![]() |
21.10.2012 18:30 <muhentaja> Jotenkin tuntuu kyllä kaksiteräiseltä miekalta lähteä parantamaan 20kV linjan kolariturvallisuutta tekemällä pylväistä periksi antavia. Mekaaninen tälli toki jää pienemmäksi, mutta pylvään hajoamisen seurauksena niskassa rätisevät 20kV johdot eivät ainakaan helpota tilannetta, useimmilla kun vaisto käskee poistumaan kolariautosta mahdollisimman nopeasti. |
![]() |
21.10.2012 17:02
<Mikko Koho>
Harmi ettei noita pylväitä kasva luonnossa.. http://www.youtube.com/watch?v=GD1oMV0QyWM |
![]() |
21.10.2012 16:13 <RicuP.> G 12 on 12m pitkä polyesteripylväs. |
![]() |
21.10.2012 16:11 <RicuP.> Nämä pylväät ovat törmaysturvallisia ja lahoamattomia polyesteripylväitä. Pylväät on valmistanut Jerol AB Ruotsi. |
![]() |
21.10.2012 09:03 <Hartsa> tehorajan syystä ei ole tarkempaa tietoa miksi olisiko tullut tehonsyöttö kyky vastaan.. |
![]() |
20.10.2012 20:09 <Jouko> Muistaako enää kukaan kuinka suuret teholuvut laitoin ajatuksissani ennen niiden korjausta?? |
|
20.10.2012 19:49 <calm> Onhan näitä pinoja siellä täällä ollut, tämä pino löytyi 2006 Ivalosta. Taisi pari vuotta kuvan ottamisesta joutua tuhopolttajan uhriksi ja pääsi ihan valtakunnanuutisiinkin. http://calm.iki.fi/IMG_8694 |
|
20.10.2012 17:50
<Mikko Koho>
Islannissa oli hotellin seinässä vielä kolikkopuhelin, tosin en muistaakseni ladannut siitä kuvaa tänne. Mutta käytössä oli :) Ja siellähän siis kolikot ovat täysin arvottomia tai sitten aivan järjettömän isolukuisia kun valuutan vaihtokurssi on mitä on. |
|
20.10.2012 17:08
<Tuomo Y>
...,kerran puhelinmies, aina puhelinmies :) Juu kyllä tuo pylväs ja orret ovat kulkeutuneet muualta tuohon mökin varaston kulmalle. Rahapuhelimella joutuu toistaiseksi soittamaan "hyvin paikallisia" puheluita. Tosin ei ne puhelutkaan maksa paljoa :) |
|
20.10.2012 12:08 <Jouko> Taitanevat Tuomon kokoelmaa olla nämä kuvat.. Puhelinpylväs tullut jostain matkamuistona :) |
![]() |
20.10.2012 11:31 <J.P> Eihän tämmösissä asioissa nyt muutamassa vuodessa vielä mitään näkyvää tapahdu - esisuunnittelua, katselmuksia, selvityksiä, valituksia, lunastuksia... |
![]() |
20.10.2012 00:40 <Mikko Koho> Vai loppunu rahat kesken? |
![]() |
20.10.2012 00:39 <Mikko Koho> Mistä tuo tehoraja? Eikö syötöt kestäny, rajoittiko sopimukset vai alkoiko huipputehomaksut tulla liian isoiksi? |
|
20.10.2012 00:36 <Mikko Koho> Eipä tästä oo pitkä aika ku Radio Suomen yössä joku soittaja esiteltiin paikkakuntana vanhan käsinveivattavan puhelimen nimi. Tyyliin "Paikannimi XY" |
|
19.10.2012 23:40 <Hartsa > Hieno puhelin =) vieläkö toimii ?? kaukopuhelut =D vaiko paikallispuhelu,,,, |
|
19.10.2012 23:37 <Hartsa > Joo silloin oli siellä suunilla menossa purku puhelinpylväillä taivalkoskeltakin hävisi rautalanka linjat veks. |
![]() |
19.10.2012 23:33 <Hartsa > Olkaa hyvä =) Samalla vähän tutuksi kaivoksen historiaa kaikille teille !! |
![]() |
