<< ^ >>

Täytyy toivoa että ahneella on jossain vaiheessa paskainen loppu. Hyvänä esimerkkinä ahneudesta käynee viimeisen n. puolen vuoden aikana, allekirjoittaneelle, käyneet kaksi tapausta. Kummassakin ulkoinen kovalevy oli vahingossa jakautunut nettiin, se, miten se on mahdollista, voi olla ei-atk-ihmiselle kummallista mutta jos tietää ko. tekniikan perusteita niin se on yllättävänkin helppoa eikä hämmästytä asioista perilläolevaa yhtään.
Ensin Googlasin tietoa koulutyötä varten ja netistä tuli vastaan outo dokumentti. Sitten aavistuksen selailtuani totesin että erään lähiseudun pk-yrityksen verkkolevy, jossa oli firman sisäisiä dokumentteja, oli netissä. Soitto firmaan, ottivat asian välittömästi vakavasti ja parin tunnin sisällä, koulun iltatunneille lähtiessä, olin ollut puhelinyhteydessä firman toimitusjohtajaan joka oli kolmasosan paskahalvauksessa, kolmasosan hämillään ja kolmasosan kiitollinen. Ilman eri pyyntöä firma tarjosi rahallisesti pientä, mieltä lämmittävää, palkkiota siitä että olin laittanut heille tiedon että saavat vuodon umpeen.
No, mitä kävi Fortumin kanssa? 3.3.2014 Googletin tietoa, taas tuli outoa tavaraa vastaan ja sama kuvio. Sisäisiä dokumentteja kenen tahansa luettavissa. Ilmoitukset menemään. Sillä kertaa nettiin levinneet dokumentit sisälsivät summia joista moni saattoi hyvinkin olla suurempi kuin edellämainitun pk-firman liikevaihto. Mikä oli kiitos? Pari sähköpostia ja soittopyyntö, puhelinkeskustelu tietoturvapäällikön kanssa ja ns. lämmintä kättä. Joku firman ihminen oli vienyt luvatta, tietämättään, työpaikan dokumentteja kotona olleelle levylle josta ne olivat sitten lähteneet Googlen hakuihin.
Että se siitä pörssiyhtiön moraalista. Vuodelta 1929. Imatra 24.03.2014
Kuvaaja: Mikko Koho