<Koomikko>Se on Cresta F-962/250, hyvissä olosuhteissa haalistuneesta kilvestä sai lukukelpoisen kuvan.
<Froggy>Se on joku Strihlin lopetettu malli.
<Arho Flyktman>Olen asunut tuolla ja kulkenut tuon ohi monta kertaa. Maaperä on kallioinen ja kaapelia vaikea kaivaa. Valtatien kahden puolen valittiin teräspylväät koska pylväiden vaihto vilkkaan liikenteen seassa on vaikeaa. Vaajakosken sahan sähköasemalla on samanlainen rautapylväs ilmeisesti ukkosjohdoilla varustettuna josta linja meni saharakennuksen yli. Sitten on ollut maalattuja rautapylväitä Vaajavirran ylityksen kohdalla.
<Arho Flyktman>Tuo 45kv linja meni Jämsään tai Mänttään ja ylitti valtatie 23n Keltinmäen kohdalla. Se on purettu pois ja siinä oli muualla kolmio-orret. ja tupla tukieristimet. Tuollaiset erikoispylväät on hyvin kalliita maakaapelointiin verrattuna mutta Savelassa Keskussairaalantien kohdalla on hyvin kallioinen maaperä. Siihen on louhittu kuilu Valmetille menevää rautatietä varten.
<Arho Flyktman>Tuossapa vasta omituinen tievalaisin Onkohan Philips ARC 80.
<Arho Flyktman>Keskijännitteellä on tuossa vetoeristimet. Vetoeristimet kestävät 300kg vetoa joten ne sallivat pidemmät pylväsvälit kun tiukieristimet jotka kestävät 100kg. Jyväskylän Savelassa ja Kukkumäessä on varsin erikoiset kaksi 20kv ja yksi 45kv yhdistelmälinjan rautapylväät.
<Arho Flyktman>La Strada ei ole Fagerhultin valaisin vaan Ornon. Vastaavanlaisia kauhoja ei voi valmistaa sillä nykyisten valaisimien pitää olla suljettuja ja pölytiiviitä. Vastaava suippovalaisin on kuitenkin Eclatec Murena ja Eclatec Moana. Sitten on Idman Gaze Roadia muistuttava Eclatec Cytise.
<Make>...eikä ole, vaan Siriukset isolla rungolla ja aika vähillä ledeillä.
<Make>Myös Idmanilla oli vastaava reikäkupu. Joku tarkoitus sillä täytyy olla.
Juuri luin, että ensimmäiset Ornon kauhat tulivat 1957.
<Arho Flyktman>Valaisin muistuttaa jotain Thungsramia. Kaksilamppuisessa Thungsram Ravillissa on tuommoinen reikäkupu. Tämä ei kuitenkaan ole se vaan tässä on perinteinen peräkuristin ja yksi lamppu.
<Mikko Koho>Valssiluukusta ja "valssi"-sanan monimerkityksisyydestä tuli mieleen, että mikä on Suomen huonoin tanssikoulu?
-Ovakon Imatran terästehdas. Siellä valssataan tangotkin.
<Mikko Koho>Vielä yksi ajatelma tälle yölle: "taloudenpito on kuin housujen jalassa pitäminen: vyön ja/tai vyötärön kiristysnarun pitää olla niin tiukalla, etteivät housut tipu nilkkoihin, mutta niin löysällä, ettei kiristä, ahdista, hierrä ja tule muita ongelmia. Joskus tarvitaan myös henkseleitä kun muu ei riitä."
<Mikko Koho>Sulutukset saivat tehtyä ja portti toimi jumin jälkeen ihan hyvin, mutta jotenkin ei yllätä, jos taas jossain vaiheessa tulee tieto, että liikenne on seis. Useammaltakin, tiettävästi toisistaan riippumattomalta, suunnalta on kuulunut, että alaporttien uusimisessa ei mennyt kaikki putkeen. Toisaalta, missäpä nykyaikana menisi..
<Mikko Koho>Nyt on portti auki. Saa nähdä mitä tulee.
