<RicuP. >Minun mielestä ovat kyllä hyvinkin happaman näköisiä ainakin tyvestä. N. 20cm maan pinnasta on ihan ruosteista ja maalitonta. Vanhat rautapylväät on kyllä aika paksua tavaraa, mutta ei noista kyllä taida olla montaa millä ainakaan tyvestä jäljellä, kun kuitenkin ovat myös sisältä päin ruostuneet.
Hienon näköistä kuitenkin, että on 1960 - luvun valaisimet vielä säilytetty, ihan kuin olisivat vielä tätä päivää.
<RicuP. >Noita E27 Ledejäkin on niin moneen lähtöön. Pitäisi löytyä malli, jolla on hyvä hyötysuhde, joka on pieni, tehokas, pitkäikäinen ja vieläpä ehkä säädettävä.
<Mikko Koho>Joskus Viroon viittaavista asioista tulee mieleen Vintiöt-tv-sarjan "Eesti Aerobic"-sketsit.. https://youtu.be/XPZmoX94Cs4
<Make>Hyvä, että ainakin kokeillaan monenlaista. Kaikkien valoteho ei varmasti ole lähelläkään alkuperäistä.
<calm>Siitä huolimatta vaiko johtuen, ensi yönä on sähkönhinta jokseenkin nollassa asti. Spottihinta käy 0,14 eurossa megawattitunnilta.
<Koomikko>Mikä Estlinkiä närästää, Fingridin sivulta, häiriö Estlink 2 yhteydellä
27.12.2019 klo 20:02 häiriö Suomen ja Viron välisellä 650 MW Estlink 2 yhteydellä. Linkki ei käynnisty tehoajoon. Häiriön selvitys on käynnissä.
Päivitys 28.12.2019 klo 18:15 Häiriön selvitys jatkuu edelleen lähitunteina mm. asemalaitteiden ja kaapelin kunnon testauksella.
Päivitys 28.12.2019 klo 20:30 Häiriön syytä ei ole löydetty Suomen puolen testeissä. Testejä jatketaan huomenna.
Päivitys 29.12.2019 klo 22:00 Pitkän testipäivän jälkeen häiriön aiheuttaja ei ole vieläkään täysin varmistunut. Selvitys jatkuu edelleen maanantaina.
Päivitys 30.12.2019 klo 20:53. Anttilan sähköasemalla vaihdetaan virheellisesti toimiva jännitemuuntaja varaosaan. Varaosan vaihtaminen, käyttöönotto sekä koko Estlink 2 yhteyden toiminnan varmistamiseksi suoritettavat testit kestävät tiistaista torstaihin ja tämän hetkisen tiedon mukaan yhteys on sähkömarkkinoiden käytettävissä perjantaina 3.1.2020.
Päivitys 2.1.2020 klo 8:50 Korjaustoimenpiteet Anttilan asemalla valmistuivat keskiviikkona, mutta niillä ei saavutettu toivottua lopputulosta, vaan jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Estlink 2 yhteys on poissa markkinoiden käytöstä maanantaihin 13.1.2020 asti.
<Froggy>Ainakin Tahkolla harrastavat sekalaisia korvaavia lamppuja. Natikoita ja ledejä näkyi sekaisin eh-valaisimissa eh:n kanssa. Myös pari Reluminaa havaittu. Käyttävät suurimmaksi osaksi normi ledilampun näköisiä ledejä, ei mitään maissilamppuja jopa Idman 8522:ssa.
<Froggy>Olen nähnyt Gazeissa korvaavia ledejä.
<Make>Ilmeisesti pylväiden on todettu olevan vielä riittävässä kunnossa.
Kyllä noita SLO:n laatikkoheittimiä näkyy aina välillä. Miten kävi valotehon ja -laadun?
Ei taida olla vaihteeksi valaisimissa sulakkeita...
<Make>Loput valaisimet olisi hyvä asentaa uudestaan vaikka johonkin ei-niin-tärkeään tilaan.
Nappitaulussa kai lukee loistevalot 1,2 ja 3. Kuulostaa on/off- ohjaukselta. Himmennysnapit ovat vielä erikseen?
<Make>Luulisi ainakin joskus auenneen, kun nuppikin on.
<Make>Onhan noita sopimuksia varmasti ollut. Tässä taas läheisen taloyhtiön kaikki valaisimet ja lämmitystolpat ovat Alppiluxin malleja.
Itse himmennin on keskuksessa. On luultavasti yli 1000W, että jonkin kokoinen 1970 luvun mitoilla.
