Kommentit

Kuva 6331
<Make> Vaikka noihin 80 watin malleihin sopisi mainiosti lediloistelamput, ei tarvitse välittää konkista ja lamppuvirroista. Vanhat mallit ovat monesti vielä aika järeää tekoa. Tiedän erään paikan, missä on kai 80 watin kuristimet käytössä.

Kävin hiljattain Tampereen Pispalan Pulteri- ravintolassa. Sopivasti pöydän kohdalla oli wanhan oloinen SLO 731- tyylinen loistevalaisin paksuilla pyöreillä kannoilla, kai 40 tai 65W. Kilpeä en nähnyt, mutta kansiruuvi oli myös keskellä. Kuristin vähän hurisi...

En tiedä, onko noissa sukkuloissa konkkia, en ole ainakaan huomannut. Jos sellaisen kuvun kanssa käy vahinko, onkin jo hankalampi juttu...

Jossain on ilmeisesti tyydytty lediloistelamppujen vaihtoon: https://www.tori.fi/keski-suomi/Loisteputkia_58W_57923801.htm?ca=18&w=3

Kuva 9107
<RicuP. > Koodeja pitää katsella joku päivä, kun ovat toisaalla harrastekammiossa valaisinvuoren uumenissa.
T12 putkia on ainakin kolmea sävyä ja valo on aika pehmeä niissä. Kaikki putket ovat 1970 - 80 - luvuilta, osa käyttämättömiä. Samoin löytyy myös metallisia syttyjä ja kuristimia samoilta ajoilta.
Tykkään itse myös viileistä sävyistä ja kotonahan on kaikki valot 4000K. Nuo Asea-Skandiat tuntuvat olevan 4000K sinisävyisempiä.
Kuva 9107
<Joku> Nuo kalseat putket on todennäköisesti halofosfaatilla. Millä koodeilla nuo ovat? Tykkään itse tuosta halofosfaatin kalseasta sävystä.
Kuva 9107
<RicuP. > Mulla on pari laatikollista Sylvania Long Life T12 putkia, osa tosin muunkin merkkisiä, kuten Philips, Airam ja Luma. Löytyy myös vähän kalsean sävyisiä Asea-Skandian T8 putkia, jossa vanhaa viinapullon metallikorkkia muistuttavat messinkiset pertinax eristetyt päät. Pienellä lukee "Made in Finland by Airam".
Tuo sukkula on kaikessa erikoisuudessaan myös minun suosikki vanha loistevalaisin. Semmoinen olisi kiva saada valkoisilla laseilla keittiön pöydän päälle:)
Kuva 7666
<Vierailija vain> Mr. Trafimaxin mielestä tuo Trafimax -työvalo on ihan hullua =D https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=23&pid=105446 Automaattinen Googlen käännös kääntää aina Maken -> Tee tai Merkki. Itsekin rekisteröidyin L-G:seen, katsotaan hyväksyvätköhän rekisteröitymispyynnön...

Tuo Googlen automaattinen kääntäjä on ihan kätevä, jos ei itse jaksa/osaa käännellä kieliä, mutta se välillä kääntää miten sattuu...
Kuva 9107
<Vierailija vain> Hyvin toimi toinen Airameista kun eilen testasin. Toinen ei yrittänytkään syttyä. Valaisimet roikkuivat hirrestä vanhoilla köysillä. Molempien valaisinten johdot menivät kukin erillään liittimelle, johon oli liitetty katkaistu maadoitettu jatkojohto, vikka itse valaisimet eivät olleet maadoitettuja. Johto meni kaksihaaraiseen toisen jatkojohdon pistokkeeseen. Jatkojohto meni vähän kauempana olevaan pistorasiaan. Tee se itse -miehen kädenjälkeä olikin. Siellä nojasi kaksi T12 putkea seinää vasten. Toinen oli Osram ja alkuperäispakkauksessaan, toinen oli tuntematon vanhempi ja ilman pakkausta. Muuten koko huone oli täynnä vanhoja Volkkarin osia ja muuta törkyä. Seinähirret olivat hiilestä mustia, vanha riihi se paikka olikin.
Kuva 6331
<Joku> Eipä ainakaan yhdessä puretussa näkynyt. Mutta kyllä nuo loistevalot nykymenolla häviää, jollei keräilijät niitä arvosta.
Kuva 6331
<Joku> Kyllähän näitä valoja näkee vielä liiankin usein... Tiedän paikan, missä on kovassa käytössä noita 50-luvun sukkulavalaisimiakin. Tuntuvat olevan ikuisia. Nuo konkat on kyllä ikäviä, kun posahtelevat, ei näissä muita vikoja olekaan, jollei sitten ala väittämään näitä palovaarallisiksi, kun on jättänyt sen kiinnihitsautuneen sytyttimen ja hehkuvan putken polttamaan kuristimet. Oikein käytettynä kyllä kestävät.
