|
13.11.2012 15:42 <Topiax> Tähän kuvaan Tykkää-nappi niin minä painan sitä! |
|
13.11.2012 12:59
<Hartsa>
Vähän samaa mallia on tämäkin.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6402 |
|
13.11.2012 12:47 <Hartsa> Onkos tämä jäänyt "varalle" Vai odottaa vain romuttajaansa..?? |
|
12.11.2012 20:00 <muhentaja> Sopivasti kuuraa keräävällä kelillä tai tuollaisella nollatuhnulla ilmankosteuden huidellessa sadan prosentin kieppeillä lähtee kyllä komeasti rätinää alemmillakin jännitteillä. Tässä kohtaa http://tinyurl.com/cy63e9w kulki aikoinaan iltalenkkireitti noiden 110kV ja 220kV linjojen alla kulkevaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Sopivalla kelillä oli kuin äkäinen ampiaisparvi olisi surrannut pään päällä, ja tämä huolimatta kaupungin taustamelusta. |
|
|
12.11.2012 05:51 <Jouko> Vieressä kulkeva, ns. kuuma 400 kV johto päästi poikkeuksellisen kuuluvaa koronan ritinää. Ilman lämpötila oli plussan puolella ja puoli kosteaa lunta satoi. Jäätäkin tippui aina välillä johtojen pinnalta... Tuona päivänä sataneet lumet on jo pääosin sulaneet, ainakin nyt kuluneen yön tihkusateessa. :( |
|
11.11.2012 20:32 <muhentaja> Kämmenselässä ainakin on sen verran lähellä pintaa riittävän isoja laskimoita että jos kuidun onnistuu sinne tökkäämään ja katkaisemaan niin kyllähän se kiertoon herkästi lähtee. Verisuonen seinä on ymmärtääkseni kumminkin tujumpaa tekoa kuin iho, joten on vaikea sanoa kuin herkästi kuitu menee suonesta läpi. |
|
11.11.2012 19:49
<Mikko Koho>
Miltä vuodelta tää filmi vois olla :D (Pätkitty siis kolmeen osaan.) Mie oon nähny tän kerran aiemmin Imatran voimalaitoksen näyttelyssä kun siellä tuli rampattua n.10v viikottain ja tuo oli ilmeisesti juuri silloin tullut sinne filmivalikoimaan ja oppaat laittoivat tuon tietenkin pyörimään miulle. Muistan tuon taustalla vilkkuvan valon ja sen että filmin jälkeen oli hymy niin pikkupojan kuin oppaan kasvoilla. Tuli nostalginen olo kun tuota ekaa osaa vähän pikakelasi. Vaan ei ole filmi enää siellä.. http://www.youtube.com/watch?v=yTK6_ZTKwME http://www.youtube.com/watch?v=ez9SLpIOfXw http://www.youtube.com/watch?v=aNAv74Ss_XU |
|
|
11.11.2012 19:26 <Hartsa> Eikos se kuitu ollut jopa vaarallista saada sormiinsa.....näin joskus kuulin !! |
|
|
11.11.2012 19:24 <Mikko Koho> Ainakin siinä hitsauslaitteessa oli silloin sopivasti videoliitäntä niin oli hyvä katsoa auditoriossa hitsausta koko valkokankaan kokoisena :) En muista paljon sanoi hitsauslaitteen ja testerin hinnaksi mutta kumpikin oli kymmeniä tuhansia ellei peräti jokunen sata tonnia/laite. Eli sarjastamme: "kannattaa kolhia.." |
|
|
11.11.2012 19:01 <Jouko> Siitä Päddingiä: http://sarjishaku.fi/Fingerpori/05.12.2011 |
|
|
11.11.2012 18:34
<Jouko>
Joskus männä vuosina on tullut valokuidun jatkamista harjoiteltuakin ja aika hankalaa oli saada kuidun päät leikattua sivareilla suoriksi.. (Väärä työkalu, tiedän.) Räkähitsiä sai lähinnä aikaiseksi :-) Useimmissa hitsauskoneissahan lienee pieni näyttöruutu josta näkee kuidun päät moninkertaisesti suurennettuna (+leikkuu jälkensä) hitsaustapahtuman ajan. Sormiin ei onneksi ole kuidun pätkiä tullut, mutta jollekin kurssilaiselle taisi säie sormeen jäädä ikävästi potemaan. Lasikuitumattoa tai vanhaa sammutuspeitettä käsitellessä paljain käsin kokee vastaavanlaista pistelyä... Tuon lasivilla jutun oppi jo tenavana, kun mokomaa kesti pari-kolme päivää. Mihinkään ei voinut tarttua ilman ikävää pistelyä :( |
|
|
11.11.2012 16:00 <jari> https://www.facebook.com/photo.php?fbid=519243911420032&set=a.148449315166162.29727.100000032826849&type=1&theater kuohua |
|
|
11.11.2012 15:03
<Mikko Koho>
Jep, juuri Helkaman materiaalia se Primatelin mies taisi käyttää luentomateriaalina. Mieleen vaan muistui kun hän kertoi paljon yhteen kuituun mahtuu dataliikennettä. Sitten kun tauolla kävin koulun koneella ja FICIXin sivuilla katsomassa niin Pasilan ja Otaniemen kytkimillä meni yhteensä juuri se sama datamäärä minkä hän kertoi yhden kuidun kykenevän välittämään.. Vuosi oli 2006 tai 2007. FICIX hoitelee siis Suomessa operaattoreiden välistä maan sisäistä nettiliikennettä. Tietenkin operaattoreilla on myös omia yhteyksiä muualle. |
|
|
11.11.2012 13:41
<Tuomo Y>
Valokaapelia ei voida jatkaa ”suoraan montunpohjalla” varsinkaan huonolla tai kylmällä kelillä, sillä hitsausjatkoskone vaatii kohtuullisen stabiilit olosuhteet. Siksi valokaapelijatkosten yhteydessä myös ylimääräistä kaapelia, että jatkoskotelo saadaan sisälle erityiseen jatkosvaunuun tai lämmitettävään telttaan, jossa on riittävän lämmintä ja kuivaa. Jatkoskotelon sisään ei myöskään saa jäädä kosteutta. Valokaapelin kuidut ovat puhdasta lasia (125 um) ja lasihan kestää ”kohtuullisesti” rasitusta; vetoa ja vääntöä. Mutta aina syntyy ns. mikrohalkeamia, jotka saatavat aiheuttaa katkeamisen tai murtuman vasta ajan saatossa esim. lämpötilamuutosten tai uuden rasituksen yhteydessä. Siksi tuollaisessa kaivinkoneella tehdyssä kaapelinhaussa on syytä vaihtaa kaapelia se sata metriä, että varmasti saadaan riskialtis osuus pois. Netissä löytyy ”valokaapelialan kulttiteos” Helkamalta… kirja on kymmenen vuoden takaa, mutta perusasiat ovat edelleen voimassa. Uudempaa kirjallisuutta löytyy paperimuodossa. http://helkamabica.fi/pdf/FlashCord-fi.pdf Tuota ”kuitu sydämeen” – juttua pidän juttuna, jonka todennäköisyys on olematon… yhtään tositarinaa en ainakaan tiedä… kuidun pätkän pitäisi osua aika isoon suoneen, jotta se voisi liikkua. Mutta ihon alle se menee tosi helposti ja pistelee pitkään. Ja kun on näkymätön, niin lähes mahdoton poistaa. Ja esim. silmään mennessä voisi aiheuttaa tuhoa. Jatkosten tekijoillä on yleensä suljettavat purkit noita kuidun pätkiä varten. |
|
|
10.11.2012 20:25 <Mikko Koho> Ja nuo kelat on sitä varten että jos menee poikki niin jostain saadaan sitten korvaavaa piuhaa tilalle. Nuo valokuidut ovat muuten pottumoisia jos esim. kaivuri vetää maanalaisen valokaapelin poikki. En muista ihan tarkkaan mutta oliko se 60m/suunta (eli yhteensä 120m) kun itse katkokohdasta pitäisi kaapeli, vihaista korjaajaa odotellessa, ottaa esiin ja sitten vaihtaa uuteen. Kuulemma nuo ovat rakenteeltaan sellaisia että vaikka itse vika korjaantuisi pätkällä uutta piuhaa ja hitsaamalla kuidut yhteen niin sille 60/120m matkalle voi jäädä piilovikoja mitkä sitten voivat oireilla vasta pidemmän ajan päästä. Ja amisaikoina ammattilainen kävi näyttämässä miten noita jatketaan. Pitää mm. olla varovainen kuidun pätkien kanssa ettei mene ihon läpi verisuonistoon ja sydämeen (eli samanlainen purkki mukana kuin sairaaloissa on käytetyille neuloille) ja vaikkapa 192 kuituisen kaapelin korjauksessa ylityö- ym. lisät voivat juosta aika iloisesti.. |
|
|
10.11.2012 16:16 <Rolle Möller> Juu, kuitujatkoskotelo Draka Comteq XOK-sarjaa. |
|
10.11.2012 11:22
<Topiax>
Löysin netistä mielenkiintoisen [IMHO] videon tasajännitesiirrosta: http://youtu.be/VuEnOJsEWCc |
|
10.11.2012 09:21 <Timo> Pylväät ovat komposiittia |
|
09.11.2012 20:35 <Hartsa > Tehorajaoitus oli tullut voimaan -81 keväältä. olisiko huipputehomaksu ollut sen jälkeen kallimpaa ehkä... |
|
09.11.2012 16:35
<tauno.korpela@naturpolis.fi>
Hei, Kuusamon Lions klubi ja Partiolaiset julkaisevat vuosittain joululehden. Oijusluoman voimalaitos on partiolaisten kämpän vieressä, siksi ajateltiin joululehteen kirjoittaa juttua Oijusluoman voimalaitoksesta. Löysin Janne Määtän kuvia voimalaitoksesta netistä. Saako hänen kuviansa käyttää veloituksetta, mutta toki maininnalla kuvan ottajasta? Käsitykseni mukaan voimalaitoksen generaattorikin on tallessa Soilun voimalaitoksella. Tauno Korpela |
|
|
09.11.2012 08:52 <calm> Kovin suosittu rakennehan tuollainen nykyään on. |
|
|
09.11.2012 08:07 <Topiax> Mitä kummaa... tuleekos 100 kV johto tuohon 400 kV:n johdon alle, samaan pylvääseen? |
|
08.11.2012 08:02 <calm> Sehän jopa löytyi vähäisellä hakemisella. http://calm.iki.fi/IMG_6685.JPG |
|
|
08.11.2012 07:57 <calm> Jossain mulla on muistaakseni kuva Ahvenkoskelta, missä kosken yli menevässä linjassa roikkuu uistimia ja siimanpätkiä vaikka kuinka. |
|
|
08.11.2012 00:06 <Joni> Toi raketti tuli mulleki mieleen :) |
|
07.11.2012 17:08
<Mikko Koho>
Jollakin ollu ideat kohdillaan: http://kuvaton.com/browse/24235/floating_hotel.jpg |
|
|
07.11.2012 10:24 <Mikko Koho> Kuulin kerran että Ahvenkoskella on aika mielenkiintoinen tilanne, siellä kun kalastajat ja kytkinkenttä ovat aika lähekkäin niin lahjakkaimmat siiman päässä olevat kilkkeet ovat olleet kentällä. Onneksi sentään siima on sähköä johtamatonta niin ei ole tullut vähän toisenlaista "nykyä", ainakaan tiettävästi. |
|
|
06.11.2012 23:38 <Jouko> Siima onkin sidottu irtomyynnistä ostettuun "1.3g" ilotulitusrakettiin, joka ammutaan viistosti voimajohdon ylitse. :o) Kovimmat irtoraketithan lentää noin 120-150m korkeuteen ennen panoskuvion räjähtämistä. Viistosti jopa vielä pidemmälle... |
|
|
06.11.2012 20:53 <STP> Joku apuväline avuksi. Itse joskus nuorempana kalastin Norjassa meren rannalla n.5-6m teleskooppivavalla jossa normaali avokela. Siiman päähän n. 100gr lyijypaino muiden romujen kaveriksi ja hyvin meni sata metriä siimaa mereen puntin perässä :-) |
|
|
06.11.2012 19:58 <Joni> Mietin tuota siiman heittämistä. Olen joskus noita nähnyt niin korkealla olevissa johtimissa, että täytyy melkoinen heittäjä olla, jos saa painon kymmenien metrien korkeuteen...? |
|
|
06.11.2012 16:33 <Hartsa> jos en kovasti väärin muistele niin -80 luvun puoli välissä oli kanssa jonkun moinen tulva tuolla.. |
|
06.11.2012 16:28
<Hartsa>
juu käydäämpä ne läpi =) |
|
06.11.2012 11:02 <Pekka> Kylläpä on paljon todella epätarkkoja kuvia, aika kurjaa katsella. |
|
05.11.2012 20:42
<M. Asentaja>
Jäin kohta "milleniumin " jälkeen eläkkeelle joten en tarkkaan tiedä nykytilannetta mutta kyllä kaikki johtorakenteet olivat 20 kV;n tarvikkeilla tehdyt lukuunottamatta muuntajakoneita, venttiilisuojia ja tietenkin niitä alkuperäisiä merikaapeleita. Kyllä Tömpästä ainakin tuolloin tuli ilmajohto, onhan matkaa kuitenkin melkoisesti. Eroaahan se merikaapeli melkoisesti normaaleista maakaapeleista vahvoine teräsarmeerauksineen (ajojäät, ankkurit ym.) sekä merivettä kestävine vaippoineen. |
|
|
05.11.2012 18:37 <NH> Tällä hetkellä vesitilanne on paha myös Kymijoen vesistössä. Leppäveden pinta on tänään 5.11. 2012 korkeusjärjestelmässä NN mitattuna +81,24 m metrenpinnasta. Viimeksi se on ollut marraskuussa näin korkealla vuonna 1974. Vesi on yhä nousussa, joten säännöstelyn yläraja lähestyy lähestymistään. Vedenpinta on jo ylittänyt sen tason jolloin voitaisiin käynnistää Vaajakoskella luonnonmukaista purkautumista reilusti suuremmat lisäjuoksutukset, kuten Vuoksella on paraikaa menossa, mutta niiden aloittamista viivästyttää Päijänteen suuri vedenkorkeus, joka on jo 40cm keskiarvotasoa korkeammalla. Kalkkistenkoskella on säännöstelypato auki, sulun kautta ajetaan jo puolet maksimimäärästä (maksimit 200m3/s), ja luonnonkosken kautta menee vettä paljon. Kymijoen kokonaisvirtaama, mukaanlukien muista haaroista tuleva vesi, on jo yli 520m3/s, joten vesi on nousemassa alajuoksulla rajusti uoman huonon vetokyvyn takia. Päijänteen suuresta korkeudesta johtuen Leppäveden juoksutuksia ei voida vielä tässä vaiheessa suurentaa mielin määrin. Säännöstelyraja lähestyy kuitenkin kovaa kyytiä.. |
|
|
05.11.2012 17:50
<Jouko>
Pylväässä oikealla lienee syöttävä kaapeli, mutta Tömpän rannalta asti taidetaan tulla kuitenkin ilmajohdoin näille kulmille. Tiedä sitten eroaako meren pohjassa kulkeva kaapeli ns. normaaleista 12/24 kV maakaapeleista, vai onko sinne ihan raskasta ja paksukuorista spesiaalikaapelia upotettu. Luulisi ainakin hinnasta eroa löytyvän. Tömppä kartalla: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=396809&n=7205061&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi Mikä on nykytilanne 20 kV jännitetasoon siirryttyä? Onko Tömpästä tuleva 10 kV ilmajohto purettu, kylmetetty vai otettu rinnankäyttöön 20 kV johdon kanssa?? Eikös sekin ollut 20kV komponenteista rakennettu (streetwise kuvien perusteella)..? Retkipäivänä ei sitten tullut käytyä Tömpän suunnassa vaikka sellainenkin kävi mielessä. Reittikartat uupuivat eikä gepsin kartoilta valtaosaa alueen pikkuteistä edes näkynyt... G:n kamera-auton kuvaa 10- ja 20 kV johtojen eroamisesta omiin suuntiinsa: http://goo.gl/maps/1xyRz |
|
|
05.11.2012 15:21 <Mikko Koho> Täälläkin on puhuttu että Saimaan Kanava pitäisi laittaa tulvajuoksuttamaan mutta eipä se oikein onnistu. Kuulemma luvat eivät salli ja vielä oleellisempi seikka on se että sitä ei ole suunniteltu siihen. Muistaakseni joku talvi ajoivat muutaman m3/s läpi ja kokeilivat että saisiko kanavan pysymään paremmin sulana. Siihen luvat antavat mahdollisuuden. En tiedä/muista tulosta. Ilman eri juoksutuksiakin talvisin yläosa Mälkiän ja Mustolan sulun alueilla pysyy paljon jäättömämpänä siksi että kanava ottaa vetensä Kaukaan edustalta missä tehdas purkaa hukkalämpöään. |
|
|
05.11.2012 15:17 <Mikko Koho> Aikoinaanhan eläimiäkin laidunnettiin turpeesta tehdyillä viherkatoilla ja nykyään viherkatot alkavat suurkaupungeissa tulla takaisin muotiin. Niillä saadaan mm. pienennettyä talojen jäähdytystarvetta kesäisin ja ne pidättävät sadevesien virtaamahuippuja jos niitä yleensäkään tarvitsee pois johtaa, sikäli kun kasvit eivät kaikkea vettä hyödynnä. Onpa fiksuimmilla katoilla puutarha ja mehiläispesä kukkia varten ja tuleepa niistä hunajaakin sivutuotteena.. ;) |
|
|
05.11.2012 12:15 <-''-> Eipä tuo katto vielä pahaa tee. Ruotsissa oli yöpymispaikan katto päällystetty turpeella ja heinääkin kasvoi. Yhtään sähösysteemiä ei vain samaan kuvakulmaan löytynyt, niin ei viitsi laittaa kuvaa tönöstä tänne... |
|
|
05.11.2012 12:14
<Jouko>
Nytpä onkin sopivan kokoisia. Jaksaisiko Hartsa vielä korjailla muistakin kuvista jännitteet kohdalleen tms. poistaa tarvittaessa? :) Jotain rotia näin asjalliselle sivustolle..! ;-) |
|
|
05.11.2012 08:31 <calm> (pienennyskäsi kävi taas kuvien parissa) |
|
|
05.11.2012 02:35 <NH> Kyse on todennäköisesti kevään 1988 suurtulvasta, jonka nousu saatiin pysäytettyä vasta Leppäveden säännöstelyluvan ylärajalle 81.5 metriin merenpinnasta. Tuolloin Vaajakoskella oli kaikki 5 tulvaluukkua pitkään täysin auki, ja vettä virtasi Päijänteeseen voimalaitoksen koneistovesimäärän 220m3/s kanssa yhteensä 500m3 sekunnissa. Nykyään voitaisiin äärimmäisessä hätätilanteessa ehkä käyttää Keiteleen kanavan sulkua lisäjuoksutuksessa raottamalla molempia sulkuportteja. Uittomoodin automatiikka sallisi sellaisen. Joskaan sulusta ei saa vettä määräänsä enempää läpi ilman rakenteiden vaurioitumista. |
|
|
04.11.2012 22:03 <Hartsa> tätähän tää laitos on jauhanut 90 vuotta....... |
|
|
04.11.2012 21:55 <Mikko Koho> Aika tehdä jotain? Rahaa? Sitähän firmat tekee kokoajan. |
|
04.11.2012 14:35 <M. Asentaja> 10 kV;n aikaiset kaapelit ovat jääneet virattomiksi, 20 kV;n kaapelipäätteen telineessä venttiilisuojat minkä takia entiset (10 kV) poistettu. |
|
03.11.2012 17:47 <Tiiseli> Paljon on orsia sielläkin. Siistit orsipinot näkyvät ilmakuvassakin. |
|
02.11.2012 23:43
<Mikko Koho>
Kunhan nyt saneeraavat kolmosen ja nelosen niin katellaan sitten. Kroatialaiset uusimaan ASEAn genut ja Tampellan turbiinit menevät Slovakkien ja Ranskalaisten yhteisfirman uusittavaksi. Jos nyt maksimissaan saa ruuvata 178MW ulos niin sitten tuon jälkeen pitäisi tulla 192MW muistaakseni. Eli 7MW/kone lisää 21,5MW myllyihin. Silloin tulisi Suomen ykkössija taas takaisin. Mutta ei noita koneita enää juuri lisää mahdu. Maksaisi hitosti rakentaa olemassa olevan laitoksen kylkeen uudet myllyt ja käyttöaika jäisi luvattoman alhaiseksi. Noissa kun takaisinmaksuajat ovat, esim. 50v kestoiälle laskettuna, 20-30v, riippuen tietenkin sähkön hinnasta. Eri asia sitten on että pitääkö voimayhtiö. Megawattituntia tulee kiitettävästi mutta tyydyttääkö se voimayhtiötä? Nyt on säätökäyttö pois pelistä ja kun koneet ajavat 24/7 täysiä niin kun ei voi säätää niin ¤/MWh-hinta tippuu huonoilla tunneilla ajettaessa. Voi olla että talousihmiset eivät, vaikka se kuinka järjen vastaista olisikin, tykkää. Sehän ei nykyfirmoille ole enää pääasia että sähköä tulee, pääasia on se että "money walks but shit talks.." |
|
02.11.2012 23:41
<Hartsa>
korjataan korjataan =) |
|
|
02.11.2012 23:39 <Jouko> Ja ketjutaljassako sitten 2x20 kV moottori?!! Ko. jännitteen 'hakuehdolla' löytää jatkossa mitä ihmeellisempiä kuvia... |
|
|
02.11.2012 23:33 <Jouko> Saavatpahan Imatrankoskessa ajaa koneikkoja täysillä, tuskinpa se voimayhtiötä harmittaa kun vettä kerran riittää.. Mahtuisiko nykyisen voimalan kupeeseen pari lisä Kaplania tulvahuippuja laskemaan, jos uutta voimalaa suunnittelemaan lähdettäisiin? |
