<Froggy> Jos tuo on Ines, niin se kartiokin on varmaan. Tyypit niille taitaa olla 704 71 ja 707 77, kumpi on kumpi siitä ei ole tietoa. Tämä on päätelty esitteiden luettelosta jossa on kaikkien mallien aakkoselliset nimet ja niiden esitenumerot ja kaikkien mallien numeraalinen hakemisto josta näkee myös esitenumeron.
Kommentit
<Froggy> Jos tarkkaan katsoo niin huomaa että tuo "risan yksilön" kuva on ihan eri valaisimesta, liekö Idman Totosta... En enää muista.
<Froggy> Oculuksen muotoilu on tosiaan Antikaisen käsialaa. Vuonna 1994 sitä on saanut näillä lampputyypeillä (706-sarja):
HME (E27) 50, 80, 125W
HSE (E27, E40) 50, 70, 100W
MST (E27, E40) 50, 70, 100W
LST (BY22d) 18, 35W
TCD (G24d-2, G24d-3) 18, 26W (Erikseen oli Oculus 708-sarja suuremmille tehoille. Siinä ei ollut LST tai TCD vaihtoehtoja.)
Saatavana olivat värit: Viininpunainen RAL 3005, Safiirinsininen RAL 5003, merensininen RAL 5020, sammalenvihreä RAL 6005 ja grafiitinharmaa RAL 7024.
Vuonna 1996 oli tulossa Oculus 716-sarja (keskikatuvalaisin vaijeriasennukseen) ja 706-sarjaan vakiovarsisovitin pylväsasennukseen.
HME (E27) 50, 80, 125W
HSE (E27, E40) 50, 70, 100W
MST (E27, E40) 50, 70, 100W
LST (BY22d) 18, 35W
TCD (G24d-2, G24d-3) 18, 26W (Erikseen oli Oculus 708-sarja suuremmille tehoille. Siinä ei ollut LST tai TCD vaihtoehtoja.)
Saatavana olivat värit: Viininpunainen RAL 3005, Safiirinsininen RAL 5003, merensininen RAL 5020, sammalenvihreä RAL 6005 ja grafiitinharmaa RAL 7024.
Vuonna 1996 oli tulossa Oculus 716-sarja (keskikatuvalaisin vaijeriasennukseen) ja 706-sarjaan vakiovarsisovitin pylväsasennukseen.
<Mikko Koho> Lienee (vähän) samanlainen yksilö?
https://www.quipbase.com/equipment/ul-02900
Ainakin Helsingin Suvilahdessa on ollut samanlainen vuodelta 1965.
Vaasan Vaskiluodon kaasuturbiinin historiaa olivat selvitelleet sitä purettaessa ja museoitavaksi meni.
https://www.flightforum.fi/topic/16340-50-v-sitten-ensimmäinen-atlantin-ylitys-suihkuliikennekoneella/
https://www.quipbase.com/equipment/ul-02900
Ainakin Helsingin Suvilahdessa on ollut samanlainen vuodelta 1965.
Vaasan Vaskiluodon kaasuturbiinin historiaa olivat selvitelleet sitä purettaessa ja museoitavaksi meni.
https://www.flightforum.fi/topic/16340-50-v-sitten-ensimmäinen-atlantin-ylitys-suihkuliikennekoneella/
<Make> Mikäs tämä sitten on?? https://www.purkukolmio.fi/tuote/pylvasvalaisin-50-cm-ilman-pylvasta On ihan erilainen sisältä kuin kuvassa, kun lamppu on kanta ylöspäin viistossa. Tietenkään arvokilvestä ei oikein näy tyyppiä, mutta mikä tuo TNK- merkki mahtaa olla? Muuten on vain CE, FI, IP23 P125/80W, 230V 16A -o-.
<Make> ...aina vaan paranee. Nyt löytyi SLO-Metalli Oy 8508 HQL 250: https://www.purkukolmio.fi/tuote/katu-kauhavalaisin-slo-850-hql-250 Tuo lienee ihan viimeisiä HKB 10:n rungolla olevia. Taitaa olla jopa käyttämätön. Kuristimen päiväys voisi olla 79. päivä vuonna 1986.
<Make> Oho. Onkohan tuo kotelo joku alkuperäisvaruste? En ole nähnyt. Pistorasia on Puristustuote Oy: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8279
<Make> Pylväs alkaa olla tarkkaan käytetty. Koukussa on ehkä ollut valonheitin.
<Make> Ja valaisimet ovat tietysti vaihtuneet varsia myöten... Varsi onkin erikoinen, kun se ohenee ylhäällä.
Sulakepesä taitaa olla nyt vähän väärin päin...
Sulakepesä taitaa olla nyt vähän väärin päin...
<Make> Oikein halogeenit ovat vielä jossain käytössä.
