|
29.08.2012 20:53 <calm> Tuohan nyt on ties kuinka wanha juttu. Että joku jaksanut ihan tekstiksi naputella haastattelun Metrosta vai missähän ilmaislehdessä se oli ja hävittänyt lähdetiedot. Toimittajalla oli ehkä melkoinen ennakkoasenne ja vähän muotoili tekstiin omiaan.. |
|
|
29.08.2012 18:13
<Mikko Koho>
Ollaan saatu julkisuutta. TOIVOTTAVASTI saavat hyvät naurut (ellei sitten käy niin että nauru pidentää ikää ja ei päästä noista koskaan eroon)! http://naurunappula.com/662035/ei-tekemista-sahkotolppien-bongailuklubiin-mars |
|
29.08.2012 16:29
<Jouko>
Nyt kun kyseinen opus silmien alla sattuu olemaan, niin jatketaan hieman Kangasniemen kunnan sähköistyksestä: (jatkoa edel.) "...ja nuorisoseura. Sen sijaan seurakunta ja kunta eivät lähteneet hankkeeseen mukaan. Kangasniemelle toimitti sähköä myös Äkryn mylly ja Piispan talon sähkölaitokset." "Kangasniemen meijeriyhtiö myi loppukesästä 1918 omistamansa sähkölaitteet Kangasniemen Sähkö-Osakeyhtiölle. Sähkölaitoksen toimintaan oltiin kuitenkin tyytymättömiä, ja 1920-luvun kuluessa Kangasniemellä selviteltiinkin muun muassa koko kunnan käsittävän sähköyhtiön perustamista sekä sähkön hankintaa Imatran Voimalta. Kunnallinen sähköyhtiö olisi ottanut voiman Vuojakoskesta.* Vuonna 1930 ratkaisuksi löytyi sähkön ostaminen Korpilahden Iloniemen sahalta, jolta toimitettiin sähköä jo Joutsaan asti. Kangasniemen Sähkö-Osakeyhtiön omaisuus myytiin meijeriyhtiölle, joka kunnosti vanhat johdot ja hankki uudet laitteet. Sähköverkko laajeni nyt mm. kunnalliskotiin ja kirkkoherran pappilaan." * http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vuojakoski&srs=EPSG%3A3067&y=6872670&x=487527&lang=fi Aiheen ohella historiikkiopuksessa mainitaan myös muista Etelä-Savon sähköntuottajista lyhyesti: "Vuoden 1910 tienoilla aloittivat toimintansa Läsäkosken voimalaitos sekä Haukivuoren höyryvoimalaitos. Hirvensalmen Kissakoski valjastettiin ensi kerran sähköntuotantoon v. 1910 (pysyvästi 1939>). P.E.Koskinen perusti 1913 Savonrannan Vuokalankosken sahamyllyn yhteyteen vesivoimaa hyödyntävän sähkölaitoksen, joka toimitti yksivaiheista sähkövirtaa lähitalouksille. Mäntyharjulla on aikanaan, 1920-30 luvuilla, suunniteltu tarjolla olevan energian niukkuuden vuoksi Puuskankoskeen vesivoimalaitosta, mutta hankkeen kaavailut kaatuivat uuden kunnallislain määräenemmistösäädöksiin. Mäntyharjun sähköistyksen uranuurtajiin kuului myös muuan Robert Knaappila, joka asensi v. 1917 myllylaitoksensa yhteyteen vesiturbiinilla toimivan generaattorin Tuustaipaleella. Voikosken voimalaitoksen toiminta alkoi vuonna 1919. Syyskesällä 1935 valot syttyivät Kymin Oy:n Kissakoskessa tuotetulla energialla Mäntyharjun kirkonkylässä ja aseman seudulla..." |
|
29.08.2012 14:57 <Pete> Vaiheiden välillä ylijännitesuojat kaikissa muuntajissa 10kV puolella. |
|
29.08.2012 08:51 <Jouko> No nyt se vihkimistilaisuus on vihdoinkin pidetty: http://www.sssoy.fi/Uutiset/514 Epäilys meinasi jo iskeä ;-) |
|