<RicuP.>Hyvää uutta vuotta kaikille! Upeita kuvia ja hienoja keskusteluita oli! 😊😊
<RicuP.>SLO on ollut täällä sairaalan rakennusvaiheessa jonkinlainen päätoimittaja. Mm satoja metrejä loistevaloramppeja ja satoja laatikkoloistevaloja, sekä saman verran ulkovaloja. Kaikki valaisimet SLO:n.
<Froggy>Sitä samaa täältäkin!
<Make>Hyvää Uutta Vuotta. Toivottavasti ei tietokoneet sekoa sen takia, kuten 20 vuotta sitten pelättiin...
<Mikko Koho>Pienen aikamatkan aikaan, jolloin tietokoneen käyttö musiikissa aiheutti jopa arvostelua, myötä Hyvää Uutta Vuotta ja tervemenoa/tervetuloa seuraavalle vuosikymmenelle. https://youtu.be/OWKdXyrTwzI
<Joku>Siinä on oikein Digital Equipment Corporationin logo!
Tuo yrityshän on tunnettu varhaisista transistoritietokoneistaan, joista esimerkiksi PDP-1 on kunnostettuna toimintakuntoon Computer History Museumissa. Siinä on jo graafinen näyttölaite perustuen tutkan katodisädeputkeen, ja kosketuskynä (valokynä), ja on vuodelta 1959.
Tuolle koneellehan tehtiin myös ensimmäinen digitaalinen videopeli, "Spacewar!".
<Joku>oliko halofosfaattiputkia? Kuvan perusteella näyttäisi olevan kolmihuippua, kun rolling shutter -raita on vihertävän sävyinen...
Onko himmentimen varsinainen säätöyksikkö erillinen tuosta ohjauspaneelista? Varmaan on triakki/puolijohdesysteemi kuitenkin. Olen myös säätömuuntajalla toimivista joskus kuulluut/lukenut.
<RicuP. >On noissa semmoisiakin T12 putkia, joissa ei juovaa ole ollenkaan. Käsittääkseni juovaa ei ole mihinkään kytketty.
Vielä täysi laatikollinen näitä putkia löytyy. Koitan saada pelastettua näitä, kun työmaa käynnistyy. Kiva olisi myös saada ne painikeohjauksella toimivat himmentimet, jotka näitä ohjaa.
<RicuP. >Itsekin yllätyin, kun valvontalaitteessa luki SLO. Olivat asennettu Maansähkö Oy:n keskukseen. On myös Sähköliikkeiden Oy - merkkisiä keskuksia.
No uusi Din kiskoon tuleva maksaa n. 500e. Näitä toimitetaan oikeasti huoltoon, kun ei viitsi hankkia uusia...
<RicuP. >En tiedä, aukeaako, tai mitä on luukun takana. Kaikissa vanhoissa saleissa on tämmöinen. No kohta se selviää, kun purkavat.
Pistorasiat on tuntemattoman valmistajan. Nykyään uudet on Busch-Jaegerin, tai Jungin.
<RicuP. >Joihinkin vanhoihin systeemeihin liittyy. Panasonicin virtapiuhan liitin oli tuommoinen.
Purkavat nämä 10 salia vaan siksi, että ovat vanhoja, alkuperäisiä vuodelta 1973. Uudet 10 salia valmistui 2019 ja näistä vanhoista saleista otetaan remontin jälkeen käyttöön 7 ja 3:sta tulee uusia sektiosaleja.
<Joku>Kuinka nopeasti tuo punertuminen tapahtui? Tuollainen asteittainen valotehon menetys on merkki elohopeakadosta, mutta se ei yleensä tapahdu kovin äkkiä.
Pitkään säilytetyissä ja uusissa loisteputkissahan saattaa esiintyä tuota myös, johtuen elohopean kertymisestä johonkin tiettyyn paikkaan, josta se yleensä leviää muutaman minuutin kuluessa lampun sytytyksessä. Yleensä tällaiset lamput on keskeltä himmeitä ja päistä kirkkaita, ja kirkkaus leviää pikku hiljaa keskellekin. Kylmässä elohopean höyrynpaine on myös alhainen ja valontuotto vähäinen, tosin sytytinkytkentä saa putket silti sytytettyä kylmässäkin. Rapid start ei käsittääkseni toimi pakkasessa ainakaan hyvin.
Joskus olen nähnyt noita hitaasti välkkyviä loistelamppuja, jotka ovat esimerkiksi minuutin päällä ja minuutin pois päältä. Tuo voi johtua kaarijännitteen noususta kun katodit alkavat olla käyttöiän lopulla eivätkä jaksa enää emittoida elektroneita. Se taas saattaa aiheuttaa purkauksen sytyttimessä, mikä hitaasti lämpiää, jolloin kärjet sulkeutuvat ja putki sammuu, koska virta ohittaa sen hehkujen (katodien) kautta. Tämä selittäisi myös sen, miksi jotkut tällaisista välkkyputkista sammuvat vain hetkeksi, 1-10 s, ja sitten taas palavat luokkaa 30-60 s.
