<Arho Flyktman>Valaisimessa on keltainen ympyrä joka on 250w ellipsinmuotoisen natriumlampun lampputehomerkki. Putkenmuotoisen lampun lampputehomerkki on punainen.
<Arho Flyktman>Euroopan unionin Eco Design direktiivi joka kielsi elohopealamput kieltää myös tehottomammat natriumlamput. Ellipsilamppuja saa tiettävästi vain ledeillä värilämpötiloilla 3000K lämmin luonnonvalo sekä 4000K valkoinen.
<Samuel>Eikö niihin saanut myös R3 heijastinkalvon joita käytetään moottoriteillä sekä työmailla.
<Mikko Koho>Jotenkin vähän jo epäilytti alkuperäinen aikataulu kun kerta primääripiiriin on päässyt materiaalia. Toisaalta, paine saada yksikkö takaisin verkkoon lienee melkoinen.
<Arho Flyktman>Äänekosken keskustassa valaisimet on muten AEG Stradaluxia. Sitten on paljon Idman 8512 valaisimia ja Mistral Flexejä. Idman 8511 8512 sarjassa on hyvä valo mutta lasikuitukoppa on harsistunut. Vettyy aina sateella tumman harmaaksi. Lasikuidussa oli tavallaan höyrysulku kylmällä puolella joten se ei kestä kondensoiruvaa kosteutta valaisimissa. 8511 oli putkenmuotoiselle lampulle ja 8512 oli ellipsinmuotoiselle lampulle. Mistral Flexissä on sama optiikka kuin Philips Iridiumeissa ja Mantoissa. Valaisimen muotoilu ei näy pimeällä ja valonjako on usein liian suppea. Jyväskylässä on paljon Iguzzini WOW valaisimia joiden valonjako on niin suppea että Äijälän asuntomessualueella tarvittiin risteykseen erilliset spotit.
<Arho Flyktman>Turvapylväitä tarvitaan yli 60 nopeusrajoitusalueella seututieluokasta ylöspäin ja kun liikennemäärä on erittäin suuri 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
<Samuel>Nyt näitä puretaan.
<Arho Flyktman>110 kilovoltin kaapelit on usein asennettu kolmiomuodossa betonipenkkiin jolloin tienpito ei helposti niihin loukkaannu. Kyse on hengestä. Kaapelit ovat erilliskaapeleita jossa jokaisella johtimella on omat eristeet, maadoitusvaipat ja suojaputket betonipenkissä. Rakenne muistuttaa betonilämpökanaalia. Kolmiomuodostelma vähentää kapasitiivista jännitehäviötä.
<Arho Flyktman>Vanha on Puukaappiin sijoitettuja kuivantilan keskuksia ulkona ei ole sallittu enää kahdeksankymmentäluvulla. Pylväsvarokekytkimiä "paketteja" oli jo kahdeksankymmentäluvulla kahvasulakkeilla.
<Arho Flyktman>Teollisuusalueet tehdään usein ensin ilmajohdoilla kun kuormitusta ei etukäteen tarkkaan tiedetä. Pylväsmuuntamon suurin teho on yksipylväs eli reppumallissa 100KVA ja kaksipylväsmuuntamossa 300KVA
<Arho Flyktman>Parhaan kuvan eri pistokestandardeista saa Gewiss Domotics kuvastosta. Gewiss Chorus sarjaan saa näitä kaikkia. Lisäksi on erikoinen Gewiss moduulikojerasia esimerkiksi monikamarikytkimille.
<Froggy>On, teen videon siitä valaisimesta pian.
<Froggy>Pah, ei se leditekniikka niin luotettavaa voi olla, että uskalettaisiin vaihtaa KAIKKI niihin! Miettikääpäs mikalainen päästöjalanjälki siitäkin tulee kun vaihdellaan tuosta noin puolisataatuhatta toimivaa valaisinta uusiin! Kuitenkin tuommoisen ledin käyttöikä on n. 10 vuotta (vaikka toisin väitettäisiinkin), joten sama urakka toistuu ja tulee vaan lisää elektroniikkajätettä...