28.08.2012 16:25
<Topiax>
<muhentaja>: >Pitäisi itsekin käydä etsimässä kirjastosta se Oulujoen voimalaitoksia >käsittelevä kirja, johon viitattiin Topiaksen aikoinaan linkittämällä (mutta sittemmin >bittitaivaaseen siirtyneellä) Oulujoki-sivustolla... Julkaisin uudelleen Pekka Tapanin (r.i.p.) tekemän Oulujoki-sarjan palvelimellani. Sivut ovat nähtävillä siellä ainakin toistaiseksi, jos jotakuta kiinnostaa. Sivujen tekijä menehtyi äkillisesti vuonna 2005, joten jatko-osia ei sitten seurannut. Sivut löytyvät osoitteesta: http://www.paperia.fi/pts/hydro.html |
|
|
26.08.2012 19:27 <Topiax> Aukeaahan se, Sam. Mutta pitkät linkit eivät rivity kaikissa internetselaimissa ja siitä seuraa että koko taulukko leviää toisesta reunastaan jopa näytön reunan ulkopuolelle. Haitta on tietenkin lähinnä esteettinen, mutta hieman on hankala lukea, jos pitää joka rivillä vierittää näyttöä sivusuunnassa... |
|
26.08.2012 12:50 <Jouko> SSS Oy:n historiakerronnan mukaan vuoden 1995 tammikuussa Enni-myrsky irroitti täältä sähköasemarakennuksen kattopeltejä lennättäen pellinosan päämuuntajan ja kiskoston välillä oleviin johtimiin. Tästä seurasi keinovikaerottimen laukeaminen ja Imatran Voiman 110 kV johdon jännitteettömyys. Tuulen voimakkuudesta kertoo se, että sähköasemarakennuksen ylin tiilikerros lähti irti seinästä kattorakenteiden mukana. |
|
26.08.2012 12:22 <Jouko> Täältä syötettiin alkuaikoina sähköä Ristiinan kirkonkylälle. Kirkonkylä sai sähkövirtaa Kuomiokosken tehtaalta arkisin klo 16-22 ja sunnuntaisin myös päiväsaikaan. Lyhyesti SSS Oy:n historiasta: "Kun syöttöjohto Otavasta Vihkon jakoasemalle valmistui vielä Pökkään muuntoaseman valmistumisvuonna 1948, virtaa alettiin saada vuorokauden ympäri." Pökkään puumuuntamo siirretty sittemmin muistomerkiksi Kissakosken sähkömuseon pihalle, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3757 |
|
26.08.2012 11:52
<Jouko>
Lainaus SSS Oy:n historiaopuksesta: "Osoituksena verkostotekniikan kehityksen tarkasta seurannasta ovat myös Suur-Savon Sähkön tekemät erilaisten päällystettyjen ilmajohtojen koeasennukset, joilla on etsitty avojohtoa käyttövarmempaa sekä toisaalta maakaapelia taloudellisempaa vaihtoehtoa. Mikkelin maalaiskunnassa Otavassa rakennettiin keväällä 1980 koeasennuksena puolisen kilometriä amerikkalaista SAMI-tyyppistä 20 kV:n ilmajohtoa, jossa eristetyt vaihejohtimet ripustettiin ns. spacereiden eli "erottajien" avulla maadoitettuun kannatusköyteen." "Vuonna 1982 rakennettiin taas kaksi koejohtoa, Puumalassa ja Sulkavalla, 20 kV:n eristetyllä ns. SAX-johtimella. Johdon eristyksellä saavutettiin se etu että puun kaatuminen tai oksan katkeaminen ei aiheuttanut välittömästi vikaa. SAMI-johdon johtimien ympärille jopa kiedottiin kokeilumielessä oksia. Vuonna 1987 SAX-johdon ominaisuuksia ja toimintavarmuutta testattiin R10:n toimeksiannosta koetilanteessa Hirvensalmen Lahnaniemessä olevalla soramontulla." Googlen kamerakuvaa kyseiseltä montulta: http://goo.gl/maps/XEerX |
