|
21.07.2013 13:30 <calm> Aikani karttaa pyöriteltyäni tulin siihen tulokseen, että 10 kV:n ilmajohtoa taitaa olla yhteensä vain nelisen kilometriä, kaikki muu on kaapeloitu. Junnilanmäen sähköasemalta Honganpaloon 3 km ja kilometrin pätkä Pitkäkarissa kartalta löytyy. Honganpalosta Palonkylän kautta Pattijärven sähköasemallekin linja saattaa mennä, mutta karttaan merkittynä se on kovin pätkittäinen ja risteää 20 kV:n kanssa useita kertoja, että eipä tuosta ota selvää paikanpäällä käymättä. |
|
21.07.2013 12:58
<Mikko Koho>
Nyt joku muukin sitten hoksasi tämän. Se on ollut tiedossa että väli kaiteiden loppumisesta voimalakanavan yhtymäkohtaan on pirun petollinen ja siihen ei edes joka paikkaan järjestyksenvalvonta näe.. http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2013/07/21/Vaaralliselta+paikalta+puuttuvat+kieltotaulut/2013516036430/16 |
|
21.07.2013 10:44
<calm>
Tämä kuvan linja oli muuten lakannut olemasta ja kaapeloitu tienvarteen. Raahen Energialla ei taida olla kuin 10 kV:n jakeluverkkoa ja sen laajuus on melkoisen suppea, rajoittuen vanhan kantakaupungin alueelle (ennen mitään kuntaliitoksia, ja vain kaupunkiosa siitäkin, http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Revonlahden_kunnanrajat,_Suomi_tilastokartta_1960.tif ) ja nähtävästi Honganpaloon. Ympärillä sitten on 20 kV:n verkko, mutta se on Elenian verkkoa, Revon Sähkön peruja. |
|
20.07.2013 22:44 <Jouko> Vastakkaisella puolen kaupunkia, Pattijoen taajaman tuntumasta 8-tiellä, bongattu myös hieman massasta poikkeava erotinasema ja siinäkin lähinnä harustuksien asettelu pyörätien yli.., ks. http://goo.gl/maps/4iafY |
|
20.07.2013 22:22 <Mikko Koho> http://yle.fi/uutiset/mtv3_veden_varaan_joutuneet_loytyivat_imatralla/6741955 |
|
20.07.2013 22:13
<STP>
Ainakin tuo uusittu sähköasema on 110/20/10kV Junnilanmäellä |
|
20.07.2013 21:57
<Jouko>
Sj-sulakkeiden ohjainsauva on tarkkaan ottaen neljäosainen "teleskooppi", joka koostuu kolmesta puukepistä ja yhdestä (valuhartsi/komposiitti tms.) eristävästä sauvasta. Ohjainsauvan pituus kasattuna on yleensä (pylväsmuuntamoilla) noin kahdeksan metriä, jonka jännitettä kestävästä päästä löytyy metallinen suppilo, johon putkisulake tuikataan käsin ja ohjaimen pystytettyä, asetetaan haukansilmin paikalleen ns. hatun ja haarukan väliin. Erotin tietysti tässä vaiheessa vielä auki-asennossa. Ohjainsauva ei välttämättä aina ole ihan keveimmästä päästä esim. 10 m lasikuituiseen oksasahaan verraten, riippuen onko puuosat kuinka paljon imeneet kosteutta vuosi(kymmeni)en saatossa. Vähissä vain alkavat olemaan tolppamuuntamot joilta suurjännitesulakkeita vielä tapaa. Tuossa pari lähikuvaa sj-sulakkeista sekä telineestä: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4126 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4144 |
![]() |
20.07.2013 21:31 <Make> Viime vuosina on ollut asiaa useisiin pylväisiin ilman havaittavaa syytä. Lieneekö 30+ vuotiaat sulakkeet sitten pettäneet. Ihan viime aikoina on ollut syynä sitten valaisimen vaihto... |
|
20.07.2013 21:27
<Mikko Koho>
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/07/1782873/kaksi-henkiloa-kaatui-koskeen---pelataan-hukkuneen Jotenkin ironista että tuo biisi soi taustalla ja luukut olivat juuri sulkeutumassa kun pelastuslaitos meni Imatrankosken sillan yli: http://www.youtube.com/watch?v=iICLbgU76AY |
![]() |
20.07.2013 20:11 <Hartsa> siis 6100Mwh eikä 6,1 =D |
![]() |
20.07.2013 20:09
<Hartsa>
Hurjasti linnanmäelläkin kuluu vuodessa energiaa 6,1 Mwh http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energiansaasto+ei+kiinnosta+huvipuistoja/a915604 |
