|
25.10.2013 22:44 <J.P> Enhän minä tiedä kun nelisen vuotta jo vain tän yhden ison verkkoyhtiön systeemien kanssa touhunnut, mutta luulo on että omaa radioverkkoaan monessakin yhtiössä vielä vain käyttävät ja siinä on omat hyvät puolensa kun. ei esim ole yhteydet poikki sulloin kun joku vähänkin isompi häiriö tulee -ja jotenkin kummasti tämmöistä tosiaan tapahtuu juuri silloin kun noita yhteyksiä sitten oikein tarvittaisiin...:) -aivan sama asia sitten kännykät vastaan vanhat radiopuhelimet jotka käytti tuota samaa verkkoa... |
|
|
25.10.2013 21:42 <Hartsa> JP alkaako tuo radiolinkki jutut olla jo nykyisin historiaa?? Esim Ks-Valohan käytti paljon aikoinaan tuota justiinsa ohjauksiin. |
|
|
25.10.2013 20:32
<J.P>
Tainnut joskus muutaman tommosen aseman purkaa ja siirtää, mutta ei muista ja keksi mitä raksuttavaa tuolla vois olla -tai ellei sitten noissakin radiolaitteen kajarista kuulunut suht säännöllinen "ääni" niinkuin ainakin jossain tuommosissa "radipuhelinverkko ohjatuilla" asemilla. Enää ei edes muista minkälaista toi "ääni" oli kun jo useamman vuoden touhunnut vain GSM-pohjaisten asemien kanssa, mutta ihan hyvin uloskin kuuluva oli. |
|
|
25.10.2013 07:18 <Jouko> Tästä on jäänyt mainitsematta tuosta ohjauskeskuksesta ulkopuolelle asti kuulunut mystinen tikitys tms. raksutus, ehkä jonkun kellotyyppisen releen aikaansaama? Eos. |
|
21.10.2013 20:31 <Make> Pylväässä oleva valaisin näyttäisi olevan Idman Toto 70477 HPL125PO. |
|
21.10.2013 19:00 <Hartsa> Juuh sitä ajattelinkin... Tuskin ennen höyrykattilasta on lähtenyt niin räjähtäviä kaasuja =) Voi olla joku -60 luvun säännös että oli tuon aikainen EX-Valasin. |
|
21.10.2013 16:43 <Mikko Koho> Se on tullut nähtyä kun ATEX-tilan (räjähdysvaarallinen tila) natikka syttyy, palaa jokusen minuutin, sammuu, on jokusen minuutin sammuksissa ja taas sama alkaa alusta. Kuulemma valaisin oli niin lämpöä eristävä että lamppu ylikuumeni ja sammui sen takia. |
|
21.10.2013 14:42
<Tauno Korpela>
Janne, teen juttua tänä vuonna Soilun voimalaitoksesta Lionsin ja Partiolaisten joululehteen. Viime vuonna tein vastaavan jutun Oijusluoman voimalaitoksesta. Voinko käyttää kuvaasi? tauno.korpela@naturpolis.fi 040-55 44 905 |
|
|
20.10.2013 23:14 <muhentaja> Vaikuttaisihan tuo vähän siltä että on tehty joltain kaasulta (räjähtävä/syövyttävä/mikälie) suojattu valaisin ylipainetekniikalla, eli kopan sisällä oleva puhallin imee ilman filtterin läpi, ja josssain toisaalla on poistoreitti, jos sellainen on jäähdytyksen takia tarpeen. Eipä tuolle suodattimelle oikein muutakaan selitystä ole. |
|
|
20.10.2013 20:57
<Make>
Sellainen tuli juuri huomattua, että loistelampun elektroninen pikasytytin ei "käynnisty uudelleen",jos tulee "välähdys" tyylinen sähkökatko. Valo ehti sammua mutta ei syttynyt uudelleen ennen pidempää sähköittä oloa. Lieneekö suurpainenatriumin sytytinlaitteessa sitten samanlainen ominaisuus. |
|
|
