|
06.07.2012 22:30 <Jouko> Ei nyt vallan harvinaisuus, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=728 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2669 |
|
06.07.2012 22:24 <Jouko> Sinne voisi kytkeä sarjaan kolme 400 kV jännitemuuntajaa, niin Fg voisi kirjoittaa sivuillaan kahdesta 3~ päämuuntajasta ;-) |
|
|
06.07.2012 21:58 <Marko> Tuollainen 110 ja 20 kV samoilla pylväillä taitaa olla melko harvinainen ratkaisu? |
|
|
06.07.2012 20:51 <Hartsa > budjetti loppuna kesken niin toinen on jäänyt tyhjäksi ilman muuntajaa.... |
|
06.07.2012 20:21 <calm> 20 kV:n ajokojeisto on edelleen paikallaan, vaan 110 kV:n linja oli jatkettu kohti itää, mihin lie. |
|
06.07.2012 20:16 <Hartsa> Näyttäsi aika 60-70 strömperin tuotteilta nuo "vääntimet" On tuolla huoltomiehet käyneet kun kahvia on tietysti paulikin ryypiskellyt kera sokerin =) |
|
06.07.2012 16:44 <calm> 45 kV:n linja oli maisemasta kokonaan kadonnut ja vanha 110 kV:n linjakin korvautunut 400+110 kV:n yhteispylväissä kulkemaan. |
|
06.07.2012 16:43 <calm> 220 kV on saanut uuden päätepylvään oikeammalta kuvasta ulkona ja nyt keskimmäisessä 400 kV:n rakenteessa on 400 kV Seinäjoki-Tuovila. |
|
|
06.07.2012 16:39 <calm> Tyhjää oli edelleen toisessa lokerossa. |
|
06.07.2012 16:04
<Mikko Koho>
Noilla, joiden mielestä padot voisi räjäyttää "hevon v****n", voisi heittää haasteen. Heti kun saavat teknisesti yhtä toimivan ja saasteettoman ratkaisun kehittää sähköä ja maksavat sen omista rahoistaan kokonaisuudessaan niin patoja alkaa lähteä pois. Aina kun esim. 0,75MW edestä saadaan teknisiltä ominaisuuksiltaan vähintään samanlainen ja yhtä päästötön energianlähde valittajien kustannuksella niin 0,75MW voimala lähtee. Monikohan mylly lähtisi tuolla taktiikalla? Se on totta että vesivoimateollisuus on vuosikymmenien aikana möhlinyt pahastikin yhteiskuntasuhteiden hoidossa ja möhlii edelleenkin mutta joku raja voisi omaan napaan tuijottamisessa olla. Vaikka "tippavoimaloilta" monesti puuttuu esim. säätökyky ja kannattavuus on mitä on niin mistä revitään se sähkömäärä jonka ne tuottavat? Niinkuin sanotaan, pienistä puroista kasvaa iso virta ja sähkön kohdalla voisi sanoa että pienistä piuhoista kasvaa "helkkarinmoinen jööti." |
|
|
06.07.2012 12:57
<Jouko>
Täältä pari kilometriä pohjoiseen sijaitsevalla Arrakosken tunnelivesivoimalalla hieman kiehuu tätä nykyä laitoksen (vuodelta 1965) tarpeellisuuden kannalta. Alueen asukkaat haluaisivat voimalan hiiteen ja virtaaman kulkevan kuivana olevaa luonnonuomaa pitkin, kun taas yksityiset Oksaset tuottaisivat mielellään puhdasta vesisähköä. Padasjoen kunta pitää vastustamista sikäli erikoisena, että voimala on ollut siinä vuosikymmenet. Valituskierre lienee alkanut vuoden 2001 tienoilla, jolloin Oksaset ostivat voimalaitoksen itselleen. (Lähde: Helsingin Sanomat Ke 27.6.2012 s.A6) Toimittaja oli virheellisesti kirjoittanut voimalan vuositehoksi 400 kWh. Vesirakentaja Oy:n tiedot; putouskorkeus 20m, teho 0,5 MW, vuositeho 1,7 GWh/a. |