|
20.07.2013 19:46 <Mikko Koho> Nyt taisi käydä pahasti.. Kaksi ihmistä seisoi ilmeisesti virtaamattomassa vedessä ja kun koskinäytöksen vesien tultua joutuivat uimasilleen ja sen jälkeen ei ole havaintoa. Pelastuslaitos on vielä Mellonlahdella mutta ei tunnu olevan kiire.. |
|
20.07.2013 09:29 <P. Ylväs> Onkohan Raahen Energialla sekä 20 että 10 kV jakeluverkkoa? |
|
20.07.2013 00:58 <Jii> Jossain Raahen eteläpuolella olin näkevinäni vihreitä lasieristimiä puuorrella kasitien ylityksessä, tarkempaa paikkaa vain huomioimatta.. |
|
19.07.2013 14:34
<Mikko Koho>
No, siirtohintahan on monopoli ja siten valvottu niin että siihen ei juuri voi vaikuttaa. Siirron ja myynnin kun täytyy olla kirjanpidollisesti käytännössä täysin eriytetty toisistaan eli raha ei saa virrata siirron ja myynnin välillä. Verkkoyhtiöllä on sallittu tuotto jonka saa siinä hinnassa repiä ja se lasketaan joistakin kaavoista joihin en ole jaksanut perehtyä. Mutta jokatapauksessa verkkoyhtiö on sen suhteen aika sidottu eikä siitä mitään hirmuisia tuottoja saa. Sen sijaan myyntihinta on jokaisen firman vapaasti valittavissa. Vuosia sitten, avoimissa ovissa, Imatran Seudun Sähkö näytti käppyröitä asiakkuuden kehityksestä. Asiakaskunta on pysynyt melko vakaana, lähinnä jotkut isot kauppakeskukset tms., joiden sähkönosto päätetään muualta, ovat vaihtaneet firmaa ja yksityisasiakkaista moni, joka on vaihtanut, on palannut takaisin. ISS ei kyllä aina tarjoa hetkellisesti ihan sitä halvinta sähköä mutta jos malttaa katsoa pidemmällä tähtäimellä niin kokonaisuudessaan säästöt olisivat niin minimaaliset että saa olla aika laihialainen jos lähtee juoksemaan halvempien hintojen perässä. Firman tavoite kun on nimenomaan tarjota paikallisille vakaa ja kelvollinen hinta. |
|
19.07.2013 11:05 <Jouko> Hieman aihetta sivuten, tuossa Oulun reissun aikana, kun eräskin Fortumin nuori sähkönmyyjä oudoksui kovasti etten liittynyt F:n asiakkaaksi vaihtamalla nykyistä sähköntoimittajaa, vaikka ensimmäisen vuoden olisi saanut ilmaiseksi jne. hehkuttaen. Eiköhän tuo vuoden kulutus kuitenkin peritä jossain vaiheessa takaisin tai sitten 'fiksattu' siirtohinta korvaa sen, eos... |
![]() |
19.07.2013 10:38 <Jouko> Pääsi hassusti unohtumaan lauserakennetta muokatessa yhtenäisemmäksi :) (laitetaan takaisin) |
![]() |
18.07.2013 18:42 <Mikko Koho> Sateinen tilanneraportti Imatralta: koskinäytös sai extrapituutta kun luukut ovat automaatiohäikän takia olleet pitkin päivää auki, näytöksen aikana järkkärien piti olla tavallista valppaampana vedennousun kanssa mutta ilmeisti mitään ei käynyt. Näytöksen jälkeen toinen luukku jäi lorottamaan ja äsken uskalsivat ajaa sen kiinni. Toinen sumuttaa vettä raosta, lieneekö joku sälä välisdä mikä kampittaa tiivistettä raolleen.. |
|
18.07.2013 18:07 <Late> Niinhän se toimii, mutta sähköähän saa ostaa keneltä vaan |
![]() |
18.07.2013 09:51
<M.Asentaja >
Jouko veti alkuperäisessä kuvatekstissä olleen kysymyksen pois joten näyttää kuin olisin vastannut vaikka ei oltu kysyttykään kuin Eton runossa, no se siitä. Pääakselilta voimansa saava magnetointi (herätin) -kone oli oikeastaan ainoa mahdollinen ratkaisu kun laitos piti saada tuottamaan sähköä ilman ulkopuolista verkkoa. Mielestäni tuon ajan turbiinisäätäjät "regulaattoreineen" olivat taideteoksia. Pyörivien metallipainojen keskipakovoiman ja säädettävän jousivoiman tasapainolla pyrittiin pitämään kierrokset kohdallaan ja jaksoluku 50 hertsissä kun ajettiin saarekekäytössä. Rinnankäynnissähän jaksot pysyivät kurissa vaikka turbiinia raotettiin enemmänkin mikäli värkeissä oli varaa. |
