Kaikki kuvat | Kuvien kommentit | Palaute | Etusivulle

Kommentit

	03.07.2013 13:04 <Mikko Koho> Itseasiassa tuo 100% tuulivoimaa tai vesivoimaa on täyttä feikkiä millä vaan rahastetaan ihmisiä. Asiasta on ollut lukuisia kirjoituksia siellä ja täällä. Jos jollekin ryhmälle kirjanpidollisesti myydään pelkkää jotakin voimaa niin toisten on sitten senkin edestä revittävä sähkö muualta. Vesivoimasta, kivihiilestä, ydinvoimasta, ties mistä. Tarvittaisiin aikamoinen joukkopaine (ts. ko. tariffiin siirtyminen) että homma toimisi ja näin ei tällä hetkellä todellakaan ole. Toinen juttu on sitten se että jos verrataan vaikkapa tuuli-, vesi- ja ydinvoiman käyttökertoimia eli paljonko ne ovat käytössä vuoden aikana. Jos rakennetaan vaikkapa OL3:n verran tuulivoimaa ja ydinvoimaa niin tuulivoima tuottaa ehkä n.16% siitä energiamäärästä mikä tulisi jos laitos kävisi jatkuvasti täydellä teholla. Ydinvoimalla vastaavat kertoimet ovat Suomessa reilusti yli 90% luokkaa jos ei ihan ihme kämmejä satu. Vesivoima jää niiden väliin: laitokset mitoitetaan ehkä n.30-60% huipunkäyttöajalle. Toisaalta koneistojen hintarakenne vaikuttaa siihen että tehtäisiin vähän liian pienet koneet (käyttökerroin nousee) mutta sitten taas vesistön virtaamavaihtelut ja joillakin laitoksilla säätöajon mahdollisuus puoltavat mahdollisimman suuria koneita. Se on kompromissia. Ja tuo käyttökerroin vaikuttaa sitten siihen että miten verkon tekninen toimivuus saadaan taattua ja miten mm. valtakunnallisen sähkökatkon riski saadaan pysymään aisoissa. Ydin- ja tuulivoima ovat kumpikin aika "syntisiä" tuossa, tuulivoima ei jousta ja tekee äkillisiä tehonnousuja ja laskuja, ydinvoima on vähän armollisempi kun tiedetään, laitevikoja lukuunottamatta, etukäteen että milloin tuotanto on milläkin tasolla. Vesivoimaa taas on äärilaidasta toiseen, osa ei juuri jousta ja ajaa vain mitä joki antaa, sitten taas esim. Kemi- ja Oulujoki nimenomaan helpottavat tilannetta eli säätöajolla saadaan mukautettua tuotanto- ja kulutus toisiinsa. Tuon mukautuksen voisi tehdä toki myös kuormia säätämällä mutta ne kilkkeet, jotka tehtiin lähinnä sähköyhtiöiden tehohuippujen tasaamiseen, jäivät happanemaan sähkötauluihin kun markkinat vapautuivat v.1995. Tuo kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpito alkaa lukeman mukaan olemaan todellinen haaste ja ollaan tilanteessa että jotain pitää tehdä että sähkö saadaan ylipäänsä siirtymään.. Ja mitä tuli tuohon elohopeaan josta mainitsin: siellä se elohopea on kyllä peräisin paikallisen metsäteollisuustehtaan vanhoista synneistä mitkä ovat edelleen joen pohjassa ja ilmeisesti kukaan ei tiedä kuinka pitkään. Toisessa vesistössä, Kymijoessa, Kuusankoski-Keltti väli on niin pahasti saastunut että sitä ei lähdetä puhdistamaan. Ympäristöriskit olisivat yksinkertaisesti aivan liian isot.