Kuva 6331
<Hartsa> Tollanen PCB konkka poksahtaa niin haisee oikeesti helkutin pahalla ja tuskin on kovin terveellisiä savuja....
Kuva 6331
<Joku> Luki siinä kaikenlaista, en vaan muista muuta kun tuon 92 W tehon kuristimen kanssa. Tuohan oli 80 W putkille tehty, ja siinä oli 58 W silloin kun se purettiin pois. Samasta paikasta purettiin myös kymmenittäin muita loistevaloja, pääosin 2 X 65 W, ne olivat lähes varmasti vuodelta 1974. Yhdessä asiassa nämä ovat ainakin hyviä, kun ovat yli 40 vuotta palvelleet kovassa käytössä. Kyllä nuo MMJ:t olivat aika nuhjuisia, mutta tuskin alkuperäisiä, kun eikös nuo värit tullut 1974? Tuo 80 W valaisin taitaa olla 60-luvun.
Kuva 6331
<Make> Tuon näköinen se konkka on, mutta metallinen.
Noiden konkkien takiako vanhoja loistevalaisimia ei tahdo nähdä enää juuri missään... Kaikissa ei kuitenkaan taida olla konkkia. Noissa näkyy olevan uuden näköiset MMJ:t kuitenkin kiinni. Valaisin näyttää SLO 731-1- tyyliseltä, eikö siinä lukenut mitään ?
Kuva 6331
<Joku> Olen kyllä, ehjänä ja räjähtäneenä. Olivat 60-luvun valaisimissa, jotka purettiin pois. Tervamaista, tummaa ainetta oli valaisimen rungon sisällä vuotaneista konkista, juuri sellaista, mitä PCB-konkista kerrotaan vuotavan. En katsonut mitä niissä (ehjissä) luki, mutta olivat rusehtavan/pihkan väristä muovia/hartsia. Nuo Rifat ovat muuten juurikin noita metalloituja paperinkonkkia, mitä PCB:llä aikanaan kyllästettiin.
Kuva 6331
<Make> Onkohan Joku nähnyt sellaista kolmejohtimista häiriökonkkaa? Kerran sain sellaisen kuvattua, mutta teksti ei näy kunnolla. Suomea siinä kuitenkin lukee. On aika pitkä, ohut ja pyöreä.
Kuva 6331
<Joku> Itse epäilisin, että kaikki ennen PCB:n kieltämistä tehtyjä paperieristeisiä (kompensointi ja häiriönpoistokonkat) sisältävät PCB:tä. Vanhat ja metallikuoriset ovat kuulemma lähes varmasti PCB-kondensaattoreita. Suomessa yleisistä PCB-kondensaattoreista en löytänyt minkäänlaista listaa netistä. Mutta jos niitä ympäriinsä on heitelty, niin tuosta pitäisi jo ilmoittaa jonnekin... Google kuvahaku "PCB containing capacitor" kertoo sen miltä nuo kondensaattorit usein näyttää. Jos tuolla saastunutta maata säilöttiin Italiassa ydinjätesiiloissa, voi vain kuvitella, kuinka haitallista se voi olla...
Kuva 6331
<muhentaja> Olikos nuo PCBtä sisältävät kompensointikonkat sellaisia vähän lihapullapurkkeja muistuttavia muodoltaan, jossa on kyljessä liitäntärasia ? Noita näin eräällä tornin leirillä vähän siellä sun täällä purkutyömaan jäljiltä. Sähköt muuten kangaskaapeleilla, ja melkein jouduin taklaamaan kantapeikon irti jännitteisistä kahvasulakkeista.
Kuva 6331
<Joku> Joskus on ollut tiedotus kunnossa. Mutta kun noita Bosch HPF-konkallisiakin natikkavalaisimia olen nähnyt metalliromussa, suodattimien perusteella valaisimet olivat vuodelta 1973, joten saattoivat hyvinkin olla PCB:tä sisältäviä ja osa konkista oli myös ilmeisesti vuotanutkin. Tieto tuntuu kulkevan huonosti, aivan eri lailla kuin esim. asbestiasioissa, vaikka kyseessä ei olekaan mikään pikkujuttu, jos nuo konkat sattuvat tuota sisältämään. Koska muutamien milli/mikrogrammojen altistuksella kun uskotaan jo olevan vaikutusta. Vanha konkkaparistohan voi sisältää tuota useita kiloja... Ja palaessaanhan tuo muodostaa vielä lisää erilaisia haitallisia yhdisteitä...