Korkeapaineisissa purkauslampuissa, erityisesti suurpainenatriumeissa vastaava taas johtuu siitä, että kuristimen jännite ei pysty pitämään purkausta yllä, kun lampun sisäinen paine nousee, mutta kun lamppu jäähtyy hetken, se syttyy uudelleen ja taas sammuu hetken kuluttua.
<RicuP. >Potentiaalintasaus pistorasiahan tuolla on. Sinne tulee 6mm2 kevi kiskon liittimeltä 3. Myös pistorasioihin tulee oma kevi.
Tuo on juuri sitä välimallia, kun vanha Vakio- sarja vaihtui Vakioon.
<Joku>Eipä kai tuolla juovalla alaspäin muuta merkitystä ole, paitsi sen näkyminen ja valovirran pieni heikkeneminen. Mahtaakohan näissä olla kannan sisällä joku luokkaa megaohmin vastus pitämässä juovaa potentiaalissa antamatta kuitenkaan sähköiskua, jos siihen sattuu jostain syystä koskemaan lampun palaessa, vai perustuuko tuo kokonaan influenssiin?
Jos mahdollista, niin nämä valaisimet ja lamput kannattaa ottaa talteen, rapid start -lamppujen saatavuus on aika heikkoa nykyään.
<Make>Helsingin Valaisin on erittäin tuttu. Kilven lambestyckning- sana tarkoittaa varmaan lamppujen tehoa, mutta mitä kieltä se on, ei selvinnyt.
<Joku>Potentiaalintasaus?
<Make>Hämärää kun oli, niin ensin ajattelin kupujen vaan puuttuvan. Kuitenkin kaikki salvat olivat kiinni. Jostain heijastuksesta lopulta näkyi, että joku lasi niissä olisi.
<Make>Ehkä sarjaportti tai jotakin tuossa voisi mennä. Johdottoman puhelimen telakassa oli tuollainen epäsymmetrinen liitin verkkolaitteelle. Näyttää enemmän ehkä 80- lukuiselta. Ehkä kannen alla lukee valmistaja tai jotakin.
<Make>Lampunvaihtaja on osannut asiansa, kun on T12- lamput. Mutta juovat on laitettu alas. Yleensä ovat ylhäällä, vaan onko sillä merkitystä?
<Make>Onko joku juttu, että enää ei voi käyttää? Kuitenkin näin pitkään ovat jo olleet käytössä.
<Make>SLO on tehnyt selvästi monenlaista.
Kerran laitettiin johonkin sairaalan keskukseen juuri PPO Elektroniikan palikat. Maksoi kuulemma PALJON ja myöhemmin kuultiin, että ne eivät kai tule edes käyttöön.
<Make>En ole tuollaista logoa nähnyt. Tuo on kai vaikea puhdistaa, kun on aidot painonapit, eikä kalvonapit.
<Make>Näyttää, kuin ovat luukussa kiinni. Vaan aukeaako se, kun näyttää olevan listan takana? Peitelevy on Strömfors Vakio, mutta pistorasiat kai jonkun muun.
<Hartsa>Tuleekos tuon saikun paikalle uutta tms ?? Homeen takia purkavat ?
<Hartsa>Oisko ollut joku valvonta juttu että hoitaja näkee kopilla miten potilas voi...yms
<Make>Oho, en ole nähnyt tällaista. Sen sijaan töistä saattaisi löytyä noita käyttämättömiä, paketissa olevia Siemensin automaatteja.
<Hartsa>Millehän aparaatille tuo viimoinen rasia on ? Näitä on -90 luvulla rakennetussa sairaalaan laajennuksessa ja sitä aikaa et on lankapuhelin pistokkeetkin niin seinässä kun happi ja ilma kaasu jakokeskuslaiteessakin.
Kerran tapasin useita jumittuneita Lem-Lux- sytyttimiä. Taisivat olla M-Lightin valaisimien alkuperäiset.
Asematunnelin putket välkkyvät koko ajan aika tiheästi, mutta eivät ehkä sytyttimen voimalla, vaan jotenkin itsestään. Kuvut ovat huurretut, joten yksityiskohtia ei näe.
SiS 10 näkyi varmaan 20 vuotta sitten, oliko nyt Vantaan Tikkurilan Prismassa.