<< ^ >>

Paimio_Asakala_210306.JPG

Vesivoimala Perustietoa Askalan voimalaitoksesta. Paimio on merkittävä paikkakunta suomalaisen sähköntuottamisen historiassa. Vuodelta 1935. Paimio, Askala 21.03.2006
Kuvaaja: Tero T. Toivonen
Sijainti: N 60.50464° E 22.69229° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

22.03.2006 09:35 <Hartsa> Nämä ovat tosi hyviä kertovat vähän laitoksesta jotain....
13.02.2007 18:19 <Salmo trutta> Kertoo lähinnä karua kieltään siitä kuinka tehottomia tällaiset laitokset ovat haittoihinsa nähden. Kyseinenkin voimala olisi helposti korvattavissa tuuligeneraattorilla, joiden nykyiset maksimitehot on luokkaa 3000 kW.
24.02.2007 15:40 <J.M> joo paitsi että tuuligeneraattori ei tuota mitään silloin kun ei tuule, ja silloin kun ei esim. talvella tuule kovin lujaa ainakaan esim. kovilla pakkasilla, sähkön tarvekkin on kaikista kovin.
21.03.2007 12:11 <Sähkäri> Toinen huomionarvoisa asia löytyy tästä taulusta. Voimala otettu käyttöön vuonna 1935, nyt siis 72 vuotias. Mitään en tiedä, mutta epäilen kovasti löydetäänkö 72 vuoden kuluttua nyt asennettavia tuulivoimaloita pystyssä? Ja tämän ikäinen vesivoimalaitos on yleensä oikein hyvässä kunnossa ja ikää jäljellä runsaasti. Puoli-ilmaista energiaa yhteiskunnallemme. Ei kannata hukata missään nimessä kun vesivoimalan ympäristöhaitat ovat kuitenkin voimalatyypeistä niitä kaikkein pienimpiä.
05.04.2007 00:42 <S. trutta> Sähkäri, etkö pidä mm. sukupuuttoon kuolleita lohikantoja vesivoimaloiden ympäristöhaittoina? Ja ei tämä kyseinenkään voimala ole alkuperäisessä kunnossaan, joten turha arvuutella onko joku generaattori pystyssä sadan vuoden päästä vai ei. Huoltaminen on ihan normaalia toimintaa. Luulisi sinun tietävän.

Puoli-ilmaisesta energiasta voit haaveilla päiväunissasi, ainakin vesivoimaloiden yhteydessä. Todellisuus on kuitenkin aika kaukana vai saatko Askalasta puoli-ilmaista sähköä pistorasiaasi?
09.04.2007 21:45 <Sähkäri> Puoli-ilmaisesta saa tietty aina haaveilla. Tosiasia kuitenkin on, että mikäli yhteiskuntamme rakentuu sähköenergian varaan, niin vesivoima on voimantuotantotavoista ylivoimainen: pitkä käyttöikä, loppumaton aurinkoenergia, ei hiilidioksidipäästöjä, ei typpi- tai rikkipäästöjä. Tuulivoiman energialähde on sama eli aurinko, mutta liikkuvan ilman energiatiheys on valitettavan pieni veteen verrattuna. Maksu on aina maksettava, mutta verrattuna muihin energialähteisiin maksulappu vesivoimalla on pieni. Valitettavasti Suomessa vesivoimaa on saatavilla hyvin vähän ja kateellisena katsomme Ruotsiin ja Norjaan. Kummassakin näistä maista vesivoimaa on yllinkyllin omiin tarpeisiin (varsinkin Norjassa) ja jokia on voitu jättää myös merkittävässä määrin luonnontilaan. Ruotsi on rakentanut yhteiskuntaansa myös ydinvoiman varaan, mutta Norja on 100 % vesivoimamaa.
10.04.2007 23:41 <S. trutta> J.M.:lle. Käväisepä kurkkaamassa kuinka paljon esim. tämä Askalan turbiini pyörii kesäkuukausina, eli kesä-, heinä- ja elokuussa. Tuulivoima ei ole sen huonompi tässä suhteessa kuin tällaiset tippavoimalatkaan, jotka pyörivät lähinnä sadekausien aikana. Silloinkin suuri osa virtaamasta menee ohijuoksutukseen, koska virtaama on suurempi kuin voimalan kapasiteetti.

Sähkäri,
Suomen kaltaisessa melko alavassa maassa vesivoimalla on suht suppeat tuotantomahdollisuudet, etenkin kun otetaan syntyvät haitat huomioon. Ei ne vaelluskalat ole ilmaisia, kuten oletatte. Valtio ja voimalaitosyhtiöt istuttavat velvotteina miljoonien eurojen edestä kalanpoikasia joka vuosi. Pienimmät laitokset ovat pääsääntöisesti vailla minkäänlaisia kalatalousvelvotteita. Kannattavuus häviäisi useimmilta, jos ne kantaisivat edes osittain vastuunsa. On myös syytä muistaa se, että istutettu kala ei korvaa luonnossa syntynyttä kalaa millään arvolla mitattuna, ei rahalla eikä elämyksenä.

En näe tässä tilanteessa syytä purkaa jo olemassa olevia (tuottavia) voimalaitoksia, mutta pidän lisärakentamista ratkaisuna, joka ei toisi juuri muuta kuin haittoja tullessaan. Yleinen etu voittaa tässä asiassa pörssiyhtiöiden edun, jonka pussiin useimmat vesivoiman kannattajat tietämättään puhuvat.

t. Salmo trutta
13.04.2007 14:02 <Sähkäri> S. trutta, mainitset, että Suomen kaltaisessa melko alavassa maassa vesivoimalla on suhteellisen suppeat tuotantomahdollisuudet. Tilastot eivät kuitenkaan millään muotoa tuo väitettäsi. Vesivoimalla 2005 tuotettiin 13.600 GWh sähköä, joka on 16 % koko valtakunnan sähkönkulutuksesta ja 20 % koko kotimaisesta tuotannosta. Mistään pienestä määrästä ei siis voi millään puhua. Tottakai allekirjoitan, että vesivoimalat aiheuttavat ympäristöön ja paikallisille lohi- ja kalakannoille vaikeuksia, mutta jotain yhteiskunnassamme täytyy tehdä, jos aiomme sähköä käyttää. Vesivoima on uudistuvaa energiaa ja siten täysin bio-energiaa. Lauhdevoimalla (polttoaineena kivihiili, kaasu, turve) tuotettiin vuonna 2005 5.300 GWh sähköä eli alle puolet vesivoiman määrästä. Vesivoiman haitat vastaan fossiiliset polttoaineet on paremmuus ja ympäristöystävällisyys mielestäni täysin selvä: ei typpi, rikki tai hiukkaspäästöjä saati sitten CO2 päästöjä. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2005 0,2 % sähkökulutuksestamme ja paljon pitää teknologian kehittyä, että tuulivoimasta voi tulla varteenotettava tuotantomuoto. Hyvin harva on tullut ajatelleeksi, että rakennettaessa merkittävästi tuulivoimaa se tarkoittaa, että tuulivoimaa vastaan on rakennettava jotain muuta nopeasti käynnistyvää tehoreserviä, koska tyynelläkin säällä täytyy yhteiskunnan tarvitsema sähkö jotenkin tuottaa. Ongelmaa ei ole, mikäli tuulivoima on "marginaalinen" tuotantotapa, kuten nyt Suomessa. Tsekatkaa tarkemmin esim. Tanskan tilanne: tuulivoiman reservinä toimii laudekivihiilivoima! Laudekivihiilivoiman hyötysuhde max 30 % ja melkoiset päästöt. Ei mitenkään ympäristöystävällinen energiaratkaisu kylmien lukujen valossa.
Tuo kalaistutus on sitten omanlainen ja omalaatuinen. Pienillä voimaloilla ei välttämättä ole istutusvelvollisuuksia, mutta suurilla voimalaitoksilla sitäkin enemmän. Näin on jotenkin pyritty hakemaan keskitie. Malli vähän kuin verottajalta eli otetaan reilusti kenellä on ja pienituloisille pienet verot. Esim. Vuoksen voimalaitoksella on hyvin suuret istutusvelvoitteet, vaikka Vuoksen voimalaitos ei ole koskaan estänyt yhdenkään kalan nousua! Tämä siitä syystä, että Vuoksen koski on (oli) luonnontilaisena niin mittava, ettei yksikään kala ole koskea myöten koskaan noussut Saimaaseen. Silti voimalalla (Fortum) on merkittävä istutusvelvollisuus.
13.04.2007 14:10 <Sähkäri> Vielä S. trutalle: Jos Askalan voimalaitoksen kilpitiedot pitävät paikkansa, niin voimaitoksen huipunkäyttöaika on 4545 h vuodessa (teho: 1100 kW, tuotanto 5.000.000 kWh). Tämä tarkoittaa 52 % vuodesta (vuodessa 8760 tuntia). Eli väitteesi siitä, että voimala käy kolmena kuukautena vuodessa ei ainakaan ole voimalan arvokilven mukainen. Kolmen kuukauden tuotanto (100 % teholla) olisi ainoastaan: 3 * 31 * 24 * 1100 kWh = 2.455.000 kWh eli alle puolet ilmoitetusta energiamäärästä.
18.04.2007 01:54 <S. trutta> Sähkäri: Aika heikosti tunnet sadannan jakautumista Suomessa, jos käsitit niin, että Askalan mylly jauhaa vain kesä-, heinä- ja elokuussa. Näitä kuukausia vertasin tuulivoiman tuulettomiin kausiin eikä mukana ollut edes talvikuukausia, jolloin kys. voimala lienee pääasiassa suljettuna.
18.04.2007 02:25 <S. trutta> Sähkäri: Tarkoitin suhteellisen suppealla potentiaalilla sitä, että esim. Norjassa tuotetaan lähes 100 % maan tarvitsemasta sähköstä vesivoimalla ja siltikin heidän rannikolla on jokunen sata tai tuhat vaelluskalajokea. Tutustupa Suomen tilanteeseen Itämeren puolella. Alkuperäisiä ja luonnossa lisääntyviä lohikantoja on jäljellä tasan kaksi kappaletta, kun niitä oli alunperin yli 30. Useimmat lohikannat on hävitetty vesivoimapadoilla. Kompensaatioistutuksista kuvailemasi "keskitie" on varsin jännä, koska erilaiset vesistöt tuottavat eri tavalla kalanpoikasia ja eri lajeilta. Esim. juuri pienet voimalaitokset ovat hyvin usein taimenkantojen tuhoajina kunnostautuneita ja monesti vailla mitään velvoitetta kalakannan "korvaamisesta". Saimaasta pitänee todeta sen verran, että mm. Suomen ainoa endeeminen järvilohikanta (ts. Saimaanlohi) tuhottiin Pielisjoen voimalaitospadoin. Ja Vuoksen voimalaitoksen alueesta viilaan pilkkua siten, että sitä kautta on aikanaan levinnyt koko Saimaan vesistön kalasto jääkauden jälkeen. Kalat eivät sada taivaalta alas. Ja sen verran sivistykseksi, että velvoite määrätään aiheutetun haitan kompensoinniksi. Virtaaman vuorokautissäännöstely poikkeaa erittäin paljon luonnollisista virtausolosuhteista. Tällä tarkoitan sitä, että öisin (sähkönkulutuksen minimiaikana) kuivuvat kosket eivät tuota ainuttakaan kalanpoikasta. Vesivoimaloiden haittavaikutus on muutakin kuin vaellusyhteyden katkaiseminen. Yours, Salmo trutta p.s. Bioenergia-käsitteellä tarkoitetaan fotosynteesin kautta auringonvalosta varastoitua energiaa.
18.04.2007 18:10 <Sähkäri> S. trutta: On totta, että näin ovat asiat Norjassa, varsinaisessa Hannu Hanhien maassa. Heillä on vesivoimaa runsaasti yli oman tarpeen (kuten muutakin energiaa). Pääsääntöisesti sateet Skandinaviaan ja Suomeen tulevat Atlantilta. Valtaosan lämpimän ja kostean Föhn tuulien sateista tippuu Skandien (ent. Kölivuoristo) vaikutuksesta Norjaan (=suuri vesimäärä + suuret putouskorkeudet), osa sataa Ruotsiin (keskisuuret vesimäärät + keskisuuret putouskorkeudet) ja pieni osa päätyy Suomeen (pienet vesimäärät + pienet putouskorkeudet). Norjassa on pystytty suojelemaan valtaosa joista ja koskista, myös Ruotsissa on vapaita koskia ja jokia vielä runsaasti. Toisin siis täällä köyhässä Suomessa. En jatka keskustelua lohista tai kalanpoikasista, koska se on tuloksetonta. Kalat ovat yksi kärsiä monien muiden eliölajien joukossa ihmisen tuottaessa energiaa omiin tarpeisiinsa.
Sinänsä mielenkiintoista, kun otit esille auringon energian. Ihminen on äärimmäisen heikko ollut keksimään, miten suunnaton aurinkoenergian määrä otettaisiin talteen. Kuvatkoon matematiikka ja netistäkin saatavat faktat esimerkkinä tilannetta Suomessa: Kumulatiivinen aurinkoenergia-määrä Suomessa vuosittain on n. 800 kWh/m2, Suomen pinta-ala on 338.144 km2. Näistä luvuista saamme, että Suomeen suoranaisen auringonsäteilyn energia on 270.515 TWh! Suomen sähkönkulutus on n. 85 TWh vuodessa, joten auringon säteilyenergian suoranainen sisältö, joka maaperäämme kohdistuu, on 3.182 kertainen Suomen sähkökulutukseen verrattuna!!! Aika paljon riittää vielä insinööreillä töitä, koska tästä auringon valosta sähköksi muutettuna meille riittäisi vain 2,5 % osuus!!! Tästä valtavasta energia-annoksesta riippumatta, emme merkittävässä määrin tuota auringonenergialla kuin välillistä energiaa (esim. vesi, tuuli, biomassa). Toinen esimerkki kuvatkoon bioenergiaa kuten S. trutta kuvasi eli fotosynteesin kautta varastoitua energiaa. Äärettömän hyvä tapa tuottaa energiaa (esim. uudet biopolttoainelaitokset liikenteen polttoaineiksi), vaikka silläkin on haittavaikutuksensa (hiukkaspäästöt, tuotannon aiheuttama kuormitus, typpi päästöt -> rehevöityminen). Kuitenkin raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Kirjallisuudesta löytyy tieto, että fotosynteesi käyttää n. 0,02 % auringon valoa hyödykseen. Kun Suomeen säteilevä aurinkoenergian määrä on 270.515 TWh, voidaan fotosynteesin avulla tästä varastoida 0,02 % x 270.515 TWh = 54 TWh vuodessa eli vähemmän kuin nykyinen sähkönkulutuksemme. Mutta, mutta.. tuossa aurinkoenergian säteilymäärässä on niin huikaiseva potentiaali, että toivoisi joidenkin potkuripäiden jossain vaiheessa keksivän ratkaisun, miten edes pieni osa voitaisiin tehokkaasti taltioida. Siihen saakka meidän on kärsittävä huonosta omastatunnosta kaikesta siitä, mitä olemme ja tulemme luonnolle tekemään.
22.04.2007 17:07 <P.L.> Vesivoimaa tarvitaan myös verkon tehotasapainon (eli taajuuden) säätelyyn, koska sen säätönopeus (MW/min) on ylivoimainen muihin energiantuotantomuotoihin (ehkä kalliita kaasuturbiinilaitoksia lukuunottamatta) verrattuna. Tuskin kukaan uskaltaisi käyttää esim. tuulivoimaa tuohon sillä tuulihan saattaisi heiketä juuri samalla hetkellä kun pitäisi kääntää hanat kaakkoon..

Vesivoimaahan käytetään myös ns. pyörivänä reservinä, eli tahdistettuna kantaverkkoon, mutta ilman tehonsiirtoa, jotta voidaan tarvittaessa äkisti saada tehoa käyttöön. Annan ääneni vesivoimalle.
25.04.2007 16:52 <J.M> joo en minäkään vesivoiman puolesta puhuja ole mutta, jos ympäristö ihmiset saa päättää niin tuulivoima on nykyään ainut vaihtoehto kaikelle sähkäntuotannolle, todellisuudessa tuulivoima on kaikista tehottomin tapa tuottaa sähköä ja kun nykyhteiskunta perustuu 100% sähköön, ja kaikki sähkö mikä tulee töpselistä ulos täytyy jollainlailla tuottaa jossakin, ei sähkö mistään itsestään synny ja sitten vaan tulee töpselistä ihmeellisesti pihalle.
kotimaisen vesi ja tuulivoiman osuus suomen sähkön tuotannosta oli vuonna 2005 n.4% ja jos oikein muistan niin tuulivoiman osuus siitä hieman alle 1% niin ei tuulivoimaa hirveästi kannata mainostaa, tosiasia on että nykyään ainut järkevä vaihtoehto tuottaa mahdollisimman taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti suomessa sähköä on ydinvoima niin kauan asia on näin kunnes joku keksii jonkun paremman keinon, esim. fuusio reaktori.
tähän voisi vielä lisätä että 99% ydinvoiman vastustajista ei varmasti edes tiedä kuinka ydinvoimala toimii, esim. öljy ja hiili voimalat saatuttuavat huomattavasti enemmän ja niitä saa olla monta ennenkuin kattavat yhden ydinvoimalan tuottaman sähkönmäärän.
25.04.2007 18:22 <Sähkäri> Korjataanpa kuitenkin J.M väärä tieto: vesivoiman osuus Suomen sähkön kulutuksesta on 16 % ja kotimaassa tuotetusta sähköstä n. 20 % eli näkemyksesi 4 % tasosta on kovasti liian pieni. Tuulivoimalla tuotettiin sähköstämme vuonna 2005 0,2 %.
26.04.2007 17:38 <J.M> asia taitaa olla juuri näin, jostain nettisivuilta tuon 4% katoin ja netissähän nyt liikkuu kaikenlaista lukua.
pointtini oli kumminkin se että tuulivoima sähköntuotto menetelmänä ei oikein kannata.
varsinkin kun jotkut sähköyhtiöt ainakin taannoin mainostivat ns. ekosähköä tai mitä lienee, tarkoitan että ei kuluttaja voi sitä valita millä menetelmällä se olohuoneen töpselistä tuleva sähkö on tuotettu.
27.04.2007 18:03 <S. trutta> J.M höpisee läpiä päähänsä. Ei se mitään, se on melko yleistä. Kerropas mikä tekee tuulivoimasta "tehottomimman tavan tuottaa sähköä"? Hyvät Waput!
29.04.2007 12:34 <J.M> no mietippä kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan kattamaan edes yhtöä ainottu hiilivoimalaa???
03.05.2007 17:50 <Sähkäri> Tässä keskustelussa vähän kierrellään ja kaarrellaan tuulivoiman säätämiseen liittyvää ongelmaa vs. vesivoima tai höyryvoima. Tuulivoimaa ajetaan aina maksimaalisella teholla, mitä tuulesta voidaan saada. Säätöä käytetään oikeastaan vain suurilla tuulennopeuksilla, jossa säädön tarkoituksena on rajoittaa lapoihin kohdistuvaa voimaa eli suojellaan särkymiseltä. Muutoin tuulivoimaa ei voi säätää; jos ei tuule, ei saa täyttä tehoa irti. Toisin siis vesivoimassa tai höyryvoimassa. Säädön suhteen vesivoima on ylivoimainen: nollasta 100 % tehoon ei vie kuin hetken. Höyryvoima on kakkonen, mutta silti kaukana vesivoimasta. Ydinvoimalassa kylmästä kattilasta 100 % tehoajoon vie aikaa pari päivää. Näistä syistä johtuen suuret vastapainelaitokset ajavat 100 % tehoajoa, vesivoimalla säädetään tehotasapainoa ja tuulivoimaa säätää ympäröivä luontomme, ei käyttäjä. Säädöistä poikkeuksena on kaapeliyhteydet Ruotsiin ja Viroon. Näissä kaapeliyhteyksissä tehon säätö -100 % -> + 100 % tapahtuu hetkessä. Tästä tuulivoiman säätöpuutteesta johtuen se ei voi koskaan saada merkittävää jalansijaa energiantuotannossa. Hyvä lisä se optimiolosuhteissa nykytekniikalla on, mutta ei sähköntuotantojärjestelmän avain.
05.05.2007 18:56 <S. trutta> Säkäri: Säätövara riippuu allaskapasiteetista. Paimionjoen kaltaiset tippavoimalat toimivat hyvin paljon juuri tuulivoiman kaltaisesti, koska niissä on erittäin rajalliset säätömahdollisuudet juuri pienen allaskapasiteetin vuoksi. Elikkä turbiinit pyörivät silloin kun sataa tai lumi sulaa. Ei juuri muulloin. Muistakaa myös tämä seikka, kun mainostatte vesivoiman ylivertaisuutta.
25.12.2011 18:16 <Tippavaaran isäntä> Vaelluskalakantojen puolustajat puolustavat todellisuudessa vain omaa eläinrääkkäys-hupikalastusharrastustaan. Onko se kalojen hupikiusaaminen sitten jotenkin parempi asia kuin vesivoimantuotanto. Muutoinhan on herttaisen yhdentekevää onko siinä joessa kaloja vai ei, kun ei niitä veden sameuden takia kuitenkaan näe.
09.06.2012 23:12 <Mikko Koho> Tämäkin kuva lienee sikäli vanha että laitos ei kuulu enää Fortumille vaan on myyty ja ajo tapahtui jostakin lukemani mukaan yhdessä vaiheessa Muhoksesta mutta nyt sekin valvomo on ajettu alas.
09.06.2012 23:35 <Jouko> Fortumin kyltti on tuosta jo revitty hiiteen ja alla lukenee enään yliviivattuna "Länsivoima". Tippavoimalana toimi paikalla käydessä. Nuorisoa oli edustalla ongella kun fisut eivät päässeet uimaan Kaplanin "turbiinikuopasta" pois matalan (oikeastaan vedettömän) alavesiuoman takia. Selvä pohjan kynnys näkyi turbiinikuopan ja muutaman kymmenen metrin päässä olevan joen vedenpinnan välillä...
Hyvin kävi kala ja isojakin oli ämpärissä :)
09.06.2012 23:58 <Mikko Koho> Hitto ku ois yks asia ja yks asia olisi sellainen jota ei olisi. Asia joka saisi olla on että henk. koht, asiat olisi paremmin ja, asia jota ei olisi, olisi se että rästitöitä on jonossa odottamassa, ml. mm. kuvien perkaamista tänne. Tuosta toisessa kuvassa mainitusta aaltoilun hallinnasta olisi hyvää videomateriaa tuubiin laitettavaksi, tosin vähän eri ympyröissä eli Saimaan kanavalla. Mutta periaatteet ovat samat ja itseasiassa, vaikka homma oli TVH:n, nykyistä kanavaa rakennettaessa Imatran Voiman vesirakennuslaboratorio laski ja kokeili pienoismalleilla että miten sulkujen täytöt ja tyhjennykset ja ylijäämävesien ohijuoksutukset pitää tehdä. Se, miksi energiayhtiö lähti merenkulkualan hommiin, oli siinä että IVOlla oli asiantuntemusta virtausten hallinnasta koska siihen aikaan vesivoimaa rakennettiin melko runsaasti. Vaikka ala on eri niin aaltoilun hallinta ja kovat juoksutuksen muutokset yhdistävät.
05.03.2013 18:50 <Mikko Koho> Sitten jos joudutte mittailemaan vedenpintoja niin juntatkaa vaan reilusti se metrinen ja neljä metriä syvä kaivo maahan ja siitä sopiva putki vesistöön.. Sitähän nuo vedenpinnan mittaajat käyttävät. Sitten kun erehdytte tekemään järjestelystä siirrettävän version astiana joka on kivillä pohjassa kiinni ja josta lähtee letku vesistöön niin rikotte Fortumin hyödyllisyysmallisuojaa:
http://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=U20124204&NID=&offset=-1&ID=X1000492&Inx=74

(Kysyn vaan että paljonkohan tuonkin suojan vuosimaksut ovat vuodessa ja mistä ne revitään..)

Ja jos joku Fortumilainen tämän lukee niin tuossa isojen pomojen kirjoittamaa tekstiä. Ei muuta kuin valitus pomoille että yrityksen tuotenimeä käytetään väärin ja rahapalkinnon pitäisi olla tulossa:

http://www.fortum.com/fi/konserni/brandi/aineeton-varallisuus/pages/default.aspx

"Arvokkain aineeton pääoma on yritystunnus, joka on rekisteröity maailmanlaajuisesti."
"Fortum palkitsee keksintöjen tekijöiden lisäksi jokaisen työntekijän, joka saattaa johdon tietoon MAHDOLLISEN loukkauksen aineetonta varallisuuttamme kohtaan. Tämän tarkoituksena on lisätä henkilökunnan tietämystä ja ennakoivuutta Fortumin brändin ja aineettoman varallisuuden suojelemiseksi, ja se ehkäisee Fortumin taholta tapahtuvia kilpailijoiden oikeuksien loukkauksia"
05.03.2013 19:23 <Mikko> Tuossa kuva jos ei itse PRH:n hakusivu aukea:
http://patent.prh.fi/Hyma_kuvat/large/9/9857.jpg

© Janne Määttä 2004-2017