19.10.2012 23:32 <Hartsa > Kuvattu nokialaisella =) juu pitää yrittää pienentää kuvakokoa siitä. |
![]() |
19.10.2012 23:31 <Hartsa> Liekkö ollu kahveen keitin joskus kopissa =) Takana on ne pakonaamarikaapit seinällä... |
![]() |
19.10.2012 23:29 <Hartsa> Jaa kumpa tietäisin sen.... =) |
![]() |
19.10.2012 23:29 <Hartsa > miusta näytti että ois ollu 80W sisällä.. |
![]() |
19.10.2012 22:31
<Jouko>
Vanha uutinen mutta tuodaan nyt näkyviin.. (05/2010) "Järvi-Suomen Energia aloittaa tutkimukset Mäntyharjulla ja Ristiinassa 110 kilovoltin voimasiirtojohdon suunnan määrittämistä varten. Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö aikoo rakentaa noin 20 kilometriä 110 kV:n johtoa ja suurentaa Mustalammen sähköasemaa. Linjan tavoitteena on varmistaa Mäntyharjun, Ristiinan ja Suomenniemen sähkönjakelua." http://yle.fi/uutiset/jarvi-suomen_energialle_tutkimuslupa_110_kv_linjalle/5565952 Missähän tämä Mustalammen SA nykyään on? Vai jäänyt projektipöydälle..? |
![]() |
19.10.2012 20:58
<Jouko>
Vrt. http://goo.gl/maps/XpqTi Pieni blogiuutinenkin aiheesta 2007: http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/523-Maisemapylvaes-on-pystyttae.html |
![]() |
19.10.2012 15:29 <Jouko> Erottimen sarvet ehkä tarkoituksella korjattu tuohon asentoon, ettei paikalle osuvat "asiantuntijat" vääntelisi erotinta kiinni-auki-kiinni-auki-kiinni-auki hajottaen ohjauksen, jos tätä vielä joskus tarvittaisiin... Tuossa asennossa erotinsarvet eivät juuri pääse liikkumaan. Finlaysonilla Forssassa oli saman tyyppinen: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4607 |
|
19.10.2012 10:36 <Topiax> Se Merikosken voimalaitoksen kuristinpino on voimalaitoksen sisällä, ei näy ulkopuolelle eikä ole sieltä kuvattavissa. Joku joka on viimeaikoina siellä vieraillut, voisi muistaa paremmin, itse en ole käynyt laitoksessa ainakaan kymmeneen vuoteen. |
|
19.10.2012 02:14 <Mikko Koho> Ja muistan lukeneeni 1996 aikaan ilmestyneestä lehtisestä, kun investoivat noihin, että Imatran sulatuksessa käytetään ns. kuohuvaa kuonaa, eli ainakin jossain vaiheessa sulatusta sulaan injektoidaan lanssilla happea ja hiilipölyä. Ensinnäkin sillä saadaan, hapen ja hiilen seossuhdetta säätämällä, ajettua sulan hiilipitoisuuksia kohdilleen ja toinen tärkeä asia on se että tavoite on pitää kaaret kuohuvan kuonakerroksen sisällä. Kuona siis nousee pintaan ja hiilen palaessa muodostuvat kaasut saavat sen kuohumaan. Joskus toki, siellä käydessäni, kaaret ovat käyneet näytillä mutta jos ne loimottaisivat jatkuvasti pihalle niin muistelen lehdestä lukeneeni että uuni menisi todella lyhyessä ajassa, olisiko ollut muutama viikko vai kuukausi, peruskorjauskuntoon. Muuraukset ovat toki vesijäähdytteisiä mutta siitä huolimatta kaarien säteily olisi niin rajua että ne eivät kestäisi ilman kuonan antamaa suojaa. Noissa uuneissa pyritään mahdollisimman suureen ominaistehoon (MW/t padassa olevaa terästä) taloudellisuuden takia. |
|
19.10.2012 02:04
<Mikko Koho>
Tuossapa niitä suotimia. Eivät kuulemma mielellään pitäisi kun aiheuttavat pätötehohäviötä vaikka on pakko ettei paikkakunnan valot vilkuta murheellisesti. Noiden jurina kuuluu tyynellä ja hiljaisella kelillä parin kilometrin päähän jos osaa kuunnella ja kiskojen tärinästä voi päätellä milloin uuni on sulattamassa.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=858 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=859 |
|
19.10.2012 00:49 <muhentaja> Jatkoa vielä sen verran, että tämän videon alkupuolella näkyy hyvin syy siihen miksi valokaariuunipaikkakunnilla tuppaa esiintymään volkkuvaloa: http://tinyurl.com/9llpkg5 Tilanne vähän rauhoituu sitten kun lasti on saatu sulaksi ja tarvii lähinnä ylläpitää lämpöjä: http://tinyurl.com/8nd4wjz |
|
19.10.2012 00:26 <muhentaja> Tässä videodokumenttia valokaariuunin muuntajahuoneesta huoltokatokon aikana: http://tinyurl.com/9yvahxh Noissa elektrodeille menevissä kiskoissa ymmärtääkseni kiertää jäähdytysneste etteivät sula, ilmausnipatkin taitaa näkyä parissa kohtaa. |
|
18.10.2012 22:17 <calm> Suodatin, eikä kuristin, mutta pino kuitenkin. Maalahdesta. http://calm.iki.fi/harmonic_filter |
|
18.10.2012 22:13 <calm> Ei Merikoskella kyllä pinoa ole. Tuolla kasvihuonealueella niitä kyllä oli, voisihan noista jonkun kuvan kaivaa esimerkiksi, kun hitaasti näyttää tuo kuvien käsittely muuten etenevän.. |
|
18.10.2012 20:05 <muhentaja> Veikkaanpa ettei nuo kuristimet kuitenkaan vuontiheyden huippuarvossa magneettikuvaukselle pärjää, siellä kun on suprajohdemagneetti tuottamassa pääkentän. Veikkaanpa kuitenkin, että teräsaita kävisi aika lämpöisenä noiden kuristimien ympärillä toimiessaan muuntajan toisiona. Valokaariuunin muuntajahuone on kuulemma tosiaan ei kenenkään maata silloin kun uuni on toiminnassa, useiden kymmenien kiloampeerien virtojen tuottamat magneettikentät on sielläkin sen verran kovat, että ferromagneettiset esineet saattavat muuttua projektiileiksi. Lisäksi tila on ahdas ja tappavia jännitteitä kosketeltavissa lähes joka puolella, toisiossakin on muutama sata volttia ja ensiöjännitteet mitataan kymmenissä kilovolteissa. |
|
18.10.2012 18:41
<Topiax>
Piti ihan kaivaa ikivanha Otso W. Pöyhösen STK (1977) esiin ja tarkistaa asia, ja muistin vähän väärin: puhutaan kolmivaihekuristimesta ja sellainen "muodostuu kolmesta yksivaihekuristimesta jotka normaalisti asennetaan päällekkäin tukieristimien avulla. -- Keskimmäinen vaihekela on tavallisesti käämitty eri suuntaan kuin äärikelat, jolloin oikosulkutilanteessa vaihekelojen väliset voimat ovat toisiaan vetäviä. Tällaiset vaihekeloja yhteen puristavat voimat on helpompi hallita kuin erilleen työntävät voimat laittamalla vaihekelojen väliin riittävä määrä tukieristimiä." Jossakin olen sellaisen pinon nähnytkin. Olisiko ollut Merikosken voimalaitoksella? |
|
18.10.2012 16:45 <RicuP.> Tuo on erittäin arvokas ja harvinainen pakkaus. Lasieristimiä kun ei muutenkaan tahdo mistään löytyä. |
|
18.10.2012 16:40 <RicuP.> Noita oli Posiolla v. 2007 eräällä levähdyspaikalla aikamoinen rovio. |
|
18.10.2012 16:35 <RicuP.> Eristimiä oli myös Arabian malleja. |
|
18.10.2012 16:13 <Topiax> Palautui tästä vielä mieleeni: joissakin laitoksissa on reaktorikelat asennettu [tukieristimien varaan] päällekkäin. Niissä on käsittääkseni järjestettävä virran suunta oikein, koska keloihin vaikuttavat voimat (smv) ovat hyvinkin suuria ja voisivat ehkä rikkoa koko asennelman? |
![]() |
18.10.2012 16:01 <Jouko> "Voimalaitoksen padon tyhjennysluukku hajosi 6. syyskuuta. Korjaustöiden aikana joen pinta laski hetkellisesti alle normaalin säännöstelyrajan." |
![]() |
18.10.2012 13:17 <Mikko Koho> http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/397009/Kalat+selvisivat+hengissa+kuivahtaneessa+Paimionjoessa |
|
18.10.2012 13:17
<Topiax>
Ja aidathan ovat nimenomaan puuta, eivät ferromagneettista metallia eikä muutakaan sähkönjohdetta. Saattaisi rauta-aita aikalailla parkua tuommoisen lähellä, ehkä kuumentuakin... Video magneettikentässä leijailevasta sammakosta: http://www.youtube.com/watch?v=m-xw_fmB2KA&feature=colike |
|
18.10.2012 13:09
<Mikko Koho>
Sen verran on faktatietoa että noiden kompensointireaktoreiden ympärille on rakenneltu puuaitoja sen vuoksi ettei kukaan menisi, kentällä työskennellessään, liian lähelle. Ja amiksessa luokkakaveri kertoi harjoittelun jälkeen että paikallisella terästehtaalla, missä on valokaariuunissa helvetilliset virrat mutta pienet jännitteet, joku ammattilainen oli käynyt mittailemassa magneettikenttien voimakkuuksia. Joku prosessi-ihminen oli sitten mielenkiinnosta mennyt kyselemään että mitä arvoja mittaaja sai. Arvoja ei prosessi-ihminen saanut mutta mittaaja oli (hiljaa) todennut että "sinuna en menisi lähelle." Lieneekö MUTUa tuo lausahdus vai faktaa, sitä en tiedä. Toivon ensinmainittua. Radiomastoissahan nuo magneettikentät pitää ottaa vakavasti, siellä kun lähetysantennien läheltä voi löytyä aika mielenkiintoisia lukemia. Muistaakseni tälläkin viikolla täällä pudotellaan määrättyjen radio- ja tv-kanavien lähettimien tehoja että pääsevät hommiin. TV:n dokumentissa STUKin ihminen sanoi että noilla radioaalloilla on sama vaikutus kehoon kuin mikroaaltouunilla ja tulos voi olla kuin vaikka Heinolan löylykisoilla, eli ne voivat lämmittää elimistöä siinä määrin että siitä tulee vahinkoa. |
![]() |
18.10.2012 12:56 <Jouko> Juntolassa on ollut pientä remonttia syyskuussa. Koko ylävesiallas oli laskettu tyhjäksi ja Juvan voimalalta virtaus suljettu. Kuvasarjaakin löytyi tapahtumista. Otoksia myös rakennuksen sisältä: http://mhakanpaa.kuvat.fi/kuvat/Veden+voimaa/Paimionjoen+vesivoimalat+Askala,+Juntola+ja+Juva/Juntola/ |
|
18.10.2012 12:31
<Jouko>
Niin, kuinka voimakas tuo magneettikenttä on verraten vaikka magneettikuvaukseen? Vielä aiemmasta: Isoniemen sähköasemaa koskevassa linkissä Fingridin sivuilla puhuttiin 20 kV kytkinlaitoksesta, joka lienee loppujen lopuksi ollut vain kompensoinnin käyttöön kuten Calm kertoi. Siitä oma väärinkäsitys. 220/110/20 kV sähköaseman rakentamisesta kertova linkki on sittemmin vanhentunut ilmeisesti Fingridin nettisivuston uudistumisen vuoksi.. |
|
18.10.2012 11:58 <Topiax> Onko kenelläkään tietoa, miten reaktoreiden voimakkaat magneettikentät vaikuttavat läheisyydessä oleskelevaan ihmiseen? Oletetaan että ei ole sydämentahdistimia eikä magnetisoituvia tekoniveliä, proteeseja tms. |
|
17.10.2012 21:53
<Tuomo Y>
...juuri noin kuin Calm kertoo... Lisäksi nuo nelitappiset orret saattoivat olla ns. tilaaja/keskustenvälisiä yhteyksiä. Nuo 6-tappisilla orsilla olleet (3 paria) olivat tilaajayhteyksiä. Lisäksi; etäisyys kantoaaltoyhteydeltä toiseen täytyi olla min. 90 cm. Eristimet oli myös jaettu johdinhalkaisijan mukaan: HE-2 (2mm), HE-3 (3mm) ja HE-4(4mm)Käytössä vain rautateillä) Lisätietona tähän lasin/posliinin suhteeseen, niin... sen aikanaan ratkaisi semmoinen yllätys kuin RAHA..... Kun mm. Pohjois-Suomen kaukoverkkoa rakennettiin, kilpailutettin Turun Posliinia ja Karhulan Lasia ja jako eristimien suhteen muotoutui sieltä... |
|
17.10.2012 21:43 <muhentaja> Enpä ole kyllä kuullut/lukenut ainakaan tähän mennessä mistään, että kantaverkon muuntajien 20kV tertiäärikäämejä käytettäisiin jakeluverkon syöttöön. Voin kuvitella että moinen käytäntö toisi oman kirpeän mausteensa kantaverkon huoltotöihin ja häiriöiden hallintaan puhumattakaan siitä miten julmettujen reaktorien kiinni- ja irtikytkennät näkyisivät 20kV verkossa. Noilla 20kV ilmasydämisillä reaktoreilla on etunsa, kun eivät saturoidu tai mene ferroresonanssiin normaalista poikkeavissa tilanteissa. Haittapuolena on lähinnä isot virrat kompensointipiirissä ja voimakas vaihtomagneettikenttä reaktorin välittömässä läheisyydessä. Muun muassa jenkithän tuntuvat kytkevän reaktorit suoraan suurjännitekiskoihin, jolloin niiden on käytännössä pakko olla rautasydämisiä ja ulkoisesti ne muistuttavatkin epämääräisesti yksivaiheisia tehomuuntajia. |
|
17.10.2012 21:07 <calm> Molemmat ovat joo 220 kV:n verkkoon kytkeytyviä jakeluverkon asemia. Muita ei sitten Suomesta löydykään moisia kuin nuo kaksi. |
|
17.10.2012 20:50 <calm> Tässä näkyykin erot eri siirtomuotojen välillä. Ylimmällä orrella nelijohtiminen kantoaaltoyhteys (usein lasieristimin, vaikka paikallisyhteydet posliinisin), sitten alemmilla tilaajayhteyksiä. Enimmäkseen kaksi paria / orsi, mutta ei nuo kolme paria / orsikaan mitenkään harvinaisia olleet. Toiseksi alimmalla orrella kierretyn parin muodostamista sijoittamalla eristimiä orren ylä- ja alapuolelle. |
|
17.10.2012 18:18 <Jouko> Snapsilaseiksi jos ei muuhun käyttöön mene ;-) |
![]() |
17.10.2012 18:12 <Jouko> Näitähän on myös metsän vihreinä pömpeleinä saatavilla. Pikkuhiljaa yleistyvät mm. uusissa kaapeliasennuksissa, kun ns. runkokaapelista otetaan kuluttajaliittymät esim. lomamökeille yms. |
© Janne Määttä 2004-2017