Kuva 6331
<muhentaja> Koulun sähköpääksekushuoneen ovessa oli aikoinaan varoitus, että tilassa on PCB:tä sisältäviä kondensaattoreita ja tulipalotilanteessa on poistuttava välittömästi.
Kuva 6331
<Mikko Koho> Vähän sivuun aiheesta mutta kemikaalimääristä tuli hyvä esimerkki jo vuonna 2000 Madeiralla.
Perinteinen paikallinen tapa haudata ihmiset on määräaikainen hautaus ja sitten kaivaa jäännökset ylös ja säilöä ne eri tavoin, tapa riippuu henkilön varallisuudesta. Hautausajoissa oli jo silloin saatavissa kahta eri aikaa, mahdollisesti kuusi vuotta ja 10 vuotta, en muista ihan varmasti. Syy oli siinä, että ruoan säilöntäaineet säilöivät vainajaa niin, että lyhyempi aika ei välttämättä riittänyt.
Kuva 6331
<Joku> Ok. No ehkä hyvä niin, vaikka nykyään noita myrkkyjä on aikalailla vähennetty, tosin aina löytyy uusia. Nythän on syynissä taas sähkölaitteiden bromatut palonestoaineet ja lämpöpaperissa oleva bisfenoliyhdiste ja monia muita, joilla epäillään olevan haitallisia vaikutuksia. Amerikassa tietysti usein myös "liioitellaan", esimerkkinä ohjeet elohopeakuumemittarin hajoamisen vaatimasta puhdistuksesta on kuin eri planeetalta. Eikä nuo PCB-kondensaattorit sisällä kovinkaan paljoa tuota TCDD-dioksiinia, muutamia miljoonasosia. Tosin vähemmän altistusta on aina parempi tietysti. Nykyään kun noita synteettisiä kemikaaleja on muutenkin joka paikassa...
Kuva 6331
<Mikko Koho> Tuo Seveson onnettomuushan antoi nimensä EU:n direktiiville josta on nyt menossa "Seveso III". Ajatuksena on ettei suuronnettomuusvaarallisia laitoksia ja asutusta, yleisiä tiloja jne. sijoitettaisi liian lähelle toisiaan. Joidenkin kemikaalilaitosten lähelle voi olla nykyään todella vaikeaa saada rakennuslupia.
Kuva 6331
<Joku> Juuri nuo pyöreät metallikonkat on kai sitä suurinta myrkkyä. Olen useinkin nähnyt noitä kosahtaneita valaisimia heitettävän metalliromuun. Amerikassa noihin suhtaudutaan aikalailla eri lailla. US EPA:n ohjeissa taisi olla koko vartalon kemikaalisuojapuvun ja kloorihöyryjä pitävän hengityssuojaimen käyttö. Ja konkan ja valaisimen poiston jälkeen tilat vielä testataan PCB-vapaiksi, ja saastuneet varusteet hävitetään sikäläisenä vaarallisena jätteenä, sen mukaisesti paketoituna. Italiassahan oli Sevesossa 70-luvulla merkittävä dioksiinionnettomuus, missä noin 1 kg ainetta saastutti ties kuinka ison alueen ilmoille päästyään. Tuo dioksiini on tuon PCB:n haitallinen ainesosa, mitä PCB aina sisältää hieman. Suomessa nämä aineet ovat metalliromussa kaikkien ihmeteltävissä... Ja miettii sitäkin, kun kokonainen 60-70 luvun kompensointiparisto poksahtaa...
Kuva 6331
<Make> Ok-talojen asennuksista on kokemusta keskuksien osalta. Niiden sisältö vaihtelee muutamasta automaatista/ vikavirrasta aina isoihin, paljon vaikka KNX- kojeita sisältäviin. Hintaeroakin on silloin aikalailla.
Kuva 6331
<Make> Hiljattain löytyi metallinkeräyspytystä SLO 731-1 K- loistevalaisin. Ainoa vika oli juurikin posahtanut Rifa. Näkyy olevan vm. 1974. Vähän mustaa on siinä ympärillä.
Vanhempi konkka on joku pyöreä metallinen, johon tulee kolme johdinta. Ehkä sellaisia oli posahtanut aikoinaan 60- luvun Ornon valaisimista. Niissä näkyi kuvussa keskellä tumma läiskä ja kuvuttomassa vastaavasti jälki rungossa. Konkat oli kai poistettu sentään.
Kuva 6331
<Joku> No kyllä ehjällä olevan voi ottaa, jos siinä ei ole jälkiä kosahtamisesta. Sitten vaan vaihdan uuden. Yleensä myös puhdistan valaisimet huolellisesti. Useissa valaisimissa tuo on jo valmiiksi entinen.
Kuva 6331
<Make> Ainakin noita Rifoja on melkein jokaisessa vanhemmassa valaisimessa, menee keräily aika suppeaksi...
