Kommentit

Kuva 11048
<Hartsa> Taitaa olla joku Ljk huone kyseessä putkista päätellen.
Kuva 11056
<Make> Luulisi 60- luvun talossa olevan jo muovikuoriset johdot. Näköjään kuutiovalojen tilalla oli jo ollut I-Valo Duot vanhoilla paikoilla ja johdoilla.
Kuva 8576
<Make> Oudolta näyttää, kun aika huonosti näkyy.
Kuva 10051
<Make> Oho, hienoa. Kilvissä vaan tuskin lukee enää muuta kuin Idman.
Kuva 9519
<Froggy> Tuo Soviet&Russia on joku Phozagoran lempinimi... Oikea on Svetotechnika. RKUt, ZKUt ja muut tarkoittavat myös jotakin.
Kuva 9245
<Froggy> Niinpä taisin aloittaa...
Kuva 9109
<Froggy> Joo, sisällä oleva valaisin on täysin sama kuin kuvassa, mutta vielä normaalilla lasillakin. Keskustassa on näitä ihan normaaleina ja ehyillä kilvillä joista erotin silti vain SLO -logon. Kilpi on lampunkannan vieressä sisäpuolella.
Kuva 9109
<Make> Monenlaisia ratkaisuja varmasti tarvitaan... Nuo siis ovat suorakaiteen mallisia, vaikka näyttää neliöltä?
Kuva 10051
<Froggy> Keskustassa kuvuttomiin tälläisiin on taidettu laittaa maissilamput! Kilvetkin olivat hyvin näkyvissä, ohimennen näin.
Kuva 11056
<Mikko Koho> Ammattikouluaikana kuulin osuvan vertauksen että sitä ei tiedä missä kunnossa "kalsarit", eli kangaseristeiset johdot, vuosien jälkeen ovat.
Kuva 8576
<Make> Vähän tuntuu, että sitä olisi tosiaan käytetty tasoristeyksen merkkinä.
Kuva 10121
<Make> Huomasin, että Vantaalla on monissa valopylväissä pieniä Jakoraja- tarroja. Mahtaako se ehkä tarkoittaa 18.2.2018 mainittua varakaapelin pään sijaintia.
Kuva 11056
<Joku> Ehkäpä ne ei uskalla käyttää vanhoja johtoja, tai ovat liian hauraita. Tai sitten on liian vähän johtimia, eikä uusia saada (tai viitsitä) vetää.
Kuva 9234
<Joku> Ehkä kolmannen maailmansodan jälkeen ei enää näistä tarvitse lukea. Nykysysteemit vaan on liian monimutkaisia, ja kun on satoja tekijöitä, niin spagettikoodiakin tulee helposti, eikä kaikkia aukkoja sitten saadakaan paikattua saati edes löydettyä, hyviä esimerkkejä ovat OpenSSL:län Heartbleed-bugi, ja x86 prosessorien käskykannan (laitteistohaavoittuvuus!!) Meltdown-haavoittuvuus. Avoin lähdekoodi toki pääsääntöisesti lisää tietoturvaa, koska koodi on audiotitavissa, mutta joskus avoimen lähdekoodin yhteisö toimintatavat saattavat aiheuttaa aukkoja, kuten kävi tuon OpenSSL:län kanssa. Olihan yksinkertaisimmissakin systeemeissä ennen aukkoja, mutta ne taas johtue ehkä ennemminkin siitä, ettei tietoturvasta vielä välitetty. Tämä on karu esimerkki siitä, miksi minun mielestä perus PC-kotikoneella ei ole asiaa kriittisiin paikkoihin: https://www.mikrobitti.fi/uutiset/nsan-huippuluokan-takaovi-paassyt-ehka-kymmeniin-tuhansiin-windows-koneisiin/1781022f-7e53-3eab-a4c5-50276eb7ee50
Kuva 10149
<Froggy> Tykkimäessä on toki paljon enemmän muitakin malleja matalissa pylväissä, hyvin ovat tietääkseni kestäneet.
Kuva 11053
<Froggy> En minäkään nyt ihan tuollaista ole varmaan nähnyt, mutta ainakin paljon sellaisia valaisimia joissa ei ole kuulunut alunperinkään olla kupua
Kuva 11060
<Keijo> Noissa kytkimissä ei ole kiinteää nuppia vaan eräänlainen "avain" jolla tuota kytkintä voi kääntää. Kunhan löydän sen niin laitan kuvan tänne.