Teho ja energian kulutus eivät välttämättä saastuta, jos käytetään puhtaita energianlähteitä. Kuitenkin pihistelystä tuossa on kyse, joten ihan sama, on niitä yli neljän miljoonan sähkölaskuja ennenkin maksettu.
<Make>Noin se oli. Nuo liikennerkit ovat jollain sangoilla, vai jopa yhdellä vain, U-palkissa kiinni, joskus olen nähnyt.
80- luvulle asti kauhoissa jostain syystä oli tuo pieni reikä ja pylväässä "piikki" tai tuo irrallinen sovitin.
Kuvan kauhoihin tosiaan sai PC- tai akryylikuvun: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/12609
<Make>Voi hyvin olla nuo lentoestevalot. On niistä kuviakin näkynyt.
<Make>Kyllä, SLO tai Idman 8518. Meinaatko, että C-pääte tarkoittaa Classic? Mistä moinen tieto? Yleensä C tarkoittaa kompensointia. "Kahva" tai "pylväskiinnike" lienee kauhavalaisimessa nimeltään ihan kuristinkotelo.
Erikoista, jos hinnoissa oli tuollaiset suhteet. Onkohan Metalli Laihian nimi nyt joku muu? Voi hyvin olla ollut alihankkija.
<Make>Siis se harmaa osa pylvään juuressa on vain koriste? En ole tiennyt.
<Arho Flyktman>Kyseessä on ensimmäinen kesäkuuta 2020 voimaan tulleet ISO International Standard Organisation standardiin harmonisoidut liikennemerkit. Vanhat olivat SFS Suomi Finland Standard standardin mukaiset 1 huhtikuuta 1982 ja 1 kesäkuuta 1994 voimaan tulleet Pirjo Ekmannin suunnittelemat liikennemerkit. Heijastavat kalvot noissa on 3M Scothlite R1 JA R2 teippejä.
<Arho Flyktman>Ainakin toinen on Philips Selenium. Nykyisin LenaLighting Astra. Viides on Siteco SQ100 Kolmanneksi viimeinen on Thorn Civic.
<Arho Flyktman>Kyseessä on Selcastin kaappi tai sitten UTU. siinä on viistetyt kulmat. Arsa koteloissa on joko pyöristetyt tai suorat kulmat kotelosta riippuen.
<Arho Flyktman>Kyseessä on paikallis ja kaukoliikennepysäkin merkit jotka ovat olleet käytössä 1957 1974. Kilvissä ei ole reunanauhoja. Varsi on maalattua u palkkia joka on valettu betoniin. Näitä oli 80 luvun alussa Uuraisilla. Nykyisin käytetään standardijalustaa ja 60 mm sinkittyä putkivartta. Uuden 2020 tieliikennelain mukaan kaikki pysäkinmerkit ovat keltaisia.
<Arho Flyktman>Kyseessä on kaksi kaukopuhelin ja kaksi tilaajalinjaa. Johtoja pitää vuorotella ylikuulumisen estämiseksi. Kaukopuhelinjohdoissa on pistevuorottelu jossa on neljä eristintä neliömuodostelmassa. Tilaajajohdoissa on välivuorottelu jossa on vuoroin eristinkoukut ja sitten on taas orsia. Liekö lapissa vielä vanha lankaverkko käytössä. Näitä saisi olla ainakin automuseoissa rekvisiittana.
<Arho Flyktman>Tehoa ja muotoilua löytyisi LED puolella ainakin isoista Fagerhult Evo Lumeista Gewiss O kolmosista ja CRX 3077 kirsuvalaisimista. Ovat tainneet jo lopettaa Idman 8512 vastaavan Gewiss Avenue kakkosen mutta sitten on Eclatec Paleo ja Philips Iridium joihin saa myös kuvun ja LED malleja saa samaan muotoiluun ainakin Eclatecilta. Sitten on vielä tulppaaninmuotoinen Eclatec Enza jonka Led valonjako on aika lupaavan näköinen. Mistral Flex mainostaa häikäisyn rajoittamista mutta on joskus moitittavan suppea valo.
