<< ^ >>

IMG_29155.jpg

- Askalan voimalaitoksen Kaplan-turbiini sekä turbiininsäätäjä. Yllä olevassa arvolaatassa lukee: "Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy. Verkstaden Kristinehamn Sweden. No. 2287 Kaplanturpiini V. 1935" Rungossa vielä lisäksi isolla ASEA. Putouskorkeus 14m, rakennusvirtaama 11m3/s., teho 1,1 MW, vuositeho 4,6 GWh.
Kovin samanlainen kokonaisuus myös Kangaskosken voimalassa: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4976 ja http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4978 Vuodelta 1935. Paimio, Askala 05.06.2012
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 60.50480° E 22.69270° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

09.07.2012 01:01 <Mikko Koho> Ai, tuota kantolaakerin kannatinrakennetta on käytetty täälläkin! Tuo on harvinaisuus, ASEA käytti sitä aikoinaan ainoastaan puolisen vuotta. Esim. Imatran vitoskoneessa on tuollainen rakenne, kutosessa, joka on vain vuotta myöhemmin valmistunut, on jälleen "armit" eli säteen suuntaiset jalat joiden päällä kannatinlaakeri on.
Tuon rakenteen heikkous on se että se joustaa varsinkin jos koneisto ajaa suurilla tehoilla. Kannatinlaakeri kun on lisäksi melkoisen herkkä rakenne, liukupinnat on hiottu mikrometrin (millimetrin tuhannesosa) tarkuudella ja ovat kun peilit ja käynnin aikana laakerin liukupintojen välissä oleva öljykalvo voi olla 2-3 sadasosamillimetrin paksuinen. Vaikka laakeri onkin Asean rakenteissa jousitettu rungon puolelta pienillä jousilla, joita on satoja kappaleita, niin silti alusta ei juuri saisi antaa periksi noin hienomekaanisilla rakenteilla. Täällä itärajan vieressä on jopa, vuosikymmeniä sitten, käynyt kantolaakerin rikkoutuminen juuri tuon jouston takia. Lisäksi laitoksen vieressä louhiminen on oma taiteenlaji, räjäytyksen paineaalto kun kulkee vettä ja kiinteitä rakenteita pitkin paljon tehokkaammin kuin ilmassa niin pitää olla tarkkana ettei laakeri(t) saa liian kovia iskuja.
25.03.2014 20:53 <Jouko> Verrokkikuva Imatran viitoskoneen runkoon: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7387
25.03.2014 22:28 <Mikko Koho> Juu, osuisi vuodet ja valmistaja yksiin. Tuo oli sitä aikaa kun hitsaus oli vielä uutta tekniikkaa noin kriittisissä paikoissa. Vesivoimakoneetkin ovat "persoonia", vaikka ne tehtäisiin samoilla piirustuksilla ja samalla tehtaalla niin joku kestää ja joku ei. IMA5 lienee Imatran konerivistöstä huonoin kone jos ajattelee koneen vikahistoriaa ja teknistä onnistumista. Ja kun se oli ensimmäinen revisioitu kone Imatralla (itseasiassa vitosen staattorivaurio v.1981 oli aikoinaan se joka käynnisti Imatran saneerausrumban 1985-1994) niin siinä revisiossakaan ei perimätiedon mukaan mennyt kaikki putkeen, tulos ei ollut paras mahdollinen, Tampella ei saanut ensin takuutehoja koneesta ja sitten vielä imuputki padotti ja alipaineeseen perustunut vuotovesien tyhjennys toimi väärään suuntaan jolloin joutuivat laittamaan pumput pitämään alakerta kuivana.

© Janne Määttä 2004-2017