Kuva 11053
<Make> En ole tuollaista koskaan nähnyt. Oli myös sellaisia pieniä pyöreitä posliinirasioita, johon laitettiin riippuvalaisin.
Kuva 11060
<Make> Alkuperäiset automaatit ovat kai olleet kWh- mittarin malliset. Puuttuukohan noista kytkimistä muuten nupit? Kaikki on tietysti nyt poistettu käytöstä...
Kuva 11061
<Make> Tuo seinästä tuleva putki näyttää olevan aika monesta osasta tehty. Ehkä oikea työjärjestys on oleellinen asia.
MMJ: n asentajakin on oikein löytänyt oikeat holkit. Ihankohan nykyään noin tapahtuu kovin usein?
Kuva 11056
<Make> Keravalla on eräs firma, joka tykkää täyttää kerrostalojen ulkoseinät alumiiniputkilla. Yleensä tämä tapahtuu putkiremontin yhteydessä. Voiko 60- lukuisissa ulkovalojen uppojohdoissa olla jotain vikaa, ettei niitä voi käyttää? Kuutiovalot eivät missään tapauksessa käy, joten Defa Neptune tulee putkitettuine pintajohtoineen. Putki on vielä aika reilun kokoista.
Kuva 11048
<Make> Sitten tuntematon vähän saman tyylinen valaisin. Itse asiassa se on hyvin lähelle tuota Asea Skandia LS- 224H- mallia, ehkä vähän vanhempi: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=18&pid=161894
Eroina lähinnä, että päätyjen kulmat ovat terävät ja lampunkannat tulevat ”pohjaan” kiinni. Kantojen tyyppi on Helvar OP36.
Kauan sitten sain pari tuollaista valaisinta ilman heijastimia, ja jostain syystä menin maalaamaan ne kilpiä myöten. Kilpi on musta leima kehyksellä ja valmistajan loppuosa on TUOTE OY. Tyyppi on jotain 124c 1-2x40W. Muuten lukee ~220V 1-2x0,67A M ”pisara kolmiossa”. Vake-Tuote Oy tulisi muuten mieleen, mutta tuohon kai mahtuu vain 1-2 kirjainta. Virraksi on tainnut livahtaa 65 watin version arvo.
Kuva 9380
<Make> On siinäkin vähän samaa tyyliä. Taitaa vaan olla muovinen heijastin/ varjostin.
Kuva 11064
<Joku> Aikaa nämä kaapelit kyllä tuntuu muuten kestävän hyvin.
Kuva 11056
<Joku> No jos tuohon maailmanaikaan on ollut pakko putkittaa, niin eipä niitä materiaalivaihtoehtoja juuri ollut. Sitä on vaikea uskoakaan, mitä kaikkea muovi on tuonut tullessaan. Eipä noita puustakaan ole voinut tehdä, alumiinin halpa valmistus taisi tehdä vasta tuloaan, ja bakeliitti oli juuri keksitty.
Kuva 11064
<Keijo> Lyijyssä on se huono puoli ettei se kestä taivuttelua edes takaisin. Vaippa murtuu todella helposti jos menee varomattomasti taivuttamaan, monesti näkee tietyömailla kun maanrakennusporukka siirtelee vanhoja vannerauta-armeerattuja lyijykaapeleita miten sattuu. Siihen kun tulee pienikin reikä niin vika saattaa ilmetä vasta kuukausien päästä.
Kuva 11046
<Joku> Kotelotyyppi vaikuttaa ainakin sen takia, että LEDin hyötysuhteen edellytys on matala toimintalämpötila, ja osa koteloista on suunniteltu lämmön haihdutukseen, osa taas sopii paremmin merkkivaloksi. Samahan pätee tietty tehotransistoreihin ja muuhunkin elektroniikkaan. Esim. tavallisella 5 mm epoksivalukotelolla ei kummempia hyötysuhteita ja tehoja saavuteta mitenkään. Sen verta on netistä tarttunut tietoa, että loisteaineet, paremmat materiaalit, kaikenlaisten kvanttimekaanisten kummallisten ilmiöiden hyödyntäminen ja mikrorakenteet, jotka auttaa valoa pääsemään paremmin ulos korkean taitekertoimen sirusta on kehitystä vieneet eteenpäin. Ja tietysti puolijohteiden valmistuskin kehittyy. Mutta on se kumma, kun tietoyhteiskunta ei tällaista tunnu tietävän, vaikka joka paikkaan ovat tuota väärinkin perustein tuputtamassa.