	03.07.2013 12:26 <Jarmo Puntanen> Ehkä kuitenkin otit onkeesi tuon seikan, jonka mukaan lajina S. trutalla ei ole kokonaisuudessaan mitään hätää? Siis että tähän mennessä ainoastaan tuo yksi pato, joka on sivumennen sanoen on noin 30 km jokisuulta, on tappanut lähes kaikki joen taimenet? Kalastuksella meressä, jokisuulla ja itse joessa, veden happamuudella ja humuksen määrällä, on siis vain jokin ihan marginaalinen merkitys? Jos minä haluaisin olla ääärimmäisen huolissani taimenesta Lestijoessa, määräisin ensi töikseni ainakin viiden vuoden täydellisen pyyntikiellon koko alueella. Vai haluavatko kalastajat rosvokalstajan imagon?
	03.07.2013 12:21 <Salmo trutta> Niin ja tässäkin on vielä lisää tietoa Lestijoen taimenkannasta: http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/taimen/taimenkannan_tila_lestijoessa.html
	03.07.2013 12:07 <Salmo trutta> Kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa (2010) meritaimen on äärimmäisen uhanalainen: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir%284709%29 ja http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/ Lestijoessa taimenen kalastusta säätelee kalastuslainsäädäntö sekä paikalliset kalastussäännöt, joita voivat asettaa osakaskunnat ja kalastusalue. Laki suojaa taimenta mm. syysrauhoituksella syyskuun alusta marraskuun puoliväliin asti. Lähiaikoina astuu voimaan uusi kalastusasetus lohikalojen alamitoista. Nykyinen 50 cm:n alamitta nousee vähintään 60 cm:iin. Eli kalastusta kyllä säädellään, joskin siinäkin on vielä kosolti parannettavaa. Taimenen uhanalaisuus on kuitenkin pääosin ympäristöseikoista aiheutuva (lue vesivoiman tuotanto, jokien perkaukset ym.).
	03.07.2013 11:59 <Jarmo Puntanen> Jälleen oikein! Kala-asioihin liittyen, meritaimen eli Salmo trutta ei kuitenkaan ole "äärimmäisen uhanalaianen", vaan juuri päinvastoin eli IUCN:n listassa "least concern". Ehkäpä juuri sen takia mainitun "uhanalaisen" kalan pyyntiä Lestijoesta ei ole mitenkään erityisesti rajoitettu. http://www.iucnredlist.org/details/19861/0
	03.07.2013 11:44 <Salmo trutta> Kiitos Mikko kysymyksestä. Sähkölaskussani lukee sähkön alkuperän kohdalla 100 % tuulivoimaa. Teoriassa en ole riippuvainen ainoastakaan mini- (<1 MW) tai pienvesivoimalasta (1—10 MW). Minun mielestä minivesivoimaloita voisi ryhtyä korvaamaan tuulivoimaloilla. Niiden toimintaperiaate on sinällään hyvin samankaltainen; jos vettä virtaa tai tuulee, sähköä tuotetaan. Minivesivoimaloissa ei ole yleensä säännöstelykapasiteettia, jolloin vallitseva vesitilanne määrittää täysin tuotannon määrän. Kuten varmasti tiedätte, Suomessa veden virtaama ei ole vakio. Yleensä vallitsee kaikkea muuta kuin optimaaliset virtaamaolosuhteet (virtaaman vaihteluväli esim. 0,1—50 m3/s). Tällaisesta vaihdosta muodostuisi huomattavia yhteiskunnallisia ja ekologisia hyötyjä. Sillä voisi myös kompensoida suurempien jokien patoamisesta aiheutuneita menetyksiä. Kalojen syömäkelpoisuudesta. Elohopeaa vapautuu vesivoimaa varten rakennetuista tekoaltaista, kun veden alle jääneistä maa-alueista sitä vapautuu veteen. Ravintoketjun kautta se siirtyy huipulla oleviin petoihin (mm. haukeen). Kannattaa tutustua Kyrönjoen tekojärvien tilanteeseen: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47874 Kannattaa muuten tutustua esim. Elwha-joen ennallistamisprojektiin, jossa joesta puretaan kaksi täysimittaista vesivoimalaa: http://www.americanrivers.org/initiatives/dams/projects/elwha-river-background.html ja http://www.youtube.com/watch?v=4LxMHmw3Z-U
	03.07.2013 11:06 <Salmo trutta> Korpelan voiman kalatietyömaa Lestijoella. Vihdoin ja viimein Korpelan voima joutuu rakentamaan kalatien joen ainoaan patoon. Lestijoessa elää yksi Suomen alkuperäisistä meritaimenkannoista. Meritaimen (Salmo trutta) on uhanalaisuusluokituksessa luokassa äärimmäisen uhanalainen.