|
26.08.2012 11:27 <Jouko> Uusissa sekä saneerattavissa kohteissa 20/0,4 kV pylväsmuuntajat muutetaan/asennetaan suoraan kolmikäämisinä. Näitä kahden muuntajan (20/0,4 kV & 20/1 kV) kohteita ei nykyisellään juurikaan ole, vaan kannattavampaa on tehdä saneeraus kerralla uusiksi myös käyttöiän puolesta.. |
|
26.08.2012 11:09
<Jouko>
SSS Oyn historiaopus tietää kertoa että kun Sulkavalta vedettiin sähöjä tänne Lohilahden(/kosken?) suuntaan 1976, niin Vekaransalmeen upotettiin 7x70mm2 AHPLKPJJ -tyyppistä kaapelia yhteensä 440 metriä. Sinänsä erikoisen asiasta tekee kaapelin huimaava paino joka oli 18 kg metriltä! Siitä voi jokainen laskea mikä ahertaminen asennustöissä on ollut.. Kyseisen vesistökaapelin asennus oli yhtiön ensimmäinen historiassaan. |
|
25.08.2012 22:57 <Jouko> Erotinasema muutettu kaukokäyttöiseksi kevättalvella 2012 |
|
|
25.08.2012 11:02 <Sam> Miten niin hankalia? Kyllä se ainakin minulla aukeaa |
|
25.08.2012 01:07 <muhentaja> Ettei tämä olisi kysessä http://tinyurl.com/c2k78pv ? |
|
24.08.2012 23:33 <<<jani XD>>> komea on |
|
|
24.08.2012 15:20 <Mikko Koho> Jos tarkoitat tuota Tornansillan sortumista niin tuli kiireessä laitettua. Siksi linkin pituus. |
|
|
24.08.2012 13:02 <Topiax> Pitkät linkit ovat vähän hankalia.. |
|
|
23.08.2012 21:56 <Jouko> Petäjäkuja tunturin etelä puolella, melkein jonkun huvilan pihalla.. http://goo.gl/maps/xztUI |
|
23.08.2012 19:49 <Hartsa> heh.... ei ihme 400kV linjojen alla =) |
|
|
23.08.2012 08:15
<Topiax>
Johto antaa pyöräilijöille sähköhoitoa... http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/voimalinja-antaa-tarskyt-pyorailijoille-kiimingissa/603481/ |
|
22.08.2012 19:48 <Mika Bister> On edelleenkin käytössä. |
|
|
22.08.2012 16:43
<calm>
Viipuksen asema tänä on, niinkuin kuvatekstissä sanotaan. Joskus 1990-luvun alussa tämä taitaa olla tälle mallilleen uusittu, eikä silloin kyllä ollut haaveissakaan vielä uraanikaivokset Kuusamoon. Kuontivaaran kohdalla ei taida kummoista asemaa olla, olisiko edes erotinta Rukalle, jonne on 3,8 km haarajohto. Rukan sähköasema on näköjään valmistunut jouluna 2006. Se on jossain mökkialueen takana piilossa, mutta ehkä sinne vielä joskus löytää.. |
|
|
22.08.2012 16:23 <Hartsa> vieläkös näitä Bravoo tovereita on edelleen käytössä ehken vanhemilla sähköasemilla? |
|
|
22.08.2012 15:19 <M.Asentaja> Olen ollut joskus viime vuosituhannen lopulla hakemassa 45/20 kV;n muuntajaa uusiokäyttöön 110/20 kV;n tieltä Viipuksesta mutta en kyllä muista vuoden tarkkuudella. |
|
|
22.08.2012 15:09
<M. Asentaja>
Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella näistä "Bravo Tovereista" voin hyvin pitkälle yhtyä Sähkärin ajatuksiin, yksinkertaisia perusvarmoja laitteita ilman hienouksia. Edelläkerrotun lisäksi releessä on ylimpänä osoitin joka näyttää kulloisenkin virran suhteessa I-nimelliseen. Ainoastaan mekaaniselle laitteelle ominainen epätarkkuus toiminta-ajoissa (pienet aikaportaat) sekä useampiportaisessa suojauksessa tarvittavan lukituksen puute tekivät siitä vanhanaikaisen. Vieressä oleva johdon maasulkurele (ilmeisesti CE90) jossa ylhäällä asettelut I0 ja U0 varten, alhaalla erillinen rele toiminta-aikaa varten, oli myös rinnakkaismalli jossa ilmaisu ennen relettä olevalle maasululle esim. toisella johtolähdöllä olevalle. Kuten sanottu tämä vain ilmaisua varten. |