<Jouko> Kallioluolastoon louhitun jätevedenpuhdistamon hintakin tarkentunut takavuosien 45 miljoonasta hulppeaan 75 miljoonaan euroon. Oijoi.. https://yle.fi/uutiset/3-11743528 19.1.2021
<Hartsa> Tuo läpivienti voisi olla ehkä kaasuturbiini-Varavoimalaitokselta tuleva, Koska kosken yli oli aikoinaan rakennettu syöttöjohto muuntoasemalle. Varmuuttahan tuosta ei ole ;)
<Hartsa> Löysin uutta tietoa kankaan kaasuturbiinista....
Laitos oli suomen ensimmäinen ostettu kaasuturbiini voimala paperitehollisuuden tarpeisiin
Varavoimalaitos valmistui 23.10.1964 sai nimekseen "Severi" Tahdistettiin tehtaan verkkoon koeluontoisesti Huipputeho kaasuturbiinilla oli 12,5 Mw. sitä käytettiin huippujen tasaamiseen/ Varavoimana tehtaalle.
Täysillä ajaessa oli lentopetroolin kulutus 5 m3 tunnissa Hyötysuhteen ollessa 26%
Generaattori jännite oli 10,5 Kv Nostettiin 10/45 kV 15 Mva muuntajalla 45 kV verkkoon.
Voimanlahteenä oli lentokoneen moottori Prat & Whitney JT 3C-6 jonka pystyi vaihtamaan noin 2h uuteen moottoriin jos tarvetta tuli.
Asennuksen hoiti Stal-Laval Ab ja sähköistykset ja ohjaukset Maansähkö Oy.
Rakennuksista ja polttoaine säiliönteosta vastasivat Kankaan ja Mäntän voimaosastot ja Mäntän konepaja.
Teho oli laitoksella siihen aikaan Yli 3 kertainen kankaan tehtaan tehontarpeeseen nähden..
Kaasuturbiini purettiin Lämpölaitoksen purkutyön ohella Vuonna 2013 kun aluetta rakennettiin asuin käyttöön.
Laitos oli suomen ensimmäinen ostettu kaasuturbiini voimala paperitehollisuuden tarpeisiin
Varavoimalaitos valmistui 23.10.1964 sai nimekseen "Severi" Tahdistettiin tehtaan verkkoon koeluontoisesti Huipputeho kaasuturbiinilla oli 12,5 Mw. sitä käytettiin huippujen tasaamiseen/ Varavoimana tehtaalle.
Täysillä ajaessa oli lentopetroolin kulutus 5 m3 tunnissa Hyötysuhteen ollessa 26%
Generaattori jännite oli 10,5 Kv Nostettiin 10/45 kV 15 Mva muuntajalla 45 kV verkkoon.
Voimanlahteenä oli lentokoneen moottori Prat & Whitney JT 3C-6 jonka pystyi vaihtamaan noin 2h uuteen moottoriin jos tarvetta tuli.
Asennuksen hoiti Stal-Laval Ab ja sähköistykset ja ohjaukset Maansähkö Oy.
Rakennuksista ja polttoaine säiliönteosta vastasivat Kankaan ja Mäntän voimaosastot ja Mäntän konepaja.
Teho oli laitoksella siihen aikaan Yli 3 kertainen kankaan tehtaan tehontarpeeseen nähden..
Kaasuturbiini purettiin Lämpölaitoksen purkutyön ohella Vuonna 2013 kun aluetta rakennettiin asuin käyttöön.
<Froggy> Itse en ole ehkä nähnyt juuri tuollaista koskaan...
<Make> 2.6.2020 mainittua linkkua on myös aika litteällä kulmikkaalla kuvulla: https://www.purkukolmio.fi/tuote/vanha-valkoinen-kulmikas-lasikupuvalaisin-2020-cm Noita taitaa olla eräässä rappukäytävässä. Tyyppi on Asea-Skandia 404/20-25, 60-75W.
<Samuel> Ja nämä on tässä vieläkin.
<Mikko Koho> Rumemmaksi menee..
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000007755023.html
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000007755023.html
<Mikko Koho> Lienee vähän sama idea kuin Imatran kaupungintalossa. Oli aika erinäköinen valmistuessaan kun kupari ei ollut ehtinyt patinoitua.
<Samuel > Niin... Mukavasti nuo uudet valot ulkomutkassa että jos joku kolaroi...
<Make> Valaisin taitaa olla Fresta. Häipyy tietysti kohta, kun katsoo, mitä oikealla on...
<Make> Vai valaisimet on käännetty jalkakäytävän puolelle. Ovela idea.
<Samuel> Onko nuo jo miten ruosteessa? Tuo Cortenihan ruostuu pinnalta.
Tänne tehdään uutta paloasemaa Corten-teräskestä. Tosi hieno sitten kun se ruostuu pystyyn :D
Tänne tehdään uutta paloasemaa Corten-teräskestä. Tosi hieno sitten kun se ruostuu pystyyn :D
<Samuel> Aika kauan meni rakennuksessa.
<Koomikko> Kuvan erotin purettu kuten koko ympäröivä kauko-ohjattu erotin asema ja korvattu uusilla taso-orrellisilla pylvillä. Se viimeinkin uusi linja käytössä.
<Hartsa> Lappeen kokeilusta https://www.is.fi/autot/art-2000007753602.html
<Mikko Koho> Piristystä pimeään talveen.
https://youtu.be/wHeBcvo5ArA
Siinä vaiheessa, kun on aika trimmata aluskasvillisuuden sijaan organisaation, vaikkapa energiayhtiön, johtamista, niin suosittelen hevosia.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hei-pomo-haluatko-oppia-lisaa-esimiestaitoja-ota-opettajaksesi-hevonen-liika-paineistaminen-ei-toimi-silloin-hevonen-lahtee-pois/7739816#gs.qo7vb7
Kokemuksesta kerron, että lapsuuden elinpiiri onnistui juurruttamaan ennakkoluuloja hevosia ja niiden kanssa toimimista kohtaan. Joitakin vuosia sitten aloin kyseenalaistamaan niitä ja se on kannattanut. Tässä on havahtunut siihen, että miten paljon ennakkoluulot voivat olla esteenä objektiivisesti ajatellen hyvälle asialle.
https://youtu.be/wHeBcvo5ArA
Siinä vaiheessa, kun on aika trimmata aluskasvillisuuden sijaan organisaation, vaikkapa energiayhtiön, johtamista, niin suosittelen hevosia.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hei-pomo-haluatko-oppia-lisaa-esimiestaitoja-ota-opettajaksesi-hevonen-liika-paineistaminen-ei-toimi-silloin-hevonen-lahtee-pois/7739816#gs.qo7vb7
Kokemuksesta kerron, että lapsuuden elinpiiri onnistui juurruttamaan ennakkoluuloja hevosia ja niiden kanssa toimimista kohtaan. Joitakin vuosia sitten aloin kyseenalaistamaan niitä ja se on kannattanut. Tässä on havahtunut siihen, että miten paljon ennakkoluulot voivat olla esteenä objektiivisesti ajatellen hyvälle asialle.
<Hartsa> Toinen hyvä tarina tuolta tehty...https://www.angelfire.com/extreme4/kiddofspeed/page1_fin.html
<Hartsa> https://www.youtube.com/watch?v=sNvTUaaXLDc tchernobyl
<Koomikko> Pienen mittakaavan verkossa http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8080 tuon inertian huomaa hyvin, kun käynnistää murskaa niin Deutzi huokaa syvään ja raskaasti melkoisen savupilven saattelemana. Jos taas käynnistää seulan ja hihnat ensin niin eipä tuo paljon yskäise.
<Koomikko> Kai niissä on vielä jotain jäljellä, voivat olla kohtuullisen rapeita. Vähän ihmehomma kun tuo AMKA on jätetty roikkumaan koukkuun vaikka pylväät on purettu pois, lukuunottamatta viereisen kuvan koulun seinästä lähtevää kahden pylvään pätkää.
<Mikko Koho> Inertiaan liittyy juu. Jos liikaa tuotantoa tippuu pois niin tehoreservit eivät ehdi korjata taajuutta riittävän nopeasti ja taajuus ehtii pudota liian alas.
Tshernobylissa testattiin, että riittääkö generaattorin inertia pitämään reaktorin syöttövesipumput ja muut laitteet käynnissä niin pitkään, että varavoima ehtii käynnistyä ja kytkeytyä syöttämään kuormaa. Siinä yhteydessä piti ajaa luonnostaan osin epävakaaksi tunnettu RBMK-tyypin reaktori sellaiselle käyttöalueelle, jossa sen ajaminen oli kielletty. Sosnovyi Borin laitokselle Pietarin lähelle oli tarjottu kyseistä koetta, mutta siellä oli sen verran sivistyneempää porukkaa, että ymmärsivät kieltäytyä.
Pyöriviä kompensointilaitoksia on ollut, mutta ei liene enää. Nykyisin voidaan onneksi tehdä myös synteettistä inertiaa, eli ohjata akusto "näyttelemään", että sillä on inertiaa.
Tshernobylissa testattiin, että riittääkö generaattorin inertia pitämään reaktorin syöttövesipumput ja muut laitteet käynnissä niin pitkään, että varavoima ehtii käynnistyä ja kytkeytyä syöttämään kuormaa. Siinä yhteydessä piti ajaa luonnostaan osin epävakaaksi tunnettu RBMK-tyypin reaktori sellaiselle käyttöalueelle, jossa sen ajaminen oli kielletty. Sosnovyi Borin laitokselle Pietarin lähelle oli tarjottu kyseistä koetta, mutta siellä oli sen verran sivistyneempää porukkaa, että ymmärsivät kieltäytyä.
Pyöriviä kompensointilaitoksia on ollut, mutta ei liene enää. Nykyisin voidaan onneksi tehdä myös synteettistä inertiaa, eli ohjata akusto "näyttelemään", että sillä on inertiaa.
<Make> Ilmeisesti nuo vanhat hännät ovat sentään eristettyjä?
<Make> Ehkä iGuzzini, jollaisen Froggy oli myös bongannut.
Ompas tuolla ainakin ollut paljon Ornon käpypalloja, suuressa osassa vielä uudet kuvutkin.
Ompas tuolla ainakin ollut paljon Ornon käpypalloja, suuressa osassa vielä uudet kuvutkin.
<Make> Ilmeisesti ne ehkä Began kartiovalot ovat häipyneet... Tuonkin olen nähnyt jossain luettelossa.
<Make> Taitaa olla UV-valo. Myös Keravalla on näkynyt aina välillä sellaisia hohtavia taideteoksia.
<Make> En ole kuullut. Jotenkin ulkonäkö tuo mieleen Airamin, liekö ihan neodym- lasia.
<Koomikko> On ulkorakennukseen.
<Hartsa> Onkohan tosta lähteny joko kuparina tai rautalankana sähkö jonnehin...
<Froggy> Tänään tuli ostettua kirpparilta joitain outoja Imperia -kasvilamppuja: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastup&cat=0&pos=0&pid=192344 Neljä kappaletta sai 80:llä sentillä.
<Topiax> "Ei tarvitse suomenkansa viisautta, eikä turkkia se joka löylyssä kylpee" sanoo toinen aforismi. Edellä esille tulleet nettotehot samoin kuin varautuminen äkillisiin vikatilanteisiin liittyy olennaisesti verkon inertiaan. Eikös Tsernobylin turmakin saanut alkunsa jonkinlaisesta inertiatestistä?
Suomen voimajärjestelmän kannalta ongelmallisia tuotantomuotoja ovat erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, koska niillä ei ole lainkaan inertiaa. Samoin on asianlaita DC-merikaapelilla tuotavassa sähköenergiassa. Onko meillä verkossa pyöriviä kompensointilaitoksia, jotka osaltaan voisivat tuottaa tarvittavaa inertiaa verkkoon?
Suomen voimajärjestelmän kannalta ongelmallisia tuotantomuotoja ovat erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, koska niillä ei ole lainkaan inertiaa. Samoin on asianlaita DC-merikaapelilla tuotavassa sähköenergiassa. Onko meillä verkossa pyöriviä kompensointilaitoksia, jotka osaltaan voisivat tuottaa tarvittavaa inertiaa verkkoon?
<Make> Pikkuveljen työpaikalla niitä ilmeisesti myös on. En ole vaan itse nähnyt.
<Make> Joltain ulkomaiselta se oikeasti niin vaikuttaa. Samassa paikassa ainakin oli noita myös ukon kuvalla.
<Koomikko> Tämä on ollut käytössä viime vuoden loppupuolelta lähtien mäellä olevalle erottimelle asti, siitä eteenpäin otettu käyttöön ennen joulua. Varsinainen syöttöjohto http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11585 vieläkin kytkemättä.
<calm> Tuon palvelun lähdekartat ovat olleet jo pitkään vähän vaikeammin selattavina osoitteessa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ . Aika montaa asiaa sieltä on tullut ihmeteltyä.
<Arho Flyktman> Tuo Lighting Galleryn kuva on Menwier 4W loisteputkella ja 24V invertterillä varustettu Esmin myymä turvavalaisin johon oli saatavilla myös SFS ISO mukainen juokseva ukko tarra.
<Froggy> Niin, olen tainnut nähdä moisen.
<Make> Tuolla taitaa vilaukselta näkyä 1840:n 2x9 watin versio! https://www.youtube.com/watch?v=2UCAofpBC-c
<Samuel> Löysinpä semmoisen sovelluksen jolla onnistuu esimerkiksi oman kotiseudun ja vanhojen 20kV linjausten katseleminen: https://vanhatkartat.fi/#6.56/63.065/23.52
Mukava kattoo vähän vanhoja karttoja, varsinkin kun Helsingistä saa 1800-luvun kartan.
Mukava kattoo vähän vanhoja karttoja, varsinkin kun Helsingistä saa 1800-luvun kartan.
<Make> Vaikea sanoa, kun nuo kuvat ovat vähän suttuisia. Sellainen erotettu muovi ainakin kerää pölyä...
<Make> Voisiko nuo heittimet olla Philipsin? https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-185319 Näkyy olevan vanhassa Brasilian luettelossa, mutta ei ole mitään tyyppiä...