistelamput T12: 120W 1500 mm ja 215W 2360 mm.
Kuva 8948
<Make> Tasan yksi kappale jäljellä... Siellä on myös Frestan Y-valaisimia, muutama ilman kupua.
Onko oikein joku kauko-ohjattava vaunu, jossa on kamera.
Vähän samanlaiset isot kaaret on pylväissä kuten Helsingin Stradasolissa. Ehkä kuristin on ollut pylväässä, kun on pitkät luukut.
Kuva 10415
<Make> Puistovalaisimia löytyy moneltakin merkiltä E27- kannalla ilman liitäntälaitetta. Katuvaloja en ole nähnyt uusia sellaisia, siksi pitäisi pysyä noissa vanhoissa...
Kuva 10415
<Vierailija vain> Kukaan ei ole vielä keksinyt "kunnon ledikatuvalaisinta". Aina pitää olla LED -moduulit, jotka ovat rungossa kiinni ja ne on vaikea, tai mahdoton vaihtaa uusiin. Siksi olisi paras kehittää tämä kunnon ledivalaisin, johon kävisi E27 tai E40 kantaiset ellipsilamput ( https://www.sanpek.fi/led-lamput-ja-valaisimet/led-360-ellipsi-e27-e40/ ) Lampun vaihto tuolloin olisi helppoa. La Strada olisi juuri hyvä tuollaiseen ja yms. Kuristinkoteloakaan ei välttämättä tarvisi. Ihme kun tuota ei ole vielä keksitty.
Kuva 8423
<Vierailija vain> Nyt on Large Kofferit ja HKP 5 mennyttä.
Kuva 10899
<Mikko Koho> Tällaista lauantaina. Fortum yllättää joskus positiivisesti.

"14 - 17 Imatran Voimalaitos 90-vuotta

14.00 Juhlapuheet

14.30 - 17.00 Energiapolku padolta voimalaitokselle, jossa historiallinen valokuvanäyttely ja mahdollisuus tutustua voimalaitokseen virtuaalisesti.

18 Imatran koski kuohuu!"

https://www.imitsi.fi/?x648504=7319235
Kuva 9151
<Joku> Voi muuten hyvinkin olla, vaikka se luki muistaajseni tavalla 2 X 48 W, mikä jotenkin mielestäni viittaisi enemmän lamppuihin, tosin olisihan tuo paljon järkevämpi, että tarkoittaisi hukkatehoa ja lampun tehoa yhdessä. Noita 15 W ja 30 W putkia ei tosiaan ole lueteltuna englanninkielisen Wikipedian Eurooppalaisten säästöputkien joukossa, vaan ne ovat Amerikkalaista standardia, ja sisältävät varmaankin perinteisen argontäytteen, jotta toimivat siellä rapid-startilla ja matalalla verkkojännitteellä. Ja kyllähän tuon huomaa siitäkin kun meinaavat syttyä ilman sytytintäkin lämpiminä. Normaali krypton T8 putkessa ei vastaavassa tilanteessa näy edes himmeää hehkua. Ja siitä samasta GE:n luettelosta löytyy myös nuo 15 ja 30 W lamput, jo 60-luvulla, ja ensimmäisest kryptonputket tulivat vasta 70-luvun lopulla. Tuo argontäyte saattaa myös hieman ehkäistä tuota hehkujen emissiopinnoitteen ionipommitusta, ja soveltuu siten paremmin rapid-startille ja himmennykselle. Mutta argonilla on termioniset emissiohäviöt huomattavasti isommat, mitä uusilla kryptonputkilla, ja tämä taas osittain on myös syy siihen, miksi energiansäästö-T8 putket ovat juuri ohuempia, mitä T12.
Kuva 8423
<Make> Ei ole montaa kuvaa, mutta ompa useita erikoisia malleja!
Kuva 9151
<Make> Joskus valaisimen kilvessä kerrottiin teho kuristimen kanssa, 48W on juuri sellainen arvo. Mutta jos tuo lukee lampussa, silloin on erikoinen.
Vai 15 ja 30 W olisivat eri kaasuilla, en ole tiennyt. Onhan ne vähän harvinaisempia kokoja, mutta en ole ajatellut muutakin eroa olevan.