<Mikko Koho>Perjantai-Lauantai-yön kunniaksi olisi tulossa kolme alusta parin-kolmen tunnin sisään mutta toinen alaportti, josta hajosi jalkalaakeri toissa kesänä, näyttää jumiutuneen täysin aukiajon aikana. Vastahan nämä korjausvelkamäärärahoilla uusittiin..
Miksi kirjoitan tänne, saattaa joku ajatella. Siksi, että Imatran Voiman vanhaa periaatetta mukaellen, nämä ovat veronmaksajien rahoilla tehtyjä, ja heillä on oikeus nähdä, että mihin heidän rahoja käytetään.
<Arho Flyktman>Pienpainenatikassa on punainen valo syttyessä noin 15min koska putkessa hehkuu ensin neon. Sitten valo muuttuu hieman lime vihertävän keltaiseksi. Pienpainenatriumlampulla on rajoitettu polttoasento. Valaisimet olivat Philips SRS 201 ja Idman P2 170. Oli myös esimerkiksi Orno. Suurpainenatikan valo on noin 5 min harmaata koska siinä vaikuttaa ensin xenon.
<Arho Flyktman>Ikean Mesosfär valaisin poistuu mallistosta. Vastaava on Yki nummen Yki plafondi jollaisia on Jyväskylän keskusseurakuntatalon juhlasalissa valmistaja Innolux alumperin Orno. Toinen on Jukka Korpiheteen suunnittelema kangasvarjostimella varustettu Lundia plafondi.
<Arho Flyktman>Eclatec Clip isommassa koossa ja Eclatec Paleossa on tuo PSO kirsuoptiikka väärin päin eli ovat tavallaan suiponmuotoisia. PSO kirsu löytyi myös Thorn Alphasta ja samantapainen oli myös Thorn Oracle kakkonen. Idman tyylinen kirsu oli Gewiss Avenue kakkosessa. Nykyisin taitaa olla vain suorakaiteenmuotoinen Avenue ykkönen sekä Gewiss O3 sekä uusi hieman Philips Clearwayta muistuttava LED Gewiss Road 5.
Tuo kirsu väärinpäin oleva Eclatec Paleo on varmaan Mistral Flexiä parempi ja löytyy myös LED moduuli. Mistralissa on Iridiumin ja Mantan optiikka ja suppea valo. Classic lusikkamallia muistuttava Eclatec Enza on kupu Led moduulilla saatavana.
<Arho Flyktman.>Outo 45kv 20kv ristikkopylväslinja on myös Jyväskylän Savelassa. Vaajakoskella on myös 20kv ristikkopylväitä sinkittynä nelostien ylityksessä voimalan kohdalla ja maalattuna Vaajavirran ylityksessä. Verkkoa jonkin verran kaapeloitiin ja saneerattiin tuolla alueella 2017.
<Arho Flyktman>Tuo valmistaja on Rautapaja Oy Keuruu. Valmistivat myös liikennemerkkejä. Firma meni konkurssiin 1988. Sen jälkeen merkkejä valmisti Haapamäellä Elfvin ja nykyisin Yliahontiellä Merkkimiehet Oy. Pylväitä valmistaa linjoihin Aurajoki Oy joka valmistaa muitakin infratuotteita.
<Arho Flyktman>Tuo valaisin on Siteco ST 100. Mustunut peräosa saa sen näyttämään vähän SBP Myralta. Siinä on kuristimelle erillinen kahva ja valaisinpesä on kirsunmuotoinen ja kärkeen päin madaltuva. Niitä on jonkin verran Virossa ja pari Vaajakosken Puttipajan räystäällä. Maahantuoja Elektroskandia.
<Hartsa>Luopuisivatko öljytäytteisestä römperistä ja tilalle uusi kuivamuuntaja ?
<Hartsa>Juu voi olla niinkin että kaikki roippeet on purettu pois kun asema on purettu.
<Make>Tällä viikolla on sitten häipynyt eräs La Strada ja SLO HKB 9, joita olen katsellut jo pienestä asti... Tilalla on kai Greenled Vega S:t.