<Arho Flyktman>Tuo ankkurin näköisissä pylväissä oleva valaisin on AEC Lunoide. Se on vähän samantapainen kuin Gewiss avenue jonka suurempi malli vastasi Idman 8512 valaisinta. Ilmeisesti enää valmistetaan vain pienempää suorakaidevalaisinta tasolasikuvulla. Edessä Idman 8512 150w lampputehomerkillä NAVE 150w keltainen neliö.
<Froggy>Mulla on SRS 201. Siinä on joku muovikoriste varren kiinntys holkin edessä. Se on kiinni yhdellä pienellä ruuvilla. En ole koskaan nähnyt sitä valaisinta ilman sitä kotistetta, mutta Lighting Galleryssä on kuvia siitä. Kun sen "koristeen" ottaa pois, niin näkee miten valaisin kiinnittyy samalla tavalla kuin Jet. Jet on tosin Philips Aluroadin kopio.
<STP>Siikajoki-Raahe C-linja tulee kiertämään näiden vanhojen johtokatujen kautta. Eivät saa ilmeisesti riittävästi leveyttä tuohon Palonkylän läpi tulevaan kohtaan, missä mennään nytkin vapaasti seisovilla yhteiskäyttö pylväillä johtokadun kapeuden vuoksi. Ratkaisivat vissiin ongelman tekemällä muutaman kilsan mutkan matkalle. Toissakesänä merkkailivat jo uusien pylväiden paikat maastoon. Saa nähdä milloin valmistuu, kun sulatto ei toteutunutkaan Raahen sataman alueelle, ja tuulivoimalatkin tehdään kuivalle maalle.
<Arho Flyktman>Kahvalla tarkoitetaan tuota pylväskiinnikettä. Nykyiset katuvalaisimet ovat usein monokokkirakenteisia vaikka Philips Mantassa ja Dii Streetissä on tuo pitkä kahva.
<Arho Flyktman>Valaisimet ovat Idman 8518 lusikkavalaisimia. On myös vanhoja PSO HKB 10 Classic lusikkavaloja. Idman iso 8518 maksoi enemmän kun iso lasikutinen 8512 joka maksoi noin 1400mk. Pieni Idman 8524 lusikkavalaisin maksoi noin 500mk ja lasikuituinen 8522 noin 800mk eli iso alumiiinen oli kallein.
8511 sarjassa oli irrotettava sähköblokki ja lyhyt kahva. Lusikkavalaisimessa oli pitkä kahva perinteisellä peräkuristimella. Osia valmisti muun muassa metalli laihia.
<Mikko Koho>Jahas, tää sivusto päätti jostain syystä tuplata kommentin..
<Mikko Koho>On varmaan ollut kiva tunne TVO:n fyysisestä sähkökaupasta vastaavassa/vastaavissa tasehallinnoissa kun yhtäkkiä lähtee 890MW tuotantoa pois ja tappiot alkavat juosta. Kantaverkon valvomosta nyt puhumattakaan. Toisaalta, tuostahan heille maksetaan.
<Mikko Koho>On varmaan ollut kiva tunne TVO:n fyysisestä sähkökaupasta vastaavassa/vastaavissa tasehallinnoissa kun yhtäkkiä lähtee 890MW tuotantoa pois ja tappiot alkavat juosta. Kantaverkon valvomosta nyt puhumattakaan. Toisaalta, tuostahan heille maksetaan.
<Arho Flyktman>Tuossa mastossa näyttäisi olevan kynäkupuiset Idman IDM 7 lentoestevalaisimet kahdessa tasossa. Liekö vielä elohopealamppuja. Kuristin on tuossa IDM seiskan punaiseksi maalatussa Arsa kotelossa.
IDM 7 A on kaksilamppuinen leveällä punaisella Arsa kotelolla varustettu tuplamalli jonka laippa-aukkoihin on kiinnitetty kaksi lentoestevalon vartta. On myös vaihtorele ja tilavahti joka sytyttää toisen valaisimen kun toinen simahtaa. Lentoestevalot vaaditaan kaikissa yli seitsemänkymmenen metrin rakenteissa ja lähempänä kuin 10 km lentokentästä tai varalaskupaikasta yli 45 m rakenteissa. Ennen sääntö oli 30m. Maston huipussa on pystypolarisoidun paikallisradion Aerial antenni. Ylen kanavat on vaakapolarisoituja. Ilmeisesti kyseessä on Järviradion päälähetin.