19.10.2013 09:20 <Mikko Koho> Paljonkos muuten katuvalaistuksen natikoilla on jännitekuopan sietoisuus, eli kuinka alas jännite saa pudota nimellisestä ennenkuin lamppu sammuu? Tuo on pohdituttanut kun Mustolassa on seurannut sulun toimintaa. Siinä vaiheessa kun alaportteja aletaan avaamaan niin, sulkukopeista tulevista äänistä päätellen (kaikki sulut on tehty perusratkaisuiltaan samalla tavalla), lähtee kaksi sähkömoottoria pyörittämään hydraulipumppuja jotka taas antavat voiman porttia liikuttavalle sylinterille. Joskus lähtee kolmekin moottoria ajoon, se kolmas on ilmeisesti joku pieni pumppu millä ajetaan vedenlaskuportit auki ja kiinni, niissäkin on hydraulikäyttö. Mälkiällä ja Soskualla tuo startti ei aiheuta muuta kuin valojen välähdyksen mutta Mustolassa, käytännössä järjestään, maantiesillan valaisimet sammuvat ja jos ne eivät syty jo portin ajon aikana uudelleen palamaan niin ainakin vähän sen jälkeen. Ja senkin on ollut huomaavinaan että jos ko. sululla ei ole ollut liikennettä vähään aikaan niin on suuri mahdollisuus että kaikki lamput palavat, sitten kun joku laiva on mennyt sulusta niin voi olla että parikin lamppua on pimeänä loppuyön. |
|
17.10.2013 16:45 <Jouko> Kuo-Hu johdosta yhteys Leppävirroille jne. Varkauteen sekä myös haara Kurkimäen syöttöasemalle. Varkaus-Leppävirta 110kV johto on purettu nyt vuoden 2013 aikana. Tilalle rakentuu täysin uusi voimajohto 'yksipylväs' periaatteella. Ymmärtääkseni myös pohjoisempi johto-osuus Leppävirta-Humalamäki (/Kuopio) saneerataan eteläisen projektin valmistuttua. |
|
16.10.2013 19:19
<Mikko Koho>
Aika hyvä tuuri sattunu kuvaajalla: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288610302189.html Sitten ku saatais vielä kuva sähköyhtiön valvomon vikalistasta ko. hetkellä.. |
|
15.10.2013 23:04 <muhentaja> Ohituserotin on näemmä tällätty sinne mihin sattuu mahtumaan. Liekö näissä tapauksissa rakennettu aseman suojareleiltä jonkinlainen yhteys johdon toisessa päässä olevaan katkaisijaan siltä varalta että alajännitepuolelle tulee jotain hallitsematonta häverikkiä yläjännitepuolen katkaisijahuollon aikana? |
|
|
15.10.2013 20:53 <Jouko> Sellainen, ks. http://goo.gl/maps/KckMP |
|
14.10.2013 14:18 <jimi> hieno te saitte pisteitä siitä kuvasta 9000 pistettä |
|
14.10.2013 14:12 <jimi> tavallinen |
|
14.10.2013 14:00 <jimi> tosi huono |
|
14.10.2013 13:58 <jimi> olitosihieno |
|
13.10.2013 23:20 <Sepi> Siemens & Hinsch |
|
12.10.2013 20:30 <Hartsa> Ompas rata vähän pusikoitunut !! |
|
|
12.10.2013 16:28 <calm> .. ennenkään ole vasenta ja oikeaa osattu. Meinasin ensin kirjoittaa etelästä ja pohjoisesta, mutku ei ne kuvasta mitenkään erotu. |
|
|
12.10.2013 14:24
<TA>
Tässä kohdassa Talvivaaran johto on oikealla puolella rataa ja Tihisenniemen vasemmalla. Jänteessä 27-28 Talvivaara siirtyy radan vasemmalle puolelle. Tihisenniemen johto on kaartanut sitä ennen pohjoiseen pois radan varresta. |
|
12.10.2013 13:21 <Hartsa> Tuossa varmaan menee muuntajankuormausraide tuonne kentälle ?? |
|
12.10.2013 13:20 <Hartsa> Aika jykevät strömbergit ja öljyä löytyy varmaan jokunen litra =) |
|
12.10.2013 13:19
<Hartsa>
Ivo käyttänyt samaa mallia asemillaan =) Vrk on hauskan mallinen ukkosenjohdatin katolla.. Aika isot tilat ollut joskus.Nykyäähän tätä ei ole enää kuin kuvissa. Joskus miettinyt että mahtaako koskaan purkaessa ottaa talteen "peruskiveä" siellähän on päivänlehti vähän rahaa ja piirustukset ja rakentajin nimet. |
|
|
11.10.2013 22:02
<Jouko>
Avasin tämän kuvasivun ensin ja kuvatekstiä juurikaan lukematta katselin että "jaa, ajankuva vastavalmistuneesta Mikkelin sähköasemasta. Hienoa." :) Yhdennäköisyys on muuten todella huomattava! |
|
|
11.10.2013 19:14 <Hartsa> Itsellä ei ole tietoa että miten iso tämä on ollut sisältä valvomo ja sosiaalitiloja varmaankin. Tähän on kuulunut kaksi paritaloa eli 4 asuntoa sauna&pesutupa. Nämä on edelleen käytössä ja asuttuna. |
|
10.10.2013 22:10 <Hartsa> Alkaapi lagat olla maissa....Näiltäkin kulmilta on katkottu,roikuu enään nuo vihreet erkut pylväässä =) |
|
09.10.2013 08:57
<Hartsa>
Noinhan siinä yleensä huomataan asia "Käytäntö on osoittanut, että ulkoistettaessa huoltotehtäviä laitteistojen huoltotehtävistä ei pidetä niin hyvää huolta kuin oman yhtiön miehityksellä". "Mistä näkee että laitos on kunnossa, No laskusta =D ( ja kaikki on tekemättä)" rahat pois .fi |
|
08.10.2013 14:45 <Late> Lisää aiheesta: http://yle.fi/uutiset/maksu_jota_et_kilpailuta__kartta_nayttaa_isot_erot_sahkon_siirtohinnoissa/6869685 |
|
|
08.10.2013 13:08
<Mikko Koho>
Siinä on lisätietoa myllyistä: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16782/Favorin_Ilari.pdf?sequence=1 Sivulta 28 ja alhaalta kohdan "Värähtelymittaukset" toisesta kappaleesta eteenpäin löytyy malliesimerkki siitä miksi säännölliset tarkastuskäynnit ovat miehittämättömilläkin laitoksilla ensiarvoisen tärkeitä. |
|
|
07.10.2013 12:35
<Jarmo Puntanen>
Se on tekojärvien ja yhden säännöstellyn jarven alla. Seinäjoen energian vuosikertomuksista ilmenee, että tyypillisenä vuonna tämä laitos ja Kalajärven 1.7 MW:n laitos tuottavat yhdessä 20 GWh, ja vuonna 2012 ne tuottivat ennätykselliset 36.7 GWh. En tiedä, miten laitos ajaa, mutta olettaisin, että tekojärven alla kannattaa ajaa jonkinluontoista aika-ajoa silloin kun vedestä on pulaa. Pitää joskus käydä katsomassa isomman veden aikana. |
|
|
07.10.2013 11:55 <calm> http://yle.fi/uutiset/energialaitos_palauttaa_asiakkaille_miljoonia_pietarsaaressa/6868089 |
|
|
07.10.2013 11:19 <Hartsa> Vaatisi kyllä vähän kiinteistön kunnossapito töitä rakennus!! Pyöriikös tämä laitos vain tarvitaessa vaiko ajaako koko ajan? |
|
06.10.2013 23:16
<Jarmo Puntanen>
Noniin, se on todellakin Seinäjoen Kyrkösjärven tekojärvi ja Kyrkösjärven vesivoimalaitos, jonka takana tässä kuvassa on Seinäjoen keskussairaalan uusin laajennusosa. Saman järven rannalla on myös Seinäjoen Energian suuri turvetta polttava tavanomainen voimala. Seinäjoen Energian omistaman Kyrkösjärven vesivoimalan pudotuskorkeus on 42 metriä, ja siinä on yksi 7.4 MW:n Francis-turbiini. Alakanava kulkee kallion sisällä 1.3 kilometriä Seinäjokeen. Valmistumisvuosi on 1980, jolloin se toimitti 18% kaupungin sähköstä. Voimala voi toimia saarekekäytössä Keskussairaalan varavoimalaitoksena. Voimalan rakenteisiin tuli paha vika muutama vuosi valmistumisen jälkeen ja vasi tulvi sisään. Siihen aikaan alhaalla oli vielä useita henkilöitä töissa, mutta he pääsivät onnellisesti pois, joskin kovan kiireen kera. Urakoitsija V-P Kyykkä korjasi laitoksen takuuna. |
|
|
06.10.2013 14:55 <Jouko> KKP -kartan mukaan sieltä voisi vastaavanlainen kuvakulma löytyäkin.. |
|
|
06.10.2013 14:04 <Korkki> Noh, Googlesta luntattuna voisin sanoa että Seinäjoki. Tosin tuo "melko suuri" ei pidä mielestäni paikkaansa sen suhteen. |
|
05.10.2013 18:17 <Mikko Koho> Todennäköisesti palokuorma on määräävä mutta ehkä myös ympäristösyyt. Tulipalohan on aluksella se pahin piru vedellä täyttymisen ohella. Öljyyn taas kuuluu suhtauduttavan tiukemmin kuin väsyneenä ajamiseen. Erään julkisen raportin kommentin mukaan, ainakin raportin tekohetkellä, väsyneenä ajamista ja työaikakirjanpidolla kikkailua ei ollut kansainvälisesti mitenkään kriminalisoitu (Suomessa kylläkin) mutta sen sijaan pilssiöljykirjanpidon epäselvyyksistä tulee heti sanomista. Erään konemiehen sanoin "hitto, siitähän joutuu linnaan." |
|
|
05.10.2013 17:03 <muhentaja> Mkähän lie kun ei ole öljytäytteinen kelvannut, palokuormako kenties vaiko ympäristösyyt? Aika mitätönhän muuntajan öljymäärä kuitenkin on verrattuna muuhun mukana kulevaan öljyjen ja polttoaineen määrään verrattuna. Erikoiset toisiot selittynevät 12-pulssisella tasasuuntauksella. |
|
|
05.10.2013 16:52
<Jarmo Puntanen>
Tuota, jos vielä kokeillaan heruttaa oikeaa vastausta. Kyseessähän on selkeästi taajaan asuttu alue, olisiko ihan kaupunki, ja alueella oleva rakennus, jonka ikkunoissa ja verhoissa on tiettyä systemaattisuutta. Tässä linkki voimalakarttaani: http://goo.gl/maps/mlmK9 |
|
|
05.10.2013 16:37 <Korkki> Jokos rupeis saamaan oikeaa vastausta kun ei tätä tunnu kukaan tietävän... |
|
|
04.10.2013 22:27 <Hartsa> Ompa kyllä erikoinen =) |
|
03.10.2013 23:30 <ode> Ei nuo näytä yhtään pelottavilta. |
|
|
03.10.2013 22:50
<Jarmo Puntanen>
Tampesterissa on omien tietojeni mukaan vain Tammerkosken voimalat ja yksi pienmylly Teiskossa. Tämä kuva ei muuten edes ole teleobjektiivitrikkikään.. Epäilen Jarin tietoa kuvan voimalan aiemmasta näkymisestä näillä sivustoilla, jopa niinkin paljon, että sanoisin tiedon vallan vääräksi. |
|
|
03.10.2013 20:21 <Jouko> Tämä lienee kuitenkin rakennuskantaan verraten isohkossa kaupungissa tms. uudessa kaupunginosassa. Sentään Tampesterissa tällaisia näkymiä..? |
|
|
03.10.2013 17:58 <Jari> Tämä voimala on näkynyt ennenkin ja ei taida olla oulun läänissä lähelläkään |
|
02.10.2013 22:53 <Marko> Ei siinä lue RO ja SO vaan R0, S0 ja T0. |
|
|
02.10.2013 21:23 <Hartsa> Punaiset on varmaan rajat noissa vai olisiko huipun näyttöiset eli nousee osoittimen mukaan maksimiin jääden siihen ?? Olikos RO SO nollaan vastaan mittaus? |
|
02.10.2013 21:20
<Hartsa>
Tuskin noissa kopperoissa on koskaan ollut piirtäviä mittareita?? Ehkä tällästä mallia http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=7109 |