|
14.07.2013 10:57 <calm> Nyt johto nähtävästi oli jopa käytössä toisin kuin 6 vuotta sitten. Jos nyt en ihan väärin havainnoinut, niin tuolla oli nyt erottimet kiinni: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2717 |
|
|
14.07.2013 02:29 <Marko> Tästä Ruotsiin menevällä 45 kV johdolla on syötetty sähöä Pajalan kaivostyömaalle. |
|
13.07.2013 22:52 <Jouko> Näin lienee tämän aiheen sarja täynnä. Nollapisteen koje vaikuttaisi tästä kulmasta jännitemuuntajalta http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=7017 |
|
13.07.2013 22:31 <Jouko> Erotin lienee mallia 'haarukkanuijakosketin', kuten joissakin arjenhistorian -sivuston sj-kojeistokuvissa mainittu.. |
|
13.07.2013 20:06 <Make> Vähän kuulostaa, että on tullut liiketunnistimen elkojen vaihdon aika. Tuossa hämäräkytkimessä lienee myös huonoimmat mahdolliset elkot... |
|
|
13.07.2013 16:15 <calm> Nokö.. Tästä on 1,3 km Äkäsjoen sähköasemalle. Toisessa suunnassa Ruotsin puolella oisko päätepiste Pajala noin 40 km päässä. Tuskinpa siellä välillä kovin montaa erotinta on, ja vaikka olisikin, niin ei osittain sähköisestä linjasta taida mitään apuakaan olla.. |
|
|
13.07.2013 16:01 <Mikko Koho> Vikapaikan rajaus? Jos menee linja pimeäksi niin ei tarvitse kävellä niin pitkää matkaa keskellä hankea helkkarinmoisessa pakkasessa? |
|
13.07.2013 15:14 <calm> Eihän sen niin pitäisi sanoa, mutta näköjään sieltä yksi @-merkki oli jäänyt puuttumaan. |
|
|
13.07.2013 14:36 <Jii> Etusivu varoittelee, Warning: file_get_contents(/tmp/tolpat/lisatty7012): failed to open stream: No such file or directory in /iso/www/tolpat/xyzzy.php on line 491 Sivuston oikkuiluja tms.? |
|
12.07.2013 01:21 <muhentaja> Rikkoutuneesta erottimestahan tuo näyttäisi alkunsa saavan. Amerikassa vain ainakin useamman youtube-videon perusteella oikosulkuvalokaarikin saa palaa ennen katkaisua kaikessa rauhassa sekunnin tai pari ainakin, ellei enemmänkin, vs. täällä yleinen 0.3s ennen katkaisijan avaamista, puhumattakaan lähes loputtomasta jälleenkytkennästä. Lisäksi kuormat (kotitialous)jakeluverkossa on maata vasten olevia yksivaiheisia "puolamalli"muuntajia, mikä varmasti vaikeuttaa tuntuvasti maasulun erottamista normaalista käyttövirrasta. |
|
11.07.2013 10:38
<Mikko Koho>
Mitenköhän tämän kokoluokan laitoksissa onnistuu täysautomaatio? Imatrankoskella (seitsemän konetta) maanantai-aamuna kaikki meni niinkuin Strömsössä, 6.07 lähti, neljän yöllä ajaneen, rinnalle kutonen ajamaan ja 6.34 oli kaikki ajossa. Siitä olisi videoleikekin olemassa mutta ohjelma kaatuu aina kun yrittää renderöidä projektia valmiiksi videoksi. Tiistai-aamu olikin sitten tahmaisempi, kaksi konetta näytti lähteneen suht kiltisti käyntiin mutta vitonen jäi seisomaan. Välillä tuntui kuin tehot olisivat hävinneet laitoksesta ja sitten taas tuntui kuin muut koneet olisivat revittäneet vitosenkin puolesta. Imatrankosken sillalla käydessä oli luukku auki jonkinaikaa ja Valtionhotellissa asuva vieras ihmetteli ohijuoksutusta kun heille oli sanottu että koskea ajetaan vaan kuuden aikaan illalla. Sitten luukun sulkeuduttua ja takaisin laitoksen alapuolelle mennessä näytti kuin kakkonen olisi tullut, poissaollessa, tehoilta alas ja teki uusintastarttia. |
|
10.07.2013 15:51 <Jari> Pyhäkosken vesivoimalan lähettyvillä |
|
|
10.07.2013 11:50 <JN> Muhoksen Pyhäkoski. |
|
09.07.2013 16:20 <Hartsa> http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194825156013/artikkeli/tuntien+operaatio+varkaat+veivat+yli+1000+kiloa+kuparia.html |
|
09.07.2013 16:19 <Hartsa> PM2 eivät ole bunkkeroineet =D vissiin vähän uudempi muuntaja. |
|
|
09.07.2013 00:03 <Marko> Eikös tuossa viideossa joku virrallinen liitos kipinöi, eli ei siis ole maasulkua eikä oikosulkua ennen kuin jysähtää? Jos näin niin ihan mahdollista Suomessakin, ei siinä todennäköisesti mikään suoja havahtele ja vaikka havahtelisi, ei siitä välttämättä valvomoon tietoa saataisi. |
|
08.07.2013 22:10 <calm> http://yle.fi/uutiset/sahkon_kantaverkko_remonttiin/6720326 |
|
08.07.2013 12:20
<Mr.Tarkastaja>
Fortumin verkossa näitä ainakin käsitellään vähemmän kiireisinä tapauksinä, toisin kuin näiden valkoisia vastineita, jotka tulee vaihtaa välittömästi tai vähän nopeamminkin. Syy näiden vaihtoon on sinetin pettäminen päistä ja veden pääseminen eristimen sisään, joka sitten taas johtaa eristimen katkeamiseen. Tahtoisin myös muistuttaa, että Wärtsilä on myös tehnyt saman mallisia eristimiä joita ei erota näistä kuin yhtä pitkistä lenkeistä molemmissa päissä, nämä Wärtsilät ovat myös valkoisia ja muutoin täysin saman mallisia, mutta eivät edellytä vaihtoa. |
|
07.07.2013 16:20 <Make> Ei ne taida ihan perussulakkeita olla. Noissa näkyy olevan päissä peltilätkät, jotka työnnetään tuonne jousien väliin. Vähän kuin kahvasulake. |
|
|
07.07.2013 02:09 <Mikko Koho> Itse olen pohdiskellut ideaa joka kylläkin saattaisi kaatua lakimiesten pykälöilläkikkailuun. Saimaan Kanavassahan korkeimmat sulut on sijoitettu aina kanavaosuuksien ylimpään kohtaan, Saimaalta tullessa Mälkiä on ensin ja sitten Venäjän puolella Nuijamaajärveltä lähdettäessä Pälli on ensimmäisenä ja toiseksi korkein sulku heti Mälkiän perään. Muista suluista pitää sitten juoksuttaa ylijäämävettä eri määriä ohi, eniten Rättijärveltä jossa putous on vain 5,5m jos Mälkiällä se on reilusti yli 12m. Kaikkiin paikkoihin laitosta ei ehkä saisi, ohijuoksutuksen hoitavat lapot kun samalla pitävät sulkujen välisen aaltoilun aisoissa ja vesimäärän pitäisi olla tasainen mitä se ei, lapoilla, todellakaan ole. Mutta esim. Soskualla on ensin Tuohilammen lappo, sitten on pitkä pätkä vanhaa kanavaa ja Soskuan alapuolella on ylisyöksy joka työntää vedet takaisin kanavaan. Olen pohtinut että voisiko tuota vanhan kanavan pätkää käyttää tasausaltaana ja mitoittaa ylisyöksyn viereen tehtävän voimalan vaikkapa niin että jos Mälkiällä olisi jatkuva trafiikki päällä niin siitä tuleva ylijäämävirtaama pitäisi laitoksen täydellä teholla. Lappo toki haaskaa melkoisen osan putouskorkeutta pois mutta kuitenkin sitä jäisi sen verran että vaikka vuositasolla mitaten saisi ajettua varmaan ihan kelvollisen määrän ajotunteja vaikka talvella ohijuoksutus joudutaan tekemään suluilla ja voimala olisi pois pelistä. Tuossa visiossa on vain se vika että v.1975 on päätetty että Saimaan Kanavan ei tarvitse maksaa Vuoksen voimaloille korvauksia siitä vedestä joka tarvitaan sulutuksiin ja sulkulaitteiden sulanapitoon. Voisi tulla laillinen ongelma siitä että Fortum väittäisi että kanavaa juoksutetaan voimalan tarpeisiin ja heiltä otetaan rahaa omiin taskuihin. |
|
|
07.07.2013 01:50
<Mikko Koho>
Tuossa jotain lisätietoa: http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/pihlajamaa.html Voimaloilla näyttää menevän ihan hyvin: http://www.vetelinsahkolaitos.fi/ajankohtaista/patanan-ja-pihlajamaan-voimalaitoksilla-ennatysvuosi/ http://www.vetelinsahkolaitos.fi/assets/assets/Toimintakertomus-2012.pdf Käsittääkseni, sikäli kun seurailin uutisointia, Patana on rakennettu ajamaan tekoaltaasta juoksutettavaa vesimäärää sähköksi ja tämä on sitten sen alapuolella ajelemassa samasta vedestä lisää sähköä. Tulvasuojelua varten tehty allashan on sinänsä vanha mutta miksi jättää hyvä putous hyödyntämättä jos sitä vettä pitää kuitenkin laskea altaasta pois ja laitoksen saa altaan yhteyteen kohtuudella tehtyä? Ja jos jokunen vuosi sitten ymmärsin oikein niin samoihin aikoihin, kun Pihlajamaa lähti käyntiin, Patana sai itsensä kuoletettua. Nykyisin, kun sähkön tuntihinta vaihtelee pörssissä pirun paljon, lienee varmasti aika hyvä jos pieni yhtiö pystyy edes osan jauhamaan itse vakaaseen hintaan eikä tarvitse olla kokonaan pörssin varassa. Ja se imagotekijä tietenkin jos yritys on ottanut tavoitteekseen olla paikallinen. |
|
|
07.07.2013 01:25
<Jouko>
Jaa, näinkin uudehko jokivoimala.. Kanavan paikalta lienee melkoisesti saanut kaivaa soraa pois vai olisiko maasto luonnostaan sorapohjaista. Siinä tapauksessa ympäröiville pelloille lienee ajettu paksulti turvetta pohjaksi. Kansalaisen karttapohjalla tämä näkyy olevan vielä luonnonmukaisessa asussa, ilmakuva kylläkin päivittynyt.. |
|
|
06.07.2013 21:20 <Mikko Koho> Tuossa käristysvideossa oisin halunnut nähdä samaan aikaan verkkoyhtiön valvomon. Jos tuo onkin lyönyt releestä jatkuvasti päälle ja pois "suojaus havahtunut"-toimintoa niin voi sitä ihanaa hälytyslistan rallia tietokoneen ruudulla ja hälytysprintterin raksutusta.. :) (Edellyttäen tietenkin että havahtumisesta on jätetty palautumisen viive pois.) |
|
|
06.07.2013 20:59
<Hartsa>
tosiaan työturvallinen kiipeily tapa =D Helppo olisi hihnaa samalla vielä ylös kun kiipiää.. http://www.youtube.com/watch?v=6UHkNyii6l8 |
|
|
06.07.2013 20:49
<Hartsa>
Kyllä jenkeissä on ihmeelinen tuo syöttö homma suomessa olisi jo sammunut aikoja sitten =) Tuolla eikun käristää.... http://www.youtube.com/watch?v=zhq-biENbOY |
|
06.07.2013 20:42 <Mikko Koho> Lieneekö tuo alaosan paskainen osuus sitä että vedenpinta nousee siihen, alauoman padotuksen takia, kun laitos käy maksimiteholla vai vaikuttaneeko myös koko joen padotus niin että tulva-aikana ohivirtaamakin on nostamassa laitoksen alavedenpintaa? |
|
|
06.07.2013 20:33 <Hartsa> Toinen tuossa on varmaan omakäyttöä varten oleva pytty. |
|
|
06.07.2013 13:47
<Jarmo Puntanen>
Tämä laitos on niin uusi, että lupapäätös on netissä. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32190&lan=fi Dokumentin perusteella virallisten kalatalouslausunnonantajien yleistä asennetta voi ihmetellä. Onneksi viranomaisjärki on kuitenkin osittain tallella ja tuolle heti tekojärven alla olevalle suo-ojanpätkälle ei mitään kalatalousvelvoitteita ole asetettu. |
|
|
06.07.2013 06:06 <Mikko Koho> Muistelen ko. firman pomon sanoneen jossakin että heillä olisi ollut varmaan kymmenkunta parempaakin paikkaa mihin rakentaa voimala mutta valitsivat tämän koska tässä lupaprosessi oletettavasti oli helpoin suorittaa. Vaikka hanke oli käsittääkseni aika riidaton ja sopimuksiin pääsivät järkevästi niin luparuljanssi vei n.2v. Tuossakin ilmeisesti menee osan aikaa vuodesta vähän ohijuoksutusta ylisyöksyn kautta vanhaan uomaan ja pato on käsittääkseni tehty niin, että jos joku fisu haluaisi ylös, niin pitämällä ylävesi ja ylivirtaus sopivana se onnistuu. |
|
|
06.07.2013 06:02
<Mikko Koho>
Vetelin sähkölaitos, Pihlajamaan voimalaitos. Helppo nakki! http://www.vetelinsahkolaitos.fi/yritys/pihlajamaan-voimalaitos/ |
|
05.07.2013 22:49 <Jouko> Mallinumerot 24 ja 52 viittanevat kaiketi jännitekestävyyteen mm. kuvan katkaisijat max. 52 kV ?! |
|
|
05.07.2013 12:43 <Hartsa> No nytten se tarkeintui... sitä ensin itsekkin ajattelin 52 =) |
|
|
05.07.2013 09:39 <M. Asentaja> OSAR 52 alas lasketulla ohjaimella. Ohjaimen ja katkaisijan välillä vivusto mikäli oikein näen. |
|
05.07.2013 05:08
<Mikko Koho>
Näillä liikkuessa kannattaa sitten varoa ettei käy samoin kuin allekirjoittaneelle. Aamuyön tunteina Imatrankosken padolla Vuoksen vedenpinnan mittatikulle (joka on kaikille julkisesti nähtävillä jos osaa etsiä) mennessä kaikki meni hyvin siihen saakka kun olin todennut pinnan olevan tasossa n. NN +67.6m eli kaikki oli ok ja oli aika lähteä kotiin nukkumaan. Autollepaluureitillä, noin kartan osoittimen osoittamassa paikassa, oli menossa rehti takaapäin otto, nainen makasi ja voihki kaidetta vasten ja jätkä laittoi menemään ohikulkijasta piittaamatta.. http://goo.gl/JM3Ke Nuorta paria ei ainakaan voine syyttää turhan estyneeksi koska kyseiseen paikkaan on käytännössä esteetön näkymä sekä sillalta että vastarannalta n.200m matkalla.. |
|
04.07.2013 20:38 <Hartsa> onkohan tuolla nykyään mitän virkaa vai onko vain jäänne linjassa ?? |
|
|
04.07.2013 20:29 <Hartsa> Eikös tuo katkaisia ole osar24 ?? |
|