	03.07.2013 02:06 <Jarmo Puntanen> "30.06.13 16:27 <Jouko> (Kommentoidaan vaikka tähän) Etelä-Savon tienoille heittäisin pari kohdetta lisää mm. Naarajärveltä löytyy Siilinmylly, Toivakalta Kangaskoski sekä Kangasniemen Läsäkoski (turbiinimylly sekä muinainen sähövoimala). Kuusamo, Oijuskoski. Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5189 Ääneseudulla googleauton kuvaama Myllykoski, spekseistä eos. http://goo.gl/maps/SSqPd Ristijärven Tolosenjoella Karppalantilan museomylly (maininta Kainuun vaarat ja vedet -kirjassa) http://goo.gl/maps/hYrCB" Kiitoksia ehdotuksista! *Siilinmylly on ilmeisesti mukaan ollut täysin sähköllä toimiva mylly vuosikymmenet. *Läsäkosken entinen voimalaitos on nyt täynnä soraa: http://tikutaku.fi/menuasuinpaikat/mlasakoski-rauhajarvi *Karppalantilan mylly ei tuota sähköä, mikä on kriteerini, muutoin tietenkin hieno museaalinen projekti *Oijuskoski on lakkautettu 1950-luvulla Sen sijaan (kiitos) Ala-Keiteleen (?) Myllykoski sai nyt listassani uutena merkinnän "?". Ilmavalokuva näyttää lupaavalta, mutta tuolla paikalla voisi olla myös kalanviljelylaitos tai sen jäänteet. Netistä tuntuu olevan huonosti apua tuohon kohteeseen. Toivakan Kangaskoski on mysteeri. Olen käynyt paikan päällä jollakin Toivakan Kangaskoskella, ja siellä oli noin puromyllyluokan pato ja pienen leikkikopin kokoinen rakennelma omakotitalon puutarha-altaassa. Vielä mysteerimpi mysteeri on tällainen Kangaskoski, jonka pitäisi olla Vesirakentajan sivujen mukaan Jyväskylän lähella: kts linkki: https://farm3.staticflickr.com/2832/9197028638_0cf7bd54af_c_d.jpg
	03.07.2013 01:11 <Jarmo Puntanen> Kiitos Mikko korjauksesta. Olin omaksunut tietämättömyyttäni väärän yläkäsitteen. Erotan siis jatkossa kompaktiturbiinin (malli, jossa generaattori on putken yläpäässä, mutta ei sen ympäröimänä) putkiturbiinista (malli, jossa generaattori on kokonaisuudessaan putken ympäröimänä jossakin kohtaa virtaamaa).
	02.07.2013 23:43 <Mikko Koho> Itseasiassa kalatien toimivuuden salaisuus onkin juurikin pitkälti siinä että mihin sen alapään sijoittaa. Esimerkkinä Kymijoen Koivukoski: siellä on kaksi kalatietä. Voimalan kalatie, mitä on vissiin joskus rempattukin, ei toimi yhtään. Sitten taas säännöstelypadon kalatie toimii jos laskevat tarpeeksi ohijuoksutusta. Merikosken kalatiestä löytyy jopa webbikamera ja nousutilastot tuolta: http://www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie
	02.07.2013 23:31 <Jouko> Mielenkiintoista olisi muuten tietää moniko kaikista yläjuoksulle aikovista fisuista löytää kalaportaaseen? Onhan voimalan jälkeinen virtaus melkoisen voimakas ja kalaporras useimmiten laskee juuri imuputken lähettyville...