![]() |
18.07.2013 00:49 <Jouko> Tikkakosken kautta tuli vähän aikaa sitten ohi ajettua ja tuon wanhan tykkitehtaan sähölinjan ikuistaminenkin kävi samalla mielessä. Ilmeisen myöhässä kuitenkin olin sillä johdosta ei ollut taajamassa juurikaan enää merkkejä jäljellä... |
![]() |
17.07.2013 20:54 <Hartsa> Hyvä kuva ;) taitaa olla Bilnäsin toimistopöytä kuvassa.... |
![]() |
17.07.2013 20:50
<-"->
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5605 |
![]() |
17.07.2013 20:50
<Hartsa>
Tuolla oli herätin ja magnetointikone samalla akselila Sittemin oli poistettu käytöstä otettu hiiliharjat pois ja jätetty muuten paikoilleen. |
![]() |
17.07.2013 18:59
<Mikko Koho>
Ja magnetointikone tuossa akselinpäässä on aika yleinen tuon ajan koneissa. Joissakin laitoksissa oli, ennen tuota aikakautta, oma(t) genu(t) jotka ajoivat omalla turbiinillaan herätevirran koneelle. Ja sitten on vaikkapa tämä, generaattoria generaattorin perään ja sitten vielä sen lisäksi koneen huipulla yksi, koneen mukana pyörivä, apukone ennen varsinaisen generaattorin roottoria: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2123 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2121 Oma käsitys on että sikäli, kun tekniikkaa uusitaan, nuo pyörivät magnetointigeneraattorit halutaan muuttaa tasasuuntaajiksi niin että puolijohteilta tuleva tasasähkö menee suoraan roottorille. Syynä on ainakin aikavakiot, silloin kun verkossa tapahtuu pahempi hässäkkä niin, ennenkuin tilanne stabiloituu, jokainen ylimääräinen "magneettimöhkäle" välissä haittaa tilannetta ja lisäksi hiiliharjojen määrä halutaan minimiin koska ne tuotavat pölyä ja niitä pitää huoltaa. Harjaton magnetointi taisi olla yhdessä vaiheessa sellainen että niitä sai nopeasti pyöriviin höyryvoimalakoneisiin (1500 tai 3000RPM) mutta joku tekninen heikkous esti vesivoimakäytön. En tiedä onko siitä jo päästy eroon. |
![]() |
17.07.2013 18:48 <Mikko Koho> Ei liene salaista tietoa, kun se on Facebookissakin kerrottu, että tämä laitos ajaa pinnankorkeuden mukaan eri tehoportailla niin ettei ylävedenpinta ja sitä kautta itäinen haara, joka on kunnostettu kalatieksi, pääse kuivumaan. Lisäksi jos laitos menee häiriölle niin se pitää käydä paikanpäällä katsomassa ja kuittaamassa vika manuaalisesti pois ennenkuin laitos lähtee uudelleen ajoon. |
![]() |
17.07.2013 18:44 <Mikko Koho> Kysyin asiaa itse voimalalta, heillä kun on Facebookissa ihan oma ryhmä. Tuo on juurikin sen vuoksi tuossa että kun siipiä on poikki ja akseli palasina niin vaihtoivat uuden tilalle ja vanha museoitiin pihalle, |
![]() |
16.07.2013 23:06 <Jouko> Harmikseni tuolloin ei sattunut olemaan käytössä. Tämän lähemmäksi ei juuri päässyt (kuvattu jonkun korokkeen päältä) kuvan oikeassa alalaidassa näkyvän pleksilasin takia ja hyvä niinkin, jos genu olisi pyörimässä ettei liian lähelle tuppauduta katselemaan. |
|
16.07.2013 22:51 <Jouko> Savon Voima Oyj toiminee kaiketi tällä alueella.. |
![]() |
16.07.2013 22:39 <Joke.. eikun Jouko> Ei kovin tarkkaa. Museoksi tämä kuitenkin on muutettu 2000-luvun alussa. Tuossa pari linkkiä..: http://www.tekniikanmuseo.fi/voimalamuseo.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniikan_museo |
![]() |
16.07.2013 21:25 <Hartsa> Harvoin aukastaan luukkua sulakkeen vaihdon vuoksi,Harvoimpa taitaa sulake palaa niistä =) |
![]() |
16.07.2013 21:16 <Hartsa> Koneikko taisi tuottaa sähköa kun kävit? Pääsikö tuonne lähemäksi genua katselemaan Kierroslukumittarikin näyttää olevan lie ollut 250- 300 kierrosta minuutissa? |