Minulla on nyt kokoelmassa Orno Pursorunko- loistevalaisin, tosin hyvin epätäydellinen.
Kuva 8948
<Make> Niin on ehtinyt, edes erikoiset varret eivät ole estäneet... Ei ole kuitenkaan pylväitä maalattu.
Joku on kuvannut ilmeisesti polkupyörällä. Pääseehän sillä eri paikkoihin kuin autolla.
Kuva 6672
<Make> Niimpäs näkyy. On peräti 60 W ja sisäisellä jäähyrivalla, ei kelpaa joka paikkaan...
Kuva 8948
<Vierailija vain> Greenled on Stradavarin tilalle ehtinyt Mikkelissä: https://www.google.com/maps/@61.6912342,27.2713285,3a,48.4y,295.32h,107.17t/data=!3m6!1e1!3m4!1stzvRACiTyBMrtowSeoV7mw!2e0!7i13312!8i6656 Onneksi siinä on muutama harvinaisuus jätetty, tiedä sitten onko enää paikoillaan... Mikähän ihme näillä uusilla Streetview -kuvilla maksaa? On vaan noita kaupunkien keskustoista otettuja, muut ovat vuosilta 2009-14. Näin kamera-auton täällä tasan kaksi vuotta sitten pyörimässä, mutta vieläkin vaan vanhat kuvat näkyy... Viime kesänä otetut Ruotsin kuvat tulivat jo syksyllä. Jotkut on jo omiakin kuvia ruvenneet ottamaan.
Kuva 8168
<Joku> No eipä tuo nyt kerro muuta, kun että ei ole termoplastista. Tuo Duroplast taitaa olla bakeliitin/fenoliformaldehydihartsin muunnos. Mahtaakohan alkuperäisen bakeliitin väri johtua osittain täyteaineista, kuten sahanpurusta? Osa näistä kertamuoveista vastaa jo enemmän kiveä mitä muovia, mutta ainakin palonkestävissä tuotteissa muoviin on oikeasti sekoitettu keraamisia kivenomaisia materiaaleja.
Kuva 9151
<Joku> Voipi olla. Putket taisi olla 48 W T12, löytyi ainakin eräästä 60-luvun GE:n skannatusta Amerikkalaisesta tuoteluettelosta. Olivat 1200 mm. Harmi että tieto vanhasta valaistustekniikasta on näin "uhanalaista", todella vaikeaa löytää tietoa. Rapid start lamput on ilmeisesti täytetty argonin ja elohopeahöyryn (sammuneena matala höyrynpaine) seoksella, mikä todennäköisesti Penningin ilmiön avulla alentaa ionisoitumisenergiaa, jolloin esim. T12 putket soveltuu rapid-startille. Eurooppalaiset enrgiansäästöputket taitaa taas sisältää kryptonpohjaisen täytteen (18, 36, 58, 70 T8 ja erittäin harvinainen 100 W 2400 mm T12). Sitten on vielä erikoismallit 15 ja 30 W, mitkä saattaa olla argonilla.
Kuva 9151
<Make> Olisiko Orno päässyt ihan Amerikkaan asti? Nuo 4- 13 watin lamput toimivat ties millaisilla virityksillä, on tullut vastaan.
Kuva 8423
<Vierailija vain> Tänään ei tuolla työmaalla tapahtunut oikein mitään. Vain pyörätien Mini Mistralit saivat maalatut pylväät.

Löytyi netin uumenista: http://www.mikanhuone.com/katuvalo.html
Kuva 10844
<Make> Valoketjua tuskin otetaan pois, kun näköjään on kiinnitetty valaisimien ripustusvaijereihin.