<calm>Nykyisellään tästä ei ole edes varakäyttöön, vaikka Mustalammen, Savolahden ja Kopsan erottimet pistettäisiinkin kiinni. Kertunkankaalta puuttuu jompit Junnilanmäen linjaan ja Pattijärven suuntaan puuttuu johtimia useita kymmeniä metrejä Rautaruukin linjojen alta.
<calm>Raahen kaupungin pääsyöttölinja tämä on ollut noin 1970-1990. Kylmilleen tämä on jäänyt vuonna 2010, kun Raahen kaupungin sähköasema siirrettiin keskustan kieppeiltä Junnilanmäelle ja syöttö sille olettiin Rautaruukille menevistä linjoista samalla kuin Pattijärven sähköaseman syöttökin käännettiin tulemaan Pikkarala-Rautaruukista tämän linjan sijaan. Jatkokäyttö odottaa edelleen tulemistaan (tuulivoimapuistojen kanssa), mutta taitaa kohtalona olla uudelleenrakennus ennen uudelleenkäyttöönottoa.
<Mikko Koho>Olen laittanut tämän joskus aikaisemminkin, mutta tässä mennään "vähän" korkeampaan mastoon.
Kuuleman mukaan, vaikka ei olisi korkeanpaikankammoa, niin ensimmäisillä kerroilla pitää aika tiukkaan kiinni ennenkuin pää tottuu korkeuteen. Sitten, kun tottuu, niin tuolla voi olla aika rennostikin.
Joskus kuulemma on käytetty myös haruksia tuohon käyttöön.
<Hartsa>Niin täälläkin kiivetään fyysisesti.. aikonaan lähimastoa lyhentivät 10m nii helikopterilla laskivat yläosan pois misdä oli sen aikainen ukkosjohdatin ja vanha ARP-puhelimen anteeni. Tuolla on näköjään joku vhf anteeni huipulla 80mhz alueen radiopuhelimiin.
<Hartsa>Onkos tuo ollut joskus joku varalinja vai miksi o lyöty sitten kylmilleen.,
<Arho Flyktman>Eräs Philips SRS 201 valaisimen näköinen suurpainenatriumlamppuvalaisin oli Thorn Jet. Siinä pylväskiinnikeholkki oli valaisimen selässä ja profiili oli hieman kirsunmuotoinen. Philips SRS 201 valaisimessa oli erillinen pylväskiinnike ja vanhemmissa myös kuristinkotelo. SRS201 oli suora ja pyöreäpäinen Runko oli lasikuituvahvistettua SMC muovia. Thorn Jet oli sivuista melkein suora kuten SRS 201 mutta sivusta kirsunmuotoinen ja runko oli harmaaksi polttomaalattua valualumiinia.
<Mikko Koho>Lämmöt heilahtaneet primääripiirin suodatinjärjestelmässä ja siitä lähti tilanne liikkeelle.
OL1:llä & OL2:llahan primääripiiri on radioaktiivinen turbiinille saakka joten esimerkiksi turbiinilaitos on käynnin aikana aluetta, jonne ei mennä.
<Arho Flyktman>Kuvassa näyy supistushylsy 60mm 34mm. Fresta F951 valaisimeen sopi vain 34mm
<Arho Flyktman>Vanhoina aikoina pylväitä on valettu suoraan betoniin. Luotilangalla suoraan ja pönkät sekä yläosaan muottilaudoista laatikko. Näin on asennettu ainakin Järnkonstin puistovalaisimia asennettu 70 luvulla Puolimatkan kerrostalojen pihoissa. Samaten pyykkitelineitä ja joskus vanhoja maalattuja liikennemerkkejä. Ennen liikennemerkit oli U palkki varressa joka oli maahan valettu. Nykyisin käytetään valmisjalustoja joihin pylväs kiristetään luotilangan avulla ruuveilla ja laitetaan kuminen kiilamansetti. Liikennemerkeissä 60mm putkivarsi käytetään muovista lukitusrengasta.
<Mikko Koho>Radio Suomessa soi juuri nyt Eppu Normaalin Suomi-ilmiö..