Kuva 11056
<Keijo> Ja lisään vielä että kuvasta näkee eron miten nykyään tehdään työt ja miten tehtiin ennen vanhaan. Siinä on joku firma käyny vähän muovikourua laittamassa ja mmj:t nippusiteillä kiinni entisiin putkiin.
Kuva 11056
<Keijo> Tuollainen keskus on ollut 1920- ja 1930-luvullakin huipputekniikkaa ja varmaan pirun kalliskin. Yleensä tuon ikäisissä taloissa oli marmoritaulu pääkeskuksena, koska se oli halvin ratkaisu ja erikoisia osia ei paljoa semmoiseen tarvittu. En tiedä onko tuossa ollut mitään erityistä syytä, voi olla että tuo kellaritila on ollut ennen kylmä tai puolilämmin tila, joten asennukset on pitänyt tehdä mahdollisimman tiiviiksi, koska on pelätty kosteuden tiivistymistä.
Kuva 11061
<Keijo> Ei onnistuisi nykysähkäriltä tuollaisen tekeminen 20-luvun vehkeillä, tai ei edes varmaan nykyvälineilläkään.
Kuva 11060
<RicuP. > Ompas hienot vanhat asennukset. Miksiköhän tuo yksi lamppu on pitänyt poistaa? Olisivat vaan antaneet olla.
Kuva 11061
<RicuP. > Ja kuinkahan nuo putket on sitten vielä saatu kierrettyä rasiaan kiinni?
Kuva 11056
<RicuP. > Mikähän siinä on, että ennen kaikki on pitänyt olla noin pomminkestävää rakennetta? Hirveän työläitä ja painavia rautalaatikoita ja putketkin on jotenkin saatu kierrettyä suoraan laippoihin.
Sitten taas asunnoissa on riittänyt pelkkä vanerin tai marmorin pala ajamaan samaa asiaa. Mutta kyllä tuon rakentamisessa on nähty vaivaa, jota täytyy arvostaa.
Kuva 11046
<RicuP. > Itse tiedän vain, että on kehitetty lämmönsiirtymistä pois sirusta. Lisäksi ihmetyttää noissa SMD ledeissä, että miksi kotelotyyppi vaikuttaa hyötysuhteeseen. Luulisi, ettei sillä olisi merkitystä, mutta eri ominaisuuksilla olevat ledit erotellaan kotelon muodon perusteella. Sitä syvempää sielunelämää ja hyötysuhteeseen vaikuttavia parannuksia ei tunnuta tosiaan kerrottavan.
Kuva 11064
<RicuP. > Käsittääkseni juuri näin ja lisäksi estää kosteuden pääsyn paperieristeeseen. On kai siksi lyijyä, kun on pehmeää ja sulaa aika kohtuullisella lämmöllä. Löytyy myös PVC päällysteistä lyijykaapelia, jota kai hetken käytettiin ennen MMJ:n keksimistä. On myös kumitäytteistä MMJ:tä ollut.
Kuva 11067
<RicuP. > Puristustuotteen 1960-luvun kytkin.
Kuva 11064
<Joku> Mikä idea tuolla lyijyvaipalla on näissä vanhoissa johdoissa. Onko se joku alkeellinen suoja, mikä estää otsonia syömästä kumieristettä, kun PVC ei ollut vielä käytössä?
Kuva 11046
<Joku> Kehitystä on tapahatunut tuon jälkeen merkittävästi vain LEDissä, mutta ihmeellistä on se, että mitähän tuo LEDin kehitys sitten on? Kovin vähän on tietoa missään, mikä tuossa mystisessä diodissa nyt sitten kehittyy.
Kuva 11056
<Make> Niin näyttää, ja sen pesä on vaihdettu joskus. Näyttää olevan pääkytkin ennen sulakkeita.
Kuva 11067
<Make> Se on ainakin vaihdettu, mutta kenen malli lienee...