<Make>Tässä on jotain tekeillä, kun etuoikealle on tullu Harju Elekter- muuntajakoppi. Myös jotain uusia kaapeleita on kaivettu sinne tänne.
<Make>Tällä viikolla tuo radan valo on ruuvattu vihdoin takaisin kiinni. Lieneekö tehty jonkin muun työn yhteydessä, jos on tarvinnut sähkökatko tehdä radalle.
<Late>Lisäksi saadaan verkko jaettua pienempiin suojausalueisiin kun jokaiselle 20/1 kV muuntamolle tulee 1 kV n katkaisija. Näin ennen haaroilla olleet viat eivät enää näy 20 kV n runkojohdolla. Edut vain korostuvat mikäli 20 kV runko on rakennettu säävarmaksi saneerauksen yhteydessä. Näinä aikoina kun vakiokorvauksilla alkaa olla oikeasti merkitystä suurhäiriöissä, tällä seikalla on hyvin suuri merkitys suunnittelussa
<Late>Uusi puistomuuntamo näkyy ilmaantuneen lähistölle, joten tuskin rakennuksessa on enää mitään sähkönjakelun toimintoja
<Hartsa>Oikean puoleinen linja on varasyöttö erääseen paikkaan...Oli joskus aikoinaan varauduttu että saa sähköä syötettyä mutta nykyisestä tilanteesta en tiedä.
<Hartsa>Se on varmasti tehty tila sille tuonne sisälle alakerrassa oli ennen 3 paikkaa 45kV kahdelle muuntajalla ja omakäyttömuuntaja oli myös. kuivamuuntajaksi muutettu niin mahtuu helpostikkin tuonne.
<Hartsa>1 kV tekniikka toimii erinomaisesti alueilla, joissa käyttökohteita on harvakseltaan, ja näin ollen tehontarve ei ole suuri. Sen käyttö on huomattavasti edullisempaa kuin muuntajalta toiselle menevä 20 kV runkoverkko, kilometrikustannuksissa laskettuna lähes kolmasosa 20 kV maakaapelin kustannuksista, sekä hieman edullisempi kuin 20 kV ilmajohto. rakennetaan maakaapelina, jos maasto ei ole liian kivinen.
<Make>Kaikenlaista voi näköjään sattua...
<Mikko Koho>Kummittelevia väestöhälyttimiä on ollut useammassakin paikassa ja vähän aikaa sitten kummittelivat Turun kirkonkellot. Lappeenranta laittoi kuitenkin paremmaksi ja Vappuyönä kummitteli Karjalaisten laulu..
<Hartsa>Varmaan 20/0,4kV muuntamo on ehkä jäänyt vielä toimimaan tuonne rakennuksen sisälle ?
<Hartsa>Jees näin arvelinkin, pitäs joskus käydä kuvaamassa uusi asema.
<Late>Tämän aseman on korvannut uusi Paloisvirran sähköasema jonkin matkan päässä. Keskusta-alueella kun on kaikki syötöt asemalle tapahtuvat kaapeleiden kautta.
<Hartsa>Tuli eilen ajeltua tuolla niin ei ole enään simonniemen sähköaseman ulkokenttää kaikki on purettu pois.
<Hartsa>=D =D kuvattu hanasaarenvoimalaitoksen valvomossa....
<Mikko Koho>Tämän myötä hyvää Vappua!
(Vaikkakin vähän myöhässä..)
"Kehitys kulkee täällä Amerikassa siihen suuntaan, että kaikki koneet tehdään mahdollisimman paljon ihmishoidosta riippumattomiksi. Hyvä esimerkki on automobiili, jota 15-vuotias koulutyttö saattaa helposti ajaa. Niinpä sähkökoneetkin tehdään painonappulalla ohjattaviksi, niin että voimayhtiön
pienipalkkainen kirjanpitäjä saattaa konttoristaan hoitaa suuria voima-asemia. Varmaan on kehityksen Suomessakin kuljettava hiljalleen samaan suuntaan."