|
|
22.08.2012 13:01 <Sähkäri> Brown Boverin S-sarjan releet. Legendaarisia. Näissä ei ole mitään väyliä tai hienouksia, mutta hoitavat persuhommansa edelleen yllättävän hyvin. Näissä on tullut vikoja vastaa tavattoman vähän. Sokeakin osaa noista ikkunasta näkyvistä rullista asetella releen (iso rulla ylivirralle ja pikkurulla momentille, vasen iso rulla ylivirran aikahidastukselle, momentti luonnollisesti ilman aseteltavaa hidastusta) ja itse laukaisukosketin näkyy keskellä relettä. Releen laukaistessa punainen merkki "avutuu" koskettimen alapuolelle. Alapuolen ruuveista tai "piikeistä" valitaan halittu virta-alue (virtamuuntajan toisio). Laukaisukoskettimen alapuolella näkyy kiskossa musta sormiruuvi. Sen kautta johdotetaan laukaisu eli releeltä voi helposti estää laukaisut ruuvaamalla tämän ruuvin auki/pois esim. koestustilanteessa. Releen laukaisukoskettimen yli on liittimet banaanijohdoille koestusta varten (näkyy kyllä kuvassa, kun osaa katsoa). Koestuslaite suoraan näihin kiinni (ja yllä kuvattu laukaisupiirin katkaiseminen), ja homma on näiltä osin koestusta varten valmis. |
|
22.08.2012 12:47 <Sähkäri> Tuollaisia muuntajabunekkereita ei juurikaan enää rakenneta. Näyttää olevan paikallaan valettu. Nykyisin jätetään ilman bunkkeria tai tehdään elementeistä, settipalkki-tyyppisellä rakenteella. |
|
|
22.08.2012 12:45
<Sähkäri>
Onko tämä Kuontivaaran vain Viipuksen sähköasema? Eikö Kuontivaara ollut uusi asema (ehkä 2007?). Onko Viipus tätä uudempi? Kertokaa, jos tiedätte/muistatte? Ei kai Kuusamon alueella ole aktiivisia valtauksia. Luulisin, että nämä Kuusamon ja varsinkin Rukan sähköasemat palvelevat alati kasvavaa tunturikeskusta muistaen, että miltei kaikki Rukan asunnot ovat sähkölämmitteisiä (tässä kohtaa joku varmaan muistuttaa, että onhan Rukalla lämpökattila/lämpöverkko, mutta sen osuus lämmitysenergiasta on pieni). |
|
21.08.2012 18:31 <Mikko Koho> No, itseasiassa taajareita on viimeaikoina ruvettu käyttämään pienissä vesivoimaloissa. Tuulivoimatekniikkaa alunperin ja koneen nopeudensäätö tarjoaa halvemman tavan optimoida tuotanto kuin esim. säädettävä juoksupyörä. |
|
21.08.2012 18:24 <Mikko Koho> Ja Imatralla kaikki koskinäytösten järjestysajat satunnaisiksi ja salaisiksi ettei kukaan keksi että milloin voimalan teho alenee. Ja kaikki sähkönlaatuanalysaattorit kieltoon ettei kukaan saa tietää verkon taajuutta, sekin kun liittyy suoraan sähköntuotantoon ja todella kiinteästi. Keksiköön sitten sähkärit uudet työkalut! Ps. Oon muuten just seuraamassa kun IMAn koneet rullaa tehoja ylös näytöksen jälkeen. Tähänkin kymmenien metrien päähän piikkilanka-aita yli kilometrin matkalle ettei kukaan näe voimalan poistoaaltoja, kanavien virtauksia tai kuule voimalan ääntä. Nekin kun liittyy sähköntuotantoon! Vai pitäisikö samantien kattaa Vuoksi ettei kukaan näe paljon vettä menee laitosten läpi.. |