	02.07.2013 23:07 <Mikko Koho> Jos Salmo trutta on noin hanakasti puolustamassa kalakantoja niin oletko valmis sitten menemään niin pitkälle että otat kotisi sähkötauluun kauko-ohjattavan laitteen jota et voi sinetöitynä mitenkään ohittaa ja joka katkaisee asuntosi kaikki sähköt, tai edes lähes kaikki (jääkaapit ja pakastimet pois luettuna), jos Suomessa alkaa tulla pula sähköstä? Jos kerta pieniä voimaloita voidaan pitää "tippavoimaloina" niin tokihan kotitalouskuluttajat, minäkin mukaanluettuna, olen "tippakuluttaja"! Hitosti sähköliittymiä mistä ei kovin isoja rahoja nyhdetä per asiakas ja mokomien vuoksi pitää vielä vetää älytön määrä piuhaa sinne sun tänne mitkä ovat sitten kaivinkonekuskien ym. riesana! Samalla logiikalla, kun pieniä voimaloita voidaan laittaa pimeäksi, voidaan myös pieniä kuluttajia pimentää koska hehän sen sähköpulan runsaudellaan aiheuttavat! Ja missäs kunnossa ne jäljellä olevat kalat ovatkaan? Elohopeat ym. muiden aiheuttamat riesat.. Meinaan, eräästäkin joesta, josta patoja vaaditaan pois tai kalaportaita niihin, eräs kalastaja sanoi että kuhaa hän ei ko. joesta nostettuna söisi. Se kun on kerännyt kaikkea, mitä jokeen on vuosien aikana työnnetty, niin että lihan puhtaus kärsii liiaksi vaikka syöntikieltoja ei tietääkseni ole annettukaan.
	02.07.2013 19:35 <Sam> http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3627
	02.07.2013 16:32 <Mikko Koho> Jos nyt pussataan pilkkua niin referenssilistan mukaan kompaktiturbiinit :) Eli periaatteessa ihan kuin uppopumput joissa vain on juoksupyöränä keskipakopyörän sijaan potkuri-mallinen pyörä, lisätty sulkulaite jolla saa veden kiinni ja toimintaperiaate käännetty toisinpäin, jauhetaan vesivirrasta sähköä eikä toisinpäin. Todennäköisesti turbiini-generaattori-paketti on tuolla altaan pohjalla ja imuputket johtavat sitten siitä alaveteen. Ja sähköpuolella on vain kytkentälaitteisto mikä hoitaa sähköiset suojaukset ja laitteiston ohjauksen. Käsittääkseni nuo on epätahtikoneita jolloin, generaattorikäytössä, periaatteessa riittää että startatessa ajetaan kierrokset suunnilleen kohdilleen ja tahtikoneille tyypillistä verkon ja koneen sähkökenttien- ja siten myös jännitteiden samanaikaisuutta ei tarvita. Ja sitten ajon aikana huolehditaan että loistehot pysyvät verkon hyväksymissä rajoissa. Tuossa on erään toisen laitoksen kaaviokuva josta näkynee tuonkin laitoksen periaate: http://www.wpoy.com/tjusterby.htm
	02.07.2013 16:27 <Hartsa> vähän siistimpänä tämä pidetty kuin jokiosten voimalaitos =)
	02.07.2013 14:51 <Jarmo Puntanen> Oikein! Nyk. Salon kaupungissa Kosken vanhan ruukin alueen yhteydessä oleva voimalaitos, jossa on nykyään Waterpumps WP:n vuonna 2005 asentamat 200:n ja 65 kW:n putkiturbiinit, joiden putkien alapäät näkyvätkin kuvassa. Rakennuksen toisella puolella on seinässä rakennusvuotena 1909.
	02.07.2013 11:38 <Salmo trutta> Kiskonjoen Kosken voimalaitos.