Kuva 9109
<Make> Valopäätä on myös täälläpäin paljon tunneleissa.
Kuva 10349
<Make> Toinen on äkkiseltään outo, aika huonosti näkyy.
Kuva 10349
<Make> On tuo kauha vähän HKB 13 näköinen ja runko taas 8153 tyylinen. Vaikea sanoa, onko täältä kuitenkaan.
Kuva 8529
<Vierailija vain> Kuvan pylväs on ollut aidattuna jonkin aikaa.
Kuva 9109
<Vierailija vain> Samat EH: t ja ihan loisteputket olivat paikoillaan. Myllypuronkatu on suljettuna 4.6 - 10.6 kyseisen tunnelin kohdalta, tien varteen pystytetty kyltti kertoi. Valopäät on läes ainoita tunneleissa käytettäviä ledimalleja täällä päin.
Kuva 10094
<Koomikko> Ei mitään tilalle.
Kuva 8520
<calm> Kyllähän moinen ratkaisu olisi ihan yksikäsitteisesti hengenvaarallinen ja laiton, että ei pidä niin mennä tekemään, vaikka valmis pistorasia kuinka houkuttelisi.
Kuva 6331
<Joku> En löytänyt itsekään mistään. Noita Rifojahan kosahtelee vanhoista laitteista, enkä tuon PCB:n takia kerää enää konkallisia valaisimia. Amerikkalaisille konkillehan on kerätty lista PCB:tä sisältävistä kondensaattoreista, Eurooppalaisille en löytänyt. Suomessahan tuo kiellettiin vasta 90-luvulla, Amerikassa 70-luvulla jo. Kiinantuotteissa voi olla vieläkin, onhan ne uutisten mukaan aloittaneet CFC:n käytönkin uudelleen... PCB:n terveyshaitat esiintyy kai suureksi osin pitkällä aikavälillä, ja pienetkin pitoisuudet (mikrogrammat) vaikuttaa. Tuotahan käytettiin paperikonkkien (ehkä polkoissakin) kyllästeenä, onkohan nuo Rifan häiriönpoistokonkat sellaisia? Tietysti jollakin laboratoriotutkimuksella saisi tietää, mutta itse en tuolaisia enää huoli, vaikka olisikin ehjänä.
Kuva 6331
<rakentaja > Ei liity kuvaan, mutta kun täällä näkyy teitä ihan ammattisähkäreitäkin olevan niin olisi teille kysymys: paljonko nykyään tavan 1-kerroksisen (120 m2) omakotitalon + pieni autotalli sähköurakka maksaa keskimäärin työn osuudelta? Kaveri rakentaa taloa ja kysellyt varmaan kymmenestä firmasta ja työtuntimäärä on vaihdellut 100-200 tunnin väliltä. Sähköjen osalta ihan perustalo, lämmityksenä maalämpö vesikiertoisilla lattialämmityksillä, sähköpattereille tehtäisiin vain varaukset joka huoneisiin. Valaistus ihan perinteiset kattovalopisteet + muutama led spotti per huone. Lähinnä kiinnostaisi paljonko työtunteja menee keskimäärin kaapelointiin ja kalustusvaiheeseen ym. loppujen räpellyksiin. Jotenkin tuntuu, että varsinkin urakkatarjouksissa täällä päin on todella paljon ilmaa ja jos osaavan tekijän löytäisi niin saattaisi päästä ihan tuntitöinä jopa halvemmalla. Lisäksi vissiin nykytapa on vedellä johdot ilman suojaputkia, kun yksikään firma ei suositellut putkittamista vaan pelkät johdot seinän sisään?
Kuva 10094
<Make> No just. Pylväät näyttävät olevan ihan hyvässä maalissa ainakin tuosta juuresta. Hyvä, että tuli kuvattua.
Kuva 8520
<Make> Verkonvaihtokytkin siihen varmaan tarvitaan, muuten sähkö karkaa juuri ties minne. Ja kojevastake.
Kuva 6331
<Make> Saakohan niitä enää, kun Narva melkein lopetti lamppujen teon?
Rifan keltaisesta konkasta tulee piparin haju, kun se posahtaa, liekö kovin terveellistä...
Kuva 10094
<Vierailija vain> Harmillista, eikö ollut mitään tilalla? Varmaan on taas säästäjät vauhdissa.
Kuva 9109
<Vierailija vain> Ei tunneli valojen takia ollut kiinni, vaan jonkun muun tietyön. Samat loistelamput näytti olevan vielä. Toisesta tunnelista katosi valot viikko sitten ja sen yli menevältä tieltä katosi yksi alumiinipylväs ClearWay mukanaan.
Kuva 10094
<Koomikko> Pikaisella käynnillä havaittu valaisinten hävinneen pylväineen.