|
05.07.2012 16:28
<Hartsa>
Tihisenniemen 110kV oli saanut salamasta jotenka laitos tuli alas...... |
|
05.07.2012 16:03 <Jouko> Kuva on sähkömuseo Elektran pihalta otettu. Vasemmalla Vanajan voimalaitos vanhemman puoleisine päämuuntajineen ja kuvasta oikealla 110kV kytkinkenttä. Noit portaalipylväitä en muista tuossa nähneeni, pitääpä tarkistaa tuo... |
|
05.07.2012 00:28 <Jouko> Taisi tulla ylläpitokustannukset liian tyyriiksi suihkuavan puuputken ja tippavoimalana pitämisen ohella, joten Oy Koskienergia tms. Vesirakentaja(?) korjasi ainaiset vuodot rakennuttamalla kokonaan uuden syöttövesiputken. Tulipahan voimalaitokselle lisää ikää muutama vuosikymmen näin veden saannin puolesta katsoen. Milloin lienee genun/turbiinin puolella ensimmäisen ison saneerauksen vuoro? |
|
|
04.07.2012 12:03 <Mikko Koho> Eli ns. normaali pikasulku mitä käy joillakin laitoksilla aika ahkeraan. Lukuunottamatta tietenkin aineellisia vahinkoja. |
|
|
04.07.2012 11:36
<TAP>
Kallioisen voimalaitos: http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194751750968/artikkeli/pysayttiko+salamanisku+voimalaitoksen+sotkamossa+.html |
|
|
04.07.2012 11:05
<Mikko Koho>
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012070315795167_uu.shtml Mikäköhän voimala lienee kyseessä? |
|
|
04.07.2012 10:45
<Mherpman>
Kävin vilkaisemassa miltä näytti Parantalassa viime viikonloppuna. Noh uusi putki oli tehty noin tuumaa vahvasta lasikuidusta, halkaisijaltaan 2400mm ja haudattu sorakerroksen alle. Vaikutti melko valmiilta.. Vaikkei mitään isompaa maisemointia oltukaan tehty. Ei taideta katsoa tarpeelliseksi enää nykyään. Sinänsä tämä tippavoimala ei ollut käytössä tällä kertaa. |
|
04.07.2012 08:21 <Mikko Koho> Pitihän Imatrankin olla v.2000 tienoilla 80-100 000 asukkaan kaupunki kun nuorelle kauppalalle aikoinaan tehtiin asemakaavaa 1950-luvulla. Nyt asukkaita on n.28 000 ja vielä vuonna 1992/3 niitä oli 33 000 luokkaa. Nuo aikoinaan väärillä olettamuksilla tehdyt laskelmat aiheuttivat sen että mm. vesijohto- ja viemärijärjestelmän putket ovat paikoitellen ylimitoitettuja, ne kun lasketaan kerralla siten että kerran monttuun laitettuna saavat olla siellä 20-30v. Samoin vesitornit ovat aika hulppeita, Tuulikallio 5200m3 ja Kurkvuori 600m3. Ihan vertauksena että ennen v.2009 kuntaliitosta vallinneella n.60 000 asukkaan Lappeenrannalla on vain 3500m3 torni. Tutustuin kuntalaisena vesihuoltosuunnitelmaan kun sitä tehtiin ja siellä oli että Tuulikallionkin pytystä vain n.4000m3 olisi käytössä. Mutta ehkä nuo ovat eduksi, jo nyt pumppaavat halvemmalla yösähköllä vedet torniin niin ettei tarvitse kulutuspiikkien aikaan ajella ottamoja turhan isoilla virtaamilla ja saanevat sähkön hieman halvemmalla. Ja vähän ohjausautomatiikkaa kehittämällä nuo, perinteisesti pelkkänä kulueränä nähdyt, tornit voisi valjastaa säädön ajoon. Eli pelkkien kiinteiden aikojen sijaan seurattaisiin pörssihinnan ja säätösähkön hinnan vaihteluita ja pumpattaisiin silloin kun on halpaa? Tuohon automatiikkaan voisi sitten ottaa mukaan muitakin joilla on säätökykyä mutta kapasiteetti suhteellisen pieni. Ja verkkoyhtiölle, vaikkapa FG:lle, "veto"-oikeus eli jos vaikka iso ulkomaanlinja tai ydinvoimala laukeaa irti niin signaali samantien että pudottavat kuormaa sen hetken alaspäin että saavat tilanteen hallintaan. "Pienistä puroista voisi kasvaa iso virta." |
|
03.07.2012 23:21 <Jouko> Jännitemuuntajat näyttävät ainakin kovasti hartsiin valetuilta ns. kuiva sellaisilta. |
|
|
03.07.2012 23:17 <Jouko> Olisiko muuntaja ehkä 10-15 MVA teholtaan, kun vertaa vanhempiin vastaaviin? Kumma kun lähtöihin ei ole katkaisijoita kustannettu takavuosien ns. suuruudenhulluuden aikoihin... Mainio kuvateksti muuten. |
|
03.07.2012 19:18 <J.P> Tuosta kuvasta on kyllä paha mennä sanomaan että ovatko Spirelecejä... paremminkin näkisin etteivät olis? |
|
|
02.07.2012 12:33 <Jouko> Vika-alttiit Spirelec -eristimet päässeet uusiokäyttöön? |
|
30.06.2012 07:30
<P. Ylväs>
Mutta Mikkelissäpä on 20 kilowatin johtoja. Muutama vuosi sitten sama lehti uutisoi jopa 20 kilowattitunnin linjasta jonka päälle oli puita kaatunut. http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12431950.html |
|
|
29.06.2012 17:14
<jani>
tuolla noiden 20 kilovoltin sähkölinjojen takana on neljänsadan kilovoltin linja |
|
29.06.2012 12:29
<Topiax>
Kyllä se on tainnut juuri noin olla. Linkkinä kuva vanhasta Tampellan mainoksesta: https://picasaweb.google.com/lh/photo/RD_znjqXbUBxO5f47RBs7tMTjNZETYmyPJy0liipFm0?feat=directlink |
|
28.06.2012 18:27
<Hartsa>
joissain maaseudulla on nähnyt samaa tapaa puhelinlinjoilla...osa roikkuu kyllä tosi löysällä, mutta nykyjään kovaa vauhtia on kaapelit menossa rullille ja romuun.... |
|
|
28.06.2012 13:46 <Jouko> Porttiharus. |
|
|
28.06.2012 01:40
<Mikko Koho>
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden ja sittemmin Tampellan malleista minulla ei juuri tietoa ole mutta aikoinaan käsittääkseni sen ajan mittapuulla aika isotkin turbiinit olivat katalogitavaraa, eli kuvasto käteen, katsoit sopivan koneen itselle ja sitten tilaus vetämään samalla tarkemmat detaljit kertoen. Eli vähän kuin autoa ostaisi nykypäivänä uutena, kallis ostos ja tilatessa on vakiomallit mistä valita ja lopullisesti tilatessa kerrotaan sitten esim. moottorin tilavuus, lisävarustelut ym. Joku oli tehnyt AMK:n tms. koulun opinnäytteen Vuosaaren voimalaitokselle johon suunnittelivat ja saattoivat asentaakin vesiturbiinin lauhduttimien vedenpurkuun. Lauhduttimen merivesipumppujen kun pitää ilmeisesti pyöriä aikalailla jatkuvasti ja kun vesi putosi mereen palatessaan niin idea oli että turbiinilla sitten kierrätettäisiin hukkaenergia takaisin voimalan omakäyttöön. Ko. opinnäytteessä oli maininta että suomalainen Waterpumps-firma laskee kaikki toimitettavat turbiinit erikseen ja kun homma on suuritöinen niin laskentaa ei lähdetä edes tekemään ennenkuin tilaus on sisässä. Ja ko. firmahan ei tee kovin suuria koneita. Lisäksi tietojen saanti turbiineista on niukkaa mm. siksi että firma haluaa pitää kaiken mahdollisen liikesalaisuutena, eli kun myllykin on laskettu valmiiksi niin tulee suurinpiirtein ilmoitus että tämä sitten on laskettu niillä ja niillä ehdoilla (esim. juoksupyörän etäisyys poistoveteen), olkaa hyvä. |