	02.07.2013 09:43 <Salmo trutta> Tästä voi itse kukin katsoa tiivistetysti, kuinka hyvin Suomessa vaelluskaloja riittää: http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/ Ja siis nyt on puhe vaelluskaloista, joiden lisääntyminen on täysin sidoksissa koskiin ja vapaaseen vaellusyhteyteen syönnösalueilta kutupaikoille. Suomella on maailmanennätys lohikantojen sukupuuttoon tappamisessa: yli 90 % Itämereen laskevista lohijoista on tuhottu vesivoiman rakentamisella. Ennen meillä oli yli 30 lohijokea. Nyt niistä on jäljellä kaksi (2), Tornionjoki ja Simojoki.
	01.07.2013 23:59 <Teräsfrofiilimies> Mitä on tapahtunut
	30.06.2013 18:58 <Mikko Koho> Eikö meinaa kuvienlataamistahtigeneraattori synkronoitua vai onko verkkoyhtiön linjoissa häikkää? ;) Ja tuohon laitokseen mitä arvuuttelin Pekko-elokuvaan. Tuli tuolloin, kokeeksi. laitettua sähköpostilla kysymys ja itse ohjaaja Koivusalo vastasi ystävällisesti että kyseessä oli Jämsänkosken voimalaitos ja elokuvana Pekko ja Muukalainen. Jos joku sattuu vielä katsomaan elokuvan ja sen kohtauksen niin tiedoksi että kohtauksen hurjuus johtuu osittain kameratrikistä. Kameran kanssa kun pystyy huijaamaan melkoisen paljon. Omasta puolesta voin kertoa että "Näin tehtiin Häjyt-elokuva"-videossa tuottaja Selin kertoi että esim. Bruce Willis, minkä mainostetaan tekevän stunttinsa itse, on täyttä feikkiä. Herra voi olla studiossa kahden metrin korkeudella vaahtokumipatjan päällä mutta ei koskaan mene kolmea metriä korkeammalle koska mikään vakuutus ei korvaa vahinkoja ja jos näyttelijä on pois pelistä niin koko tuotanto voi kaatua.
	30.06.2013 16:27 <Jouko> (Kommentoidaan vaikka tähän) Etelä-Savon tienoille heittäisin pari kohdetta lisää mm. Naarajärveltä löytyy Siilinmylly, Toivakalta Kangaskoski sekä Kangasniemen Läsäkoski (turbiinimylly sekä muinainen sähövoimala). Läsäkoskelta on kuvat ennestään jo olemassa, kuvienlataamistahtigeneraattorissa vain viivettä.. Muualta: Kuusamo, Oijuskoski. Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5189 Ääneseudulla googleauton kuvaama Myllykoski, spekseistä eos. http://goo.gl/maps/SSqPd Ristijärven Tolosenjoella Karppalantilan museomylly (maininta Kainuun vaarat ja vedet -kirjassa) http://goo.gl/maps/hYrCB Lisäksi on tiedossa myös joitakin yksityisiä pikkuvoimaloita mm. asuintalojen läheisyydessä tai metsikön kätköissä, joihin viittaavia karttakoordinaatteja ei omistajataho välttämättä haluaisi sallia nähtäville esim. viranomaistaholla luvan puute ja/tai mahdollisten kutsumattomien vierailijoiden tai silkan ilkivallan uhan takia.
	30.06.2013 02:29 <Mikko Koho> Ei lähtenyt, reilun tunnin odottelulla, pumput käyntiin. Tiedä sitten syytä. Yksi mahdollisuus olisi että ne pitää joka kerta ajaa paikanpäältä verkkoon. Vaikka tuolla on ihan moderniakin tekniikkaa niin silti keskellä konesalia on wanhat sähkövermeet melko käytössäolevan näköisenä. Toinen mahdollisuus on suojauksen laukeaminen. Kolmas olisi sitten järjetön viive automatiikassa. Jonkun 10-30min ymmärtäisi vielä helposti ennenkuin 2x170kW isketään keskellä-ei-mitään verkkoon..
	30.06.2013 01:42 <Mikko Koho> Tää alkaa menee jo oikeesti koomiseksi. Ensin tuli veneseurue venesululle (kuvassa oikealla) joka oli ihmetellyt kun vastavirtaan ajaessa ei loiski yhtään vastaan. