![]() |
06.12.2012 19:19
<Hartsa>
muuntajatila on hyvin tuulettuva =) |
![]() |
06.12.2012 16:53 <J,P> Tuo putki on ollut joskus talvella hienon näköinen, kun raoista tihkunut vesi jäätynyt paksuksi möykkyiseksi kerrokseksi sen päälle. On pitänyt joskus muistaa poiketa kameran kanssa katsomaan jos sais kuvan aiheesta. |
|
06.12.2012 14:59 <Jouko> Rouhialasta pari linkkikuvaa, joskin osa varmaan jo vanhentuneita: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5216 |
|
06.12.2012 14:26 <Hartsa> Juu olen kanssa kuullut että jos hyppää hampailtaan niin se menee nosturihommiksi saada takaisin paikoileen. |
|
06.12.2012 08:37 <Mikko Koho> On muuten pirun tärkeä pitää tuo osa luukusta sulana. Mikäli tuo luukkutyyppi pääsee hyppäämään hampailtaan niin se ei mene kiinni ja takaisin laitto on aika pirullista hommaa. Noin on käynyt Imatralla sodan jälkeen ja sodassa muistaakseni Rouhialan, sittemmin menetetyn, laitoksen valssi räjäytettiin Neuvostoliiton joukkojen toimesta alavirtaan mutta se saatiin ongittua takaisin ja laitettua paikoilleen. |
|
06.12.2012 08:33
<Mikko Koho>
Muistaakseni Vaajakoskella ei ole valsseja mutta muuten niitä löytyykin sitten enempi ja vähempi. Huomioiden sen että Tampereen uudesta padosta on täältä kuvia ja käsittääkseni Tampereella pääsee aika lähelle valssiluukkua niin veikkaisin Keskiputouksen laitosta ja sen Suomen suurinta valssiluukkua. Yleensähän nuo patosillat on lukittu porteilla mutta Tampereella taitaa mennä kevyenliikenteen väylä padosta yli. Ja kameran kulma voi olla vaikea hahmottaa mutta tuo on ihan selvä valssiluukun toinen pää, Hammasrata- ja valssin hampaistus, jotka pitävät luukun oikeassa asennossa, ovat lähimpänä uomaa ja vasemmalla sekä ylhäällä näkyy tiivisterakennetta. Se n jäänyt minulle epäselväksi että mikä tuo "ketjumainen osuus" hammasradan toisella puolella on. Keskiputousta puoltaisi vielä kuvan oikea suunta, eli konehuone ja käyttöketju on luukun vastakkaisella puolella ja keskiputouksella ei ole kuin yksi valssi. |
|
06.12.2012 01:58 <Jouko> Tekisi mieli vastata saman suuntaisesti, muttei Vaajakoskelta. Kameran kulmaa aika hankala hahmottaa.. |
|
06.12.2012 01:36 <Hartsa> Valssipadolta kuvattu säteilylämittimet työssään =) Olisiko Vaajakoskelta kuvattu |
![]() |
06.12.2012 01:32 <Hartsa> Kontiorannan varuskunassa on vähän "mikkelin tyyliin " valot jyrkemässä kulmassa ja lyhyt varsi. olisiko ollut puolustushallinon rakennuslaitoksella samanlaiset piirrokset valoista ympäri varuskuntia =) |
![]() |
06.12.2012 01:30 <Hartsa> Pitääpä joskus käydä kuvaamassa Ylämyllyn vanhasta varuskunnasta puupylväät mutta todella lyhyt varsi...mikähän takia Ei näy ilmasta niin selvästi tai jotain ?? |
![]() |
06.12.2012 01:27 <Hartsa> Esmiä epäilisin kyllä vahvasti tämän rakentajaksi.....tai sitten Lm Ericson mutta tutkitaan tutkitaan =) |
![]() |
06.12.2012 01:20 <Hartsa> Koetan tässä kuvata ehkä tuohon laitteeseen kuuluvan ohjaustaulun sekin on vielä paikoilaan.... Aikoinaan oli joensuun sokoksella tälläisiä eri kerroksissa 1 2 3 näin joskus kuului Plim kaksi tai kolme valoa paloi tai vilkuivat.Ne hävisivät -90 alun remontissa pois siihen saakka ne toimivat kaupassa täyttä häkää..... |
![]() |
06.12.2012 00:05 <NH> Tuo on yksi versio henkilöhakuvaloista. Toinen melko yleinen konstruktio oli erivärisistä valoista koostuva pylväs, joissa oli aina kiinteitä ja vilkkuvia käsitteitä ja niiden yhdistelmiä. Keskuksen käynnistäessä henkilöhaun, valojen yläpuolella oleva summeri soi. Tämän jälkeen haettava henkilö soitti lähimmästä puhelimesta keskukseen joka yhdisti puhelun ulkolinjaan tai kertoi jos oli vaikka vieras odottamassa. Oikein käytettynä tämä oli hyvinkin kätevä systeemi isoissa tehdaskomplekseissa. |
![]() |
05.12.2012 22:41 <Jouko> Alumiinisia katuvalopylväitä myös Karkialammen ex-varuskunnassa: http://goo.gl/maps/eStP9 Toiveiden mukaan voin joskus ikuistaa ne, mikäli kovin harvinaisia tässä maassa ovat... (Joo, ei tullut vilkuiltua ympärille) :) |
![]() |
05.12.2012 19:31 <Mikko Koho> Tuo oli aikaa ennen langattomia hakulaitteita jotka sitten hävisivät joskus 2000-luvun alussa matkapuhelimien yleistyessä. Kuulemma aikoinaan oli henkisesti iso mullistus kun puhelin soi taukoamatta taskussa ja enää ei saanut hetkenkään rauhaa. Nyt tuntuu joillekin tehopomoille olevan statussymboli se että puhelin soi taskussa yhtenään ja siihen vastataan mikrosekunnissa, oli paikka tai tilanne mikä hyvänsä. Puhumattakaan siitä että soittaja saa kuulla "ootas hetki.. hhhnnnggghh.. prrrt.. Plumpsis! Noni, jatketaan.." Vielä 1990-luvulla oli huippuhauskaa se kun jossain Lapin hotellissa oli puhelin WC:ssä ja erään firman työntekijä päätti soittaa työpaikkansa valvomoon että et ikinä arvaa missä puhun.. |
![]() |
05.12.2012 19:17 <Topiax> Noita oli vielä 70-luvulla käytössä monessakin paikassa. Kiitokset Hartsalle tämän kuvan julkaisemisesta tolppagalleriassa! Kiitokset myös eri valoyhdistelmiä selventäneille asiantuntijoille sekä <calm>ille ratkaisun postaamisesta! Hyvää aivovoimisteluahan tämä tehtävä tarjosi! |
![]() |
05.12.2012 18:53 <RicuP.> Valaisin on PSO, Nokian alumiinipylväässä. |
![]() |
05.12.2012 18:50 <RicuP.> Erikoinen vempele:D kaikenlaisia vehkeitä sitä on ennen ollutkin. Enpä ole aiemmin nähny. Varmaan joku ESMI:n keksintö? Minkähän näkönen on sen ohjauspalikka? |
![]() |
05.12.2012 17:40 <calm> Selvästihän se toinenkin sähköasema nyt kartasta kyllä näkyy, miten lie kesällä selatessa ohi lipsahti. |
![]() |
05.12.2012 17:05 <Lars Engblom> Jos muistain oiken työkaveri kuka oli Botnialla töissä Eltelista aika kauan sitte sanoi että oli 20 kV syöttöä kun kysyin häneltä, mutta mä voin muista väärin. |
![]() |
05.12.2012 16:43 <Mikko Koho> Kaikuu samalla tavalla kuin nykyaikaisen tehtaan tyhjät hallit tai vanhan voimalan valvomo missä on vain tietokoneen näytönsäästäjät päällä (ellei sitten olla Laihialla ja niitä näyttöjä sammutettu.) |
![]() |
05.12.2012 16:40
<STP>
Kaikuuko täällä jotenkin :-) |
![]() |
05.12.2012 16:40 <calm> http://calm.iki.fi/optinen |
![]() |
05.12.2012 16:38 <Mikko> Silloin tulisi siis se 31kpl täyteen jos kaikki pimeenä on sama kuin "firmassa YT-neuvottelut käyty." |
![]() |
05.12.2012 16:38 <STP> Käytän tuota kuvassa ollutta yhden lampun numerointia, kahden lampun kombinaatioista puuttuu 1-3 ja 2-4 parit eli "ristiin yli". Kolmen lampun kombinaatioista taas 1-2-3, 1-2-4, 1-3-4 ja 2-3-4 eli "kolmessa nurkassa" valo. Siinäpä ne taitaa olla kun kuvassa on jo 25 kombinaatiota valmiina, 31 yhteensä kun 32. on kaikki pimeänä. |
![]() |
05.12.2012 16:36 <Mikko Koho> Katsoin ihan paperin kanssa ja tuosta puuttuu tilanteet joissa ylä-vasen ja ala-oikea samoin kuin ylä-oikea ja ala-vasen palavat. Samoin puuttui tilanteet (4kpl) joissa keskimmäinen ja yksi kulmalamppu ovat pimeenä mutta muut palavat. Muuten meni oikein. |
![]() |
05.12.2012 16:05
<Topiax>
Hmmm... binääriteoria kuulostaa oikealta, mutta toimiiko se käytännössä? Kokeilin piirtämällä eri vaihtoehtoja ja sain 25 erilaista. Omasta piirroksestani puuttuu siis n. 7 vaihtoehtoa, enkä millään keksi mitkä ne olisivat. Voisiko joku yst. tarkistaa kuvastani ja mahd. täydentää sitä niin että saataisiin binääriteoria vahvistetuksi. Kuvani löytyy dropboxistani: http://dl.dropbox.com/u/11490866/kuvat/optinen.png |
![]() |
05.12.2012 13:58 <Hartsa> Tai oikein jäiseen pylvääseen vähän tylsillä kengillä on aika ilo kiivetä.....Tosin ilo on kaukana pitää ei piä. |
![]() |
05.12.2012 13:56
<Hartsa>
Tai firma on lopetettu kokonaan konkurssi yms..... =D ei valot enään vilku. |
![]() |
05.12.2012 13:02 <Mikko Koho> No siis tuossa tilanne 00000 binäärimuodossa olisi että ei ole mitään kutsuttavaa, 00001 on että joku lamppu palaisi, 00010 on että joku toinen lamppu palaisi, 00011 on että kaksi lamppua palaisi (jotka tuossa voisivat olla ne samat kuin yhden lampun tapauksessa), sitten tuleekin binäärimuodossa 00100, 00101, 00110, 00111 jne.. Eli noita kutsuja voisi siis tulla 31 jos siis oletetaan että kaikki pimeänä on että ei kutsuja (ts. firman toiminta on pysähtynyt tai kaikki on seminaareissa, ryyppäämässä jne..) |
![]() |
05.12.2012 11:47 <Topiax> Jotenkin tuntuu, että ei mennyt oikein. Kahdella lampullahan vaihtoehtoja on vain kolme, ei suinkaan neljä (että yksikään lamppu ei pala, ei ole vaihtoehto, koska se on perusasetelma, jolla ei välitetä kutsua). Minun laskujeni mukaan viidellä polttimolla voidaan esittää vain noin kaksikymmentä erilaista kuviota, taisin saada 18 tai 19. Rohkenenpa siis väittää että ei niitä ainakaan 32:ta ole. Osoittakoon joku väittämäni vääräksi, jos siihen on aihetta... |
![]() |
05.12.2012 11:15 <Jouko> Jaa-a. Riviväleihin tulikin aika isot raot... |
![]() |
05.12.2012 11:14
<Joukho>
Vanhahko Kalevan juttu tuli vastaan ko. voimalaitokselta: (3.7.2005) "Kuusinkijoki ei kuivahda enää Kuusinkijoen kalastajien ei tarvitse tänä kesänä kauhistua ukkosista, sillä joen yläjuoksulla sijaitsevan Myllykosken voimalan juoksutusluukut aukeavat nyt toimintahäiriöiden sattuessa. Viime vuoden heinäkuussa näin ei tapahtunut. Kun rajuilma seisautti koneistot, uoman alapuolisen osan yläosa pääsi kuivahtamaan. Kalastajat olivat ihmeissään, mutta ikävämpää oli se, että varsinkin taimenen poikasia kuoli joukoittain kivenkoloihin. Toukokuussa valmistunut uusi luukkuautomatiikka takaa sen, että sähköhäiriöistä huolimatta voimalan portit raottuvat sen verran, ettei vesi kaikkoa tyystin maan tunnetuimpiin kuuluvasta perhokalastusjoesta. "Ratkaisulla ongelmat voidaan eliminoida niin hyvin kuin se vain tässä tapauksessa on mahdollista", aluejohtaja Jouko Maaranta Fortumista sanoo. Vastaavantyyppisiä ratkaisuja on yhtiön eräissä muissakin laitoksissa, mutta tekniikka pitää räätälöidä aina tapauskohtaisesti. Myllykosken yhden turbiinin laitokseen se voitiin toteuttaa 10 000 eurolla. Kalatie avattiin liikenteelle Torstaina luukut olivat kiinni, sillä ohijuoksutukset päättyivät parisen viikkoa sitten tulvan laskeuduttua. Vuotungin kylässä asuva laitoksen hoitaja Toivo Määttä ei epäile automatiikan toimivuutta. "Häiriön sattuessa kaksi luukkua aukeaa siten, että niiden kautta pääsee hieman päälle kaksi kuutiota vettä sekunnissa. Se riittää kyllä siihen, ettei joki pääse kuivahtamaan", hän vakuuttaa. Automatiikan avulla 1,4 MW:n pienvoimalassa pelaa myös kalatie. Järjestelmä rakennettiin käyttämättä jääneeseen konetilaan kymmenen vuotta sitten. Kalatien Määttä kytki päälle alkuviikosta, jolloin ensimmäisten nousutaimenten arveltiin saapuneen kolkuttelemaan voimalan seinämiä. Määtän kurkistettua torstaina aamupäivällä Borland-tyyppisen kalatien ala-altaaseen Paana- ja Pääjärvestä nousevia jalokaloja ei siellä sattunut uimaan, mutta niitä oli saattanut poistua yläpuolelle aikaisemmin aamulla. Missä määrin kulkijat kalatietä käyttävät, selviää tarkemmin heinäkuun alussa alkavan tehotarkkailujakson aikana. Tarkkailu toteutetaan kahdella videokameralla viiden viikon aikana, jolloin taimenen nousu on kiivaimmillaan. Tulos selviää, kun nauhat aikanaan puretaan. Taimenta enemmän kuin "kohtuullisesti" Meneillään olevan vuosien 2002-2006 tarkkailuohjelman aikana tehotarkkailua tehdään joka toinen vuosi. Ohjelmien laatimisesta vastaa Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö. Fortumin tuotantopäällikkö Juha Happosen mukaan aikaisempien vuosien tehotarkkailuissa kalatietä pitkin on laskettu vaeltaneen 20-50 taimenta ja koko joukko muita eväkkäitä, varsinkin harjuksia. Hänen mukaansa koko kesäkautena nousseiden taimenten määrä on aina suurempi, mutta tarkempaa lukua hän ei rohkene arvioida. "Mielestämme kalatie toimii hyvin, mutta yläpuolella olevilla osakaskunnilla on ilmeisesti erilaisia näkemyksiä siitä, tuleeko sen kautta kaloja tarpeeksi paljon." Voimalan kalanhoitomaksu muutettiin Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä kalatievelvoitteeksi runsas kymmenen vuotta sitten. Vuotungin osakaskunnan nykyinen esimies Jari Käkilehto tuumii, että toiveet olivat korkeammalla, mutta varsinainen pettymyskään kalatie ei ole ollut. "Minusta sen kautta taimenta pääsee järville ihan kohtuullisesti, jokivarressahan niitä sentään pyydystää melkoinen joukko vapakalastajia", hän pohtii. Käkilehto otaksuu taimenten kutevan yläpuolella olevan järvireitin koskipaikoilla. Mutta jää arvoitukseksi, mikä tämän luonnonkudun vaikutus on järvialueen taimenkantaan, koska istutuksiakin tehdään vuosittain." |
![]() |
05.12.2012 08:06 <Mikko Koho> Itseasiassa tuon haasteen voisi kääntää siihen että kuinka monta yhdistelmää saadaan n-kpl bittejä. Bitin ollessa 1 lamppu palaa ja nollalla ei pala. Jos on yksi bitti, vaihtoehtoja on kaksi. Kahdella niitä on 2*2=4. Viidellä siis 2^5 = 2*2*2*2*2=32. |
![]() |
05.12.2012 06:48 <Topiax> Kuinka monta erilaista yhdistelmää voidaan muodostaa noilla viidellä mekkilampulla, jos käytetään vain kiinteää valoa näyttäviä polttimoita? Erilaisia vilkkukoodeja yhdistelemällähän saadaan tietenkin hyvinkin suuri määrä koodeja, mutta kuinka monta erilaista perusnäyttöä laitteella voidaan esittää? |
![]() |
05.12.2012 02:47 <NH> Pari kertaa tullut kiivettyä suht järeään puuhun tavallisilla tolppakengillä. Mökillä asennettiin korkeaan koivuun 400W:n suurpainenatriumvalonheitin poistamaan pimeyttä perustustyömaata. Varovasti pitää vyön kanssa mennä, kengät eivät yllä alhaalla puun ympäri, mutta ylempänä meno helpottuu. Sitten heittimen jalusta täkkipulteilla puuhun kiinni ja itse valaisin köydellä kiskoen ylös. |
![]() |
04.12.2012 23:18 <Hartsa> seinäpellit purkaa ulos valokaaren paineen.... |
![]() |
04.12.2012 22:32 <Mikko Koho> Onkos Botnialla 20kV tehdasalueen sisäisenä siirtojännitteenä? Täällä on tottunut siihen että 6kV ja 10kV löytyy mutta en juuri muista että 20kV syöttöjä olisi. |
![]() |
04.12.2012 18:57 <Lars Engblom> On nyt syksyllä ollut korvannut teräspylväille. |
![]() |
04.12.2012 18:55 <Lars Engblom> Se vanha sähköasema oli korvattu uusi sähköasema Teuvalla 80-luvulla. On yksi 20 kV syöttö Teuvalta ja rakennuksen sisällä on ? 70-luvun katkaisija. Koko sähköasema paloi 1970 kohdalla, en muista oikein vuosiluku ja kojeistot piti korvata. |
![]() |
04.12.2012 18:51 <Lars Engblom> Täällä paikalla on ollut 110/20 kV muuntaja ja 110 kV kojeistot. |
![]() |
04.12.2012 18:47 <Lars Engblom> Se on Metsä-Botnia / M-Real tehtaanaluen oma 110/20 kV asema. Jakeluverkon 110/20 kV on eri paikalla. |
![]() |
04.12.2012 16:31
<Hartsa>
Ahaa siis ennen piippoja on ollut tämä hakulaite =) Millainenhan lie ollut näiden ohjausjuttu?? taulu on 1-38 asti nappeja ja sen yllä pyöreä lätkä missä on numero lie tähän systeemiin jotenkin liittyvä?? Muistaako M Asentaja tän toimntahommaa tarkemmin? |
![]() |
04.12.2012 16:28 <Hartsa> Mikko voitti !! Pihapuun kaato oli siis kyseessä,Puukiipeily kengillä kaveri meni puuhun narun avulla alamiehet sitten veti rungon vähän siihen katosuuntaan päin.Ikkunat säilyi ehjinä vaikka välillä näytti aika hurjalle. =) |
![]() |
04.12.2012 14:50 <Mikko Koho> Meneekös tuossa katon rajassa ensimmäinen pääkisko-apukisko (käytävän päällä)-toinen pääkisko vai miten nuo on jaoteltu? Ja olikos noissa kaikki seinäpellit vai vaan osa laitettu siten että valokaaren syttyessä paineen (pitäisi) purkautua ulos eikä tulla asentajaa päin? |
![]() |
04.12.2012 14:16 <calm> Just ennen auringonlaskua tuossa olin, että noin 2330 suunnileensa. |
![]() |
04.12.2012 13:29 <Mikko Koho> Joku kiipeämässä pihapuuhun ja siitä tulee varjo? :) |
![]() |
04.12.2012 13:25 <Jouko> Moneltako Calm otit nämä kuvat myöhäisimmillään? |
![]() |
04.12.2012 12:47 < > :) |
![]() |
04.12.2012 12:46 <Jouko> Sanoisin että varjostaja on kipuamassa varjopylvääseen piiloutumalla puun varjoon, jotta pääsisi varjostamaan talon asukkaita. |
© Janne Määttä 2004-2017