|
|
28.06.2012 00:37 <Jouko> Olisiko "ruosteinen rautakasa" ollut alkujaan pysty-francis ts. pystymallinen vesiratas? Sittemmin entisen vesirattaan paikalle tullut saksalais opiskelijoiden toimesta esim. Tampellan B-mallin vaaka-akselinen Francis-turbiini, joka pyörittäisi generaattoria nykyäänkin?! Tässä tosin olisi turbiinin siivekkeiden säätö myllyrakennuksen sisällä, kun pelkkä akseli tulee vain ulos, toisin kuin kuvalinkissä esiintyvässä Tampellan B-mallin Franciksessa: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Tampereen+museot/D/605+Tampella+605+3%3a388?freetextSearch=turbiini&itemIndex=3 Kyseiseinen turbiinimalli lienee ollut yleisessä myynnissä aikanaan, kun satunnaisessa googlettelussa taannoin tästä "potkurista" oli joitakin mainintoja eri myllyjen/voimalaitosten ohessa sekä mm. masinistien foorumilla. Tietävämmät saanee tarkentaa 'Arvuuttelijan' kohdetta... :) |
|
27.06.2012 23:33 <Jouko> Miltäköhän tällä paikkaa näyttäisi kun alakanava on kuivillaan? Tuosta ensi hätään: http://oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/1/671.jpg sekä jokunen muukin kuvakulma rakennusajoilta vuosina 1947-48: http://oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/661.htm |
|
27.06.2012 22:58 <Hartsa> Tic Tacit....jokusen vuodenhan se on ollu tuo Schneider |
|
|
27.06.2012 19:57 <Mikko Koho> En tiedä onko Schneider viime vuosina ostellut yrityksiä tai niiden osia vai ovatko tuotenimet vaihtuneet mutta ainakin vanha suomalainen tuotemerkki Esmi (mm. paloilmoittimet ja murtohälyttimet) on nykyisin Pelco, Telemecaniquen logiikat lienevät Modiconia, TACin kiinteistöautomaatiot ovat muistaakseni jonkun Schneiderin nimen alla.. |
|
|
27.06.2012 18:03 <calm> Muuntaja olikin Schneider, semmoisia ei vielä ennen olekaan tainnut täälläpäin näkyä. |
|
27.06.2012 16:25
<jani>
hui miten kamalan näköinen kahdeksan johdon sähkölinja tuo viisi johtoinen tolppa ei ole pelottava huutokoskella olevat viisilinjaiset sähkötolpat ovat viellä pelottavampia vaikka ne johdon piditkeet jotka ovat v muodossa ovat hurjempia |
|
26.06.2012 17:26 <Mikko Koho> Kertokaa: itkenkö vai nauranko? Fortumin tiloissa olevassa näyttelyssä, jota ylläpitää ulkopuolinen taho, ei saa enää jakaa Fortumin logolla olevia esitteitä mutta uusiakaan ei ole tullut tilalle. En tiedä johtuuko siitä että Fortumin logoa ei saisi olla ollenkaan vai onko logo vanha vai pilkku jossain kohtaa tekstiä väärässä paikassa. Kukakohan viisas Espoon päässä on oikein läikytellyt kahvia syliinsä kun tuollaisia määräyksiä jakelee.. |
|
26.06.2012 17:02 <J.P> Väittäisin että tuossa traktorissa ei ole koppia alunperin ollut ja jälkeenpäin voitu asentaa ihan minkätahansakoppi... |
|
|
26.06.2012 12:06 <J> Traktori International?! Pystysuorista ikkunoista päättelisin niin.. |
|
22.06.2012 09:51 <Jouko> Melko vilpoisa kuva heinäkuiseksi :) |
|
21.06.2012 22:33 <Jouko> Voimalaitos on siis valmistunut. Kalaporraskin jo toimii 0,5 m3 virtaamalla. Ohijuoksutuksen määräksi paikallislehti kertoi yli 10 m3/s. SSS:n toimistotiimin tekemä videoversio rakennustöistä (webkameran kooste) kesäkuusta 2011 alkaen: http://www.youtube.com/watch?v=QH9jUFCj_40 |
|
|
21.06.2012 17:19 <Mikko Koho> Viimeisimmän nettitiedon mukaan ja nyt paikalla olevana Kangaskosken virtaama on reilut 15m3/s, toinen tulvaluukku hieman auki ja yksi välppä pärisee niin että jopa kaasuturbiinin, suihkumoottorin ja vesivoimalan ääniin tykästynyttä alkaa ketuttaa.. |
|
20.06.2012 23:14 <ipa> http://www.youtube.com/watch?v=I5kz6CUN4R4&feature=plcp |
|
20.06.2012 14:44 <Jouko> Vastaavan tyyppisiä hohdeputkia näkyi myös vajaan kilometrin verran Helsingin puolella 2x110 kV johdoissa, jossa tosin "antennijohto" oli useamman metrin pituinen, noin 20cm päässä vaihejohtimesta ja päässä hohdeputki lentoestevalona. Tuossa Googleauton tallentamat viritelmät samassa johdossa: http://goo.gl/maps/f50I Samaa voimajohtoa lienee myös yllä kuvassa.. |
|
19.06.2012 16:37 <Jiipäs> Tuo aiemmin mainittu Honkatalojen nurkilla oleva mittauspisteen raato näkyi viettävän eläkepäiviään edelleen, kun tuosta (--> http://goo.gl/maps/GXZN ) ohi tuli hiljattain mentyä.. |
|
19.06.2012 14:11 <Jouko> Ns. korvessa kun sijaitsee, niin ei ole tarvinnut voimalarakennuksen ulkoasuun rahoitusta varata rakennusaikana. Melko myöhään tullut sähköistys näillekin seuduille tämän myötä... |
|
18.06.2012 11:34 <Jouko> Tämä puukoppimuuntamo on muuttunut nykyään purku-uhan alaiseksi ja ympäristökin melko puskittuneeksi. Eltel/Helen tekee verkostotöitä tällä paikkaa ja ilmeisesti tänä kesänä muuntamo saanee lähdöt. Puistomuuntamon pohjaa muistuttavan perustusten tekeminen oli tuossa etualalla kesken ja kaapelilähtöjä kaivettu esiin. Valmistumisaika-arvio oli oheisessa kyltissä 6/2012. Tuurilla tuli käytyä kun Olympia-terminaattoriin saapuneelta risteilijältä olin tulossa ja tämä näkyi keskellä aukeaa ex-satama-aluetta. |
|
|
17.06.2012 09:03 <Late> Alueella on joitakin harvoja kesäasuntoja. Vakituista asutusta ei varmaankaan ole ollut näillä main aikoihin. |
|
16.06.2012 11:38 <calm> Linjan toissakin päässä kilkkeet toimintakuntoisen näköisesti paikallaan on, vaan liekö silti käytössä. |
|
16.06.2012 10:22 <STP> Tässä taaksepäin lähtevät ilmajohdot (tulevat Junnilanmäen sähköasemalta) oli tipautettu pois ja syöttö on tuotu nyt yhdellä maakaapelilla. |
|
16.06.2012 00:11 <Esa> Oli muistaakseni 1986 kun rakennettiin Laakajärvelle sähköjä. Syöttö tuli Kainuun Valon verkosta, oma verkko oli silloin liian kaukana. |