|
|
21.08.2012 18:15 <Jouko> Okei, normaaleilla kierroksilla mutta täydellä virtaamalla ;) |
|
|
21.08.2012 16:56 <calm> Siellähän uusia huolenaiheita on keksitty. Ei sitten yhtään ole viitsitty rajata, vaan suoraan vain kaikki sähköntuotantoon liittyvä laitettu salaiseksi. Onnea matkaan vaan puheenjohtajalle tällä saralla. Pitäisikö tämän nojalla salata esimerkiksi säätiedot, kun nyt sateisen kesän jäljiltä ei ole saatu turvetta nostettua ja Oulukin tulee olemaan kivihiilen varassa voimalaitoksensa kanssa. |
|
21.08.2012 16:44 <M. Asentaja> Str. standardikoot olivat; 16,30,50,100,200,315,500,800,1000,1250,1600 ja 2000 kVA. |
|
|
21.08.2012 16:03
<Mikko Koho>
Näin tietää 3T-lehti kertoa: "Linnainmaan mukaan ''maksuliikenne on turvattava kaikissa olosuhteissa”. Myös kaikki muut kansallisesti kriittiset toimialat pitää tunnistaa ja turvata. ”Kaikki sähkötuotantoon liittyvät tiedot voivat olla vääriin käsiin joutuessaan kansallinen turvallisuusriski”, lisää yritysturvallisuusstrategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Markku Rajamäki." http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/tietoturvan_puutteet_uhkaavat_suomen_huoltovarmuutta?utm_medium=facebook&utm_source=twitterfeed |
|
|
21.08.2012 15:54 <Mikko Koho> Melko täysillä kierroksilla? Normal koska tahtikonehan pyörii aina sähköverkon määräämää nopeutta ja epätahtigenun kierroksiin kuorma vaikuttaa mutta mitättömän vähän.. :) |
|
|
21.08.2012 11:57 <Jouko> Tuo syöttövesiputki oli muuten melkoisen iso halkaisijaltaan, ehkä nelisen metriä paikan päältä arvioiden! Aaltoilusäiliöstä voimalaan meni sitten hieman "ohkaisempi", olisiko kolmisen metriä ollut suurin piirtein... Kone kävi silmin nähden melko täysillä kierroksilla ja sen kyllä huomasi laakean yläkanavan virtauksessa. Keski-Suomessakin näemmä vettä satanut kuluneena kesänä.. |
|
|
21.08.2012 11:46 <Jouko> Muistaakseni sähköyhtiön tms. firman alueen portilla ei erikseen kielletä alueelle tulemista (vieraana), joten tuon kompensoinnin voisi katsoa ihan vierestä, sähköaseman aidan takaa. Vieraillekin taisi olla omat autopaikat, eikös kuvaaja ole vieras? :o) |
|
21.08.2012 08:39 <calm> Liekö tämä ollut jonain ajanjaksona ihan yleinen tapa rakentaa tällaisia. Ei näitä ole tainnut tulla tähän asti vastaan kyllä kuin Ylivieskassa parissa paikassa hylättynä. Voimalaitoksen valmistumisvuosi näkyy olevan 1933/1963/1992, olisikohan vielä 1960-luvulla tämmöisiä hässäköitä rakennettu? |
|
|
21.08.2012 08:28
<calm>
Ilmakuvassa muuntajan vieressä näkyy kyllä kolme pyöreää juttua, mutta viistokuvista sitten ei mitään erotukaan, olisiko siitä reaktorit purettu pois?. Kompensoinnille on kyllä kaikkialla muualla 110 kV:n katkaisijoita käytetty, tässähän näkyy olevan hyvinkin lyhyet katkaisijat. Posanperän SA sitten taas on paljon uudempi kuin tämä sähköasema, kyllä täältä ainakin joskus on jakeluverkkoakin jotain kautta syötetty. |
|
|
21.08.2012 01:27 <UU> Leväsuon sähköaseman vieressä on Oulun Energian Posanperän SA jota käytetään jakeluverkon syöttöön. |
|
|
20.08.2012 21:48 <muhentaja> Akselihan se siinä. Merikoskella pääsee koppien ikkunoista näkemään jossain määrin myös millaisella koneistoilla noita luukkuja avataan ja suljetaan. Jos en väärin muista on sähkömoottori vain toisella puolella ja tuon akselin kautta välittyy voima toiselle puolelle jossa on vain alennusvaihde, jonka kautta voima menee hammastangolle. |
|
|
20.08.2012 17:21 <Mikko Koho> Mikäs muuten kuvassa näkyvä putki on? Kaidetta vai valta-akselia jolla luukun kummankin puolen koneistot pidetään synkronissa ja luukku suorassa kun sitä ajetaan? Vähän samaan tapaan kuin kartonki- ja paperikoneissa oli aikoinaan valta-akselikäytöt. Ja osassa saattaa olla edelleenkin. |
|
|
20.08.2012 16:00 <Jouko> Lieköhän kyseisen sähköaseman rakentamisella ajateltu myös tämän lähistöille nousevia kultakaivoksia teollisuuslaitoksineen, jos lupahakemukset menevät läpi..? |
|
|
20.08.2012 15:46
<Jouko>
Siinäpä on metrikaupalla käytetty kutistesukkaa noiden virtakiskojen päällystämiseen :O Olisihan tuon rakentaminen käynyt helpomminkin yleisimmillä komponenteilla, kuin alkaa taivuttelemaan alumiinikiskoja ja pujottamaan kutistesukkia niihin; vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5286 Ettei sitten ole esim. irtisanomisten uhalla keksitty jotain aikaa vievää työtä esim. laman painaessa päälle jne. |
|
|
19.08.2012 19:22 <STP> Pääkallopaikalta saatua toisen käden tietoa (vähän niinkuin hevosmiesten tietotoimisto...) Suurin rajoite virtauksella on Madekosken kohdalla, siinä joki on tullut täyteen hiekkaa ja mataloitunut huomattavasti. Tätä tukee myös tulvavaarakartta ( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22085&lan=fi ) jonka mukaan suurimmat vedennousut tapahtuu juurikin Madekoski/Sanginsuu seutuvilla. |
|
|
17.08.2012 21:41 <muhentaja> Ilmakuvassa siellä näyttäisi ainakin kompensointireaktorit olevan, niille ainakin tarvitaan katkaisijat. Mahdetaankohan noita 20kV tertiäärilähtöjä käyttää ylipäätään jakeluverkon syöttöön? |
|
|
17.08.2012 16:39 <Jouko> Lähteeköhän noista kaapeleista syötöt suoraan jakeluverkkoon, kun on katkaisijat ja erottimet? Kaiketi joku koppimuuntamoon rakennettu kytkinasema siinä välissä on.. Keskelle tulee ehkä syöttö ja laidoilta lähdöt kompensointisysteemeihin/reaktorille tms. verkkoon. |
|
|
17.08.2012 01:31 <Jouko> Alkaa olla viimeiset ajat kun tätä Toppilan sähköasemaa pääsee näin läheltä katsomaan. Energiayhtiö on vallannut noin neljännes kilometrin verran Tervahovintietä omalle "puolelleen" liekö laajennus tms. syistä... |
|
17.08.2012 01:21 <Jouko> Tämäkin muuntamo on siirtynyt historiaan Oulun kaupungin puolesta! |