03.07.2013 22:41 <Hartsa> Kärnähän on ollut jo pitkään pois sähköntuotosta, Harmi kun eivät pääseet koskiosuuksista yhteisymärrykseen että voimala olisi voinut olla pyörimässä. |
|
|
03.07.2013 21:05
<Jarmo Puntanen>
Kiitos Sam! Aina oppii lisää näitä eikun käyttöinfernaa .. eikun interaktiivisuuden salaisuuksia. |
|
|
03.07.2013 15:07
<Sam>
Google Mapsista löytyy myös "Lyhennetty linkki" -valinta :) Tässä toi sun linkki lyhennettynä: http://goo.gl/maps/l6Wul |
|
|
03.07.2013 14:24
<Jarmo Puntanen>
Eli linkki on: http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=206495044216518629644.0004d561a684b060fa80f Jostakin syystä en saa lyhytnimipalveluista linkattua Google Mapsiin, joten tuo likkura on tuollainen hankala. |
|
|
03.07.2013 14:01
<Jarmo Puntanen>
"Kyllä lakkautetutkin voimalat soisi karttapohjaan mahtuvan." Kartallani on muutama 2000-luvulla lakannut laitos, mutta ei sellaisia, joita ei saa enää ilman suuria töitä tai luvan hankkimisia toimimaan. Joskus voi käydä kuten on käynyt ainakin Porraskosken tapauksessa, että pitkään seisomassa ollut laitos kunnostetaan täyteen kuntoon. Kärnänkoski on listallani museon nimekkeellä i-tunnuksella, kuten muutama muukin vastaavassa tilassa oleva museoitu laitos. Mutta tosiaan jos te, erityisesti te arvoisat itäsuomalaiset, käytte maastossa noilla karttaani merkityillä paikoilla, erityisesti ?-merkein varustetuilla paikoilla, niin kertokaa mitä näitte, tai ottakaa kuvia tai vaikka molempia. Ja jos tiedätte ympäristöstänne toimivan laitoksen, joka ei ole kartallani, niin elekää pietelkö sallaisuutena vuan kertokkie. -Jarmo |
|
03.07.2013 13:23
<Jouko>
Helsingin Sanomissa oli alkukesästä 10.6. juttua tästä Korpelan kalaportaan rakentamisesta http://www.hs.fi/kotimaa/a1370750543121 Ylen uutisklippi (30.5.-13) http://yle.fi/uutiset/korpelan_kalatie_saa_uoman_kesan_aikana/6666637 |
|
|
03.07.2013 13:06
<Jouko>
Vai sähköntuotanto kriteereissä.. Kärnänkoski ja joku muukin ex-voimala kartalta näyttää löytyvän vaikkei sähöä tuottaisikaan ;) Kyllä lakkautetutkin voimalat soisi karttapohjaan mahtuvan. Läsäkoskella on vesikanava tosiaan vain täytetty, muutoin paikat (melkein) ennallaan. Pitää kai jossain vaiheessa etuilla niiden kuvien osalta, vaikka uudempia on pitkä jono... |
|
03.07.2013 13:04
<Mikko Koho>
Itseasiassa tuo 100% tuulivoimaa tai vesivoimaa on täyttä feikkiä millä vaan rahastetaan ihmisiä. Asiasta on ollut lukuisia kirjoituksia siellä ja täällä. Jos jollekin ryhmälle kirjanpidollisesti myydään pelkkää jotakin voimaa niin toisten on sitten senkin edestä revittävä sähkö muualta. Vesivoimasta, kivihiilestä, ydinvoimasta, ties mistä. Tarvittaisiin aikamoinen joukkopaine (ts. ko. tariffiin siirtyminen) että homma toimisi ja näin ei tällä hetkellä todellakaan ole. Toinen juttu on sitten se että jos verrataan vaikkapa tuuli-, vesi- ja ydinvoiman käyttökertoimia eli paljonko ne ovat käytössä vuoden aikana. Jos rakennetaan vaikkapa OL3:n verran tuulivoimaa ja ydinvoimaa niin tuulivoima tuottaa ehkä n.16% siitä energiamäärästä mikä tulisi jos laitos kävisi jatkuvasti täydellä teholla. Ydinvoimalla vastaavat kertoimet ovat Suomessa reilusti yli 90% luokkaa jos ei ihan ihme kämmejä satu. Vesivoima jää niiden väliin: laitokset mitoitetaan ehkä n.30-60% huipunkäyttöajalle. Toisaalta koneistojen hintarakenne vaikuttaa siihen että tehtäisiin vähän liian pienet koneet (käyttökerroin nousee) mutta sitten taas vesistön virtaamavaihtelut ja joillakin laitoksilla säätöajon mahdollisuus puoltavat mahdollisimman suuria koneita. Se on kompromissia. Ja tuo käyttökerroin vaikuttaa sitten siihen että miten verkon tekninen toimivuus saadaan taattua ja miten mm. valtakunnallisen sähkökatkon riski saadaan pysymään aisoissa. Ydin- ja tuulivoima ovat kumpikin aika "syntisiä" tuossa, tuulivoima ei jousta ja tekee äkillisiä tehonnousuja ja laskuja, ydinvoima on vähän armollisempi kun tiedetään, laitevikoja lukuunottamatta, etukäteen että milloin tuotanto on milläkin tasolla. Vesivoimaa taas on äärilaidasta toiseen, osa ei juuri jousta ja ajaa vain mitä joki antaa, sitten taas esim. Kemi- ja Oulujoki nimenomaan helpottavat tilannetta eli säätöajolla saadaan mukautettua tuotanto- ja kulutus toisiinsa. Tuon mukautuksen voisi tehdä toki myös kuormia säätämällä mutta ne kilkkeet, jotka tehtiin lähinnä sähköyhtiöiden tehohuippujen tasaamiseen, jäivät happanemaan sähkötauluihin kun markkinat vapautuivat v.1995. Tuo kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpito alkaa lukeman mukaan olemaan todellinen haaste ja ollaan tilanteessa että jotain pitää tehdä että sähkö saadaan ylipäänsä siirtymään.. Ja mitä tuli tuohon elohopeaan josta mainitsin: siellä se elohopea on kyllä peräisin paikallisen metsäteollisuustehtaan vanhoista synneistä mitkä ovat edelleen joen pohjassa ja ilmeisesti kukaan ei tiedä kuinka pitkään. Toisessa vesistössä, Kymijoessa, Kuusankoski-Keltti väli on niin pahasti saastunut että sitä ei lähdetä puhdistamaan. Ympäristöriskit olisivat yksinkertaisesti aivan liian isot. |
|
03.07.2013 12:26
<Jarmo Puntanen>
Ehkä kuitenkin otit onkeesi tuon seikan, jonka mukaan lajina S. trutalla ei ole kokonaisuudessaan mitään hätää? Siis että tähän mennessä ainoastaan tuo yksi pato, joka on sivumennen sanoen on noin 30 km jokisuulta, on tappanut lähes kaikki joen taimenet? Kalastuksella meressä, jokisuulla ja itse joessa, veden happamuudella ja humuksen määrällä, on siis vain jokin ihan marginaalinen merkitys? Jos minä haluaisin olla ääärimmäisen huolissani taimenesta Lestijoessa, määräisin ensi töikseni ainakin viiden vuoden täydellisen pyyntikiellon koko alueella. Vai haluavatko kalastajat rosvokalstajan imagon? |
|
|
03.07.2013 12:21 <Salmo trutta> Niin ja tässäkin on vielä lisää tietoa Lestijoen taimenkannasta: http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/taimen/taimenkannan_tila_lestijoessa.html |
|
|
03.07.2013 12:07
<Salmo trutta>
Kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa (2010) meritaimen on äärimmäisen uhanalainen: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir%284709%29 ja http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/ Lestijoessa taimenen kalastusta säätelee kalastuslainsäädäntö sekä paikalliset kalastussäännöt, joita voivat asettaa osakaskunnat ja kalastusalue. Laki suojaa taimenta mm. syysrauhoituksella syyskuun alusta marraskuun puoliväliin asti. Lähiaikoina astuu voimaan uusi kalastusasetus lohikalojen alamitoista. Nykyinen 50 cm:n alamitta nousee vähintään 60 cm:iin. Eli kalastusta kyllä säädellään, joskin siinäkin on vielä kosolti parannettavaa. Taimenen uhanalaisuus on kuitenkin pääosin ympäristöseikoista aiheutuva (lue vesivoiman tuotanto, jokien perkaukset ym.). |
|
|
03.07.2013 11:59
<Jarmo Puntanen>
Jälleen oikein! Kala-asioihin liittyen, meritaimen eli Salmo trutta ei kuitenkaan ole "äärimmäisen uhanalaianen", vaan juuri päinvastoin eli IUCN:n listassa "least concern". Ehkäpä juuri sen takia mainitun "uhanalaisen" kalan pyyntiä Lestijoesta ei ole mitenkään erityisesti rajoitettu. http://www.iucnredlist.org/details/19861/0 |
|
|
03.07.2013 11:44
<Salmo trutta>
Kiitos Mikko kysymyksestä. Sähkölaskussani lukee sähkön alkuperän kohdalla 100 % tuulivoimaa. Teoriassa en ole riippuvainen ainoastakaan mini- (<1 MW) tai pienvesivoimalasta (1—10 MW). Minun mielestä minivesivoimaloita voisi ryhtyä korvaamaan tuulivoimaloilla. Niiden toimintaperiaate on sinällään hyvin samankaltainen; jos vettä virtaa tai tuulee, sähköä tuotetaan. Minivesivoimaloissa ei ole yleensä säännöstelykapasiteettia, jolloin vallitseva vesitilanne määrittää täysin tuotannon määrän. Kuten varmasti tiedätte, Suomessa veden virtaama ei ole vakio. Yleensä vallitsee kaikkea muuta kuin optimaaliset virtaamaolosuhteet (virtaaman vaihteluväli esim. 0,1—50 m3/s). Tällaisesta vaihdosta muodostuisi huomattavia yhteiskunnallisia ja ekologisia hyötyjä. Sillä voisi myös kompensoida suurempien jokien patoamisesta aiheutuneita menetyksiä. Kalojen syömäkelpoisuudesta. Elohopeaa vapautuu vesivoimaa varten rakennetuista tekoaltaista, kun veden alle jääneistä maa-alueista sitä vapautuu veteen. Ravintoketjun kautta se siirtyy huipulla oleviin petoihin (mm. haukeen). Kannattaa tutustua Kyrönjoen tekojärvien tilanteeseen: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47874 Kannattaa muuten tutustua esim. Elwha-joen ennallistamisprojektiin, jossa joesta puretaan kaksi täysimittaista vesivoimalaa: http://www.americanrivers.org/initiatives/dams/projects/elwha-river-background.html ja http://www.youtube.com/watch?v=4LxMHmw3Z-U |
|
|
03.07.2013 11:06
<Salmo trutta>
Korpelan voiman kalatietyömaa Lestijoella. Vihdoin ja viimein Korpelan voima joutuu rakentamaan kalatien joen ainoaan patoon. Lestijoessa elää yksi Suomen alkuperäisistä meritaimenkannoista. Meritaimen (Salmo trutta) on uhanalaisuusluokituksessa luokassa äärimmäisen uhanalainen. |