27.09.2011 21:37
<Joukho>
Tuommonen vähän vanhempi lehtijuttu tuli vastaan. Linkithän ei aina ikuisia ole, joten kopioin sen tähän nähtäväksi ja aiheenahan on tietty muuntamot :-)
"
Muuntamo on pala maisemaa
Pieni koko ja persoonallinen ilme antaa Jyväskylän seudun muuntamoita restauroinnin opinnäytettä varten tutkineen Katariina Pennasen mielestä muuntamorakennuksille erikoista viehätystä.
- Koppien säilyttäminen ja tutkimus on valitettavasti vielä vähäistä. Suomessa käytöstä poistettuja muuntamokoppeja on korjattu museoiksi, näyttelytiloiksi ja jopa majoitustilaksi, Pennanen toteaa.
Sähköistys toi rakennustyypin
Muuntamorakennuksia on alettu tehdä Keski-Suomeen 1920-luvulla, kun sähköyhtiöitä perustettiin ja vesivoimaloita rakennettiin. Kuhankosken voimalahankkeella oli vaikutuksia koko Keski-Suomen sähkölinjoihin ja muuntamoiden rakentamiseen. Muuntopiireihin tehtiin yhteensä 15 puista kaksikerroksista koppimuuntajaa.
Muuntamorakennuksessa muunnetaan sähköjohdossa kulkevan virran jännitettä pienemmäksi tai suuremmaksi. Muuntamot olivat alkuun arkkitehtien suunnittelemia, mutta muuttuivat vähitellen insinöörien suunnittelemiksi standardilaitteiksi. Näin niiden kehitys muistuttaa modernin kaupunkirakentamisen kehityskulkua 1900-luvun kuluessa.
- Voimajohdot ja muuntajat ovat osaltaan esimerkkejä siitä, kuinka teollisuus, logistiset reitit ja suurta sähkömäärää tarvinneet asutuskeskittymät tarvitsivat merkkinsä maisemaan. Muuntamot ja sähkö- ja puhelinjohdot loivat omalta osaltaan maisemakuvaa tuolloin, rakennustutkija Päivi Andersson Keski-Suomen museosta toteaa.
Kerttu Tamminen vaikutti arkkitehtuuriin
Erityinen muuntamorakennusvaikuttaja oli arkkitehti Kerttu Tamminen, joka suunnitteli seudulle 1930-luvulla kuusi eri muuntamorakennusta. Tammisen 1930-luvun muuntamosuunnitelmien toteutuneista muuntamoista on enää kolme jäljellä: Kirkkopuiston, Tourujoen muuntamo ja Mäki-Matin muuntamo Vellamonkadulla.
Kankaankadulla oleva W.G.Palmqvistin muuntamorakennus 1920-luvulla on osa Kuhankosken voimalan sähköntuotannon rakennusryhmää, joissa kaikissa näkyy tuon aikakauden tyylipiirteitä.
Muutoin Jyväskylän ja Vaajakosken säilyneille muuntamoille on luonteenomaista 1930-50 -lukujen rakennustapa, ja muuntamoita löytyy erityisen paljon juuri esikaupunkialueen omakotialueilta ja teollisuusalueilta.
Tiilirakenteiset tornikoppimuuntamot olivat yleisiä 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti, mutta ne ovat nyt harvinaistuneet. 1950-1960-luvuilla siirryttiin käyttämään tulipalovaaran vuoksi pylväsmuuntamoita ja puistomuuntamoita.
Yksikerroksiset rapatut tiilirunkoiset koppimuuntamot ovat edelleen yleisiä muun muassa Jyväskylän kaupungin jakeluverkon alueella, erityisesti esikaupunkialueilla.
1950-1960-luvuilla siirryttiin käyttämään tulipalovaaran vuoksi pylväsmuuntamoita ja puistomuuntamoita. Myös ylikuormittumisen vaara ja ilkivalta uudisti muuntamoita tuohon aikaan.
Lisätietoja: Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkisto
Teksti: Päivi Andersson ja Arja Liinamaa
"
Juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 3.10.2007
23.01.2021 01:31
<Hartsa>
Löysin uutta tietoa kankaan kaasuturbiinista....
Laitos oli suomen ensimmäinen ostettu kaasuturbiini voimala paperitehollisuuden tarpeisiin
Varavoimalaitos valmistui 23.10.1964 sai nimekseen "Severi" Tahdistettiin tehtaan verkkoon koeluontoisesti Huipputeho kaasuturbiinilla oli 12,5 Mw. sitä käytettiin huippujen tasaamiseen/ Varavoimana tehtaalle.
Täysillä ajaessa oli lentopetroolin kulutus 5 m3 tunnissa Hyötysuhteen ollessa 26%
Generaattori jännite oli 10,5 Kv Nostettiin 10/45 kV 15 Mva muuntajalla 45 kV verkkoon.
Voimanlahteenä oli lentokoneen moottori Prat & Whitney JT 3C-6 jonka pystyi vaihtamaan noin 2h uuteen moottoriin jos tarvetta tuli.
Asennuksen hoiti Stal-Laval Ab ja sähköistykset ja ohjaukset Maansähkö Oy.
Rakennuksista ja polttoaine säiliönteosta vastasivat Kankaan ja Mäntän voimaosastot ja Mäntän konepaja.
Teho oli laitoksella siihen aikaan Yli 3 kertainen kankaan tehtaan tehontarpeeseen nähden..
Kaasuturbiini purettiin Lämpölaitoksen purkutyön ohella Vuonna 2013 kun aluetta rakennettiin asuin käyttöön.