![]() |
16.07.2013 21:13 <Hartsa> katkaisia on varmaan muualta tullut kun uupuu kupariset kiskostot kokonaan =D Pölli iskenyt... |
![]() |
16.07.2013 21:12 <Hartsa> Olisiko jotenkin mittaukseen liittyvät nuo taikka kytkentään eri pumpuille.. |
![]() |
16.07.2013 21:10 <Hartsa> kupari kohillaan =) Onko joke tarkempaa tietoa milloin tämä laitos on lakkautettu ?? |
![]() |
16.07.2013 21:09 <Hartsa> Sitäpä taitaa Joke tarkoittaa tai Herätinkone.....tuskin apugeneraattoria mutta epäilen vahvasti magnetointikonetta tuossa päässä |
![]() |
16.07.2013 20:27 <M.Asentaja> Magnetointikonettako tarkoitat? |
|
16.07.2013 15:15 <Late> Asemalla on nähtävästi oma sähköliittymä jakeluverkossa ok-sähköjä varten. Sitä en osaa sanoa mikä on varsinainen sähköntoimittaja. |
|
16.07.2013 12:02 <Jouko> Mää aattelin että tämä kone olisi ollut vanhempi ulkoisesta olemuksesta, läpivientieristimien 'muotoilusta' ja flektien sijoittelusta päätellen... |
|
16.07.2013 11:44 <Jouko> Masto tosiaan näkyy aika kauas, kun viitostietä ajelee.. Taustalla kaiketi omakäyttömuuntaja |
![]() |
15.07.2013 21:58 <Jouko> Tämä johto oli nyt purettu kuvan muuntajineen kaikkineen sähköasemalta alkaen. Seuraavan kuvan kolme muuta johtoa edelleen pystyssä..; http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6845 |
![]() |
15.07.2013 21:29 <Make> Valaisin on nimeltään SLO HKB10. Täällä päin näkyy alumiinipylväiden luukkujen kolmioruuvit olevan aika tiukassa, avainkin on katkennut yhteen. Niiden kiinni saamiseen on sitten tyylikkäästi käytetty melkoisesti teippiä, nippusiteitä ja jotain metallivannetta. |
![]() |
14.07.2013 22:13
<Hartsa>
katiltahan tuo näyttää...poweria kun tarvitaan ei ihan riitä 63A syötöt =) Tähän malliin mittarit huojumaan...... http://www.youtube.com/watch?v=9JPTbwJ9Ri4 |
![]() |
14.07.2013 21:25
<Mikko Koho>
Lieneekö lavan vasemmassa reunassa Catin genu? Jos on niin herää tietysti kysymys että milloin joku raahaa sen keskelle lavaa ja alkaa käyttää sitä samoin kuin Maukka Perusjätkä aikoinaan käytti moottorisahaa.. http://www.esaimaa.fi/Online/2013/07/14/Lappeenrannan+y%C3%B6t+myytiin+lauantaina+loppuun/2013116004655/4 http://www.esaimaa.fi/f/8/82/big_16003434.jpg http://www.youtube.com/watch?v=vUpsc8QicQE |
![]() |
14.07.2013 15:26
<Mikko Koho>
Hyvä että joku jaksaa vielä naputella historiikiksi luettavia teoksia: http://finnsementti.surface.fi/files/pdf/Sesa_2004_1.pdf Sivulta 21 löytyy jotain tietoa, myös sivulla 22 ja sitten sivulla 23 tehdasta ollaan jo sulkemassa :) Sinänsä koomista että tuossa n.40km päässä uusin uuni on vuodelta 2007 ja sitä edeltävät olivat vuosilta 1957 ja 1967, vanhempi on käsittääkseni purettu vanhentuneena ja uudempi on, vaikka onkin jo wanha, vielä varauunina jos jotain kävisi. |
![]() |
14.07.2013 13:19 <calm> Ei tässä mitkään mitat kyllä siltä näyttäneet. Joku 6-10-20 kV varmaankin on toinen puoli ja kiskopuoli vielä pienempi. |
![]() |
14.07.2013 12:46
<Marko>
Toisessa kuvassa oli aiheesta juttua, eli sementtitehdas on lakannut joskus 1989 - 1990. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4517 |
![]() |
14.07.2013 11:44 <Hartsa> Milloinka lie kaivos lakkautettu?? |
![]() |
14.07.2013 11:42 <Hartsa> Olisiko ollut 45 Kv jänniteellä ?? |
![]() |
14.07.2013 10:57 <calm> Nyt johto nähtävästi oli jopa käytössä toisin kuin 6 vuotta sitten. Jos nyt en ihan väärin havainnoinut, niin tuolla oli nyt erottimet kiinni: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2717 |
© Janne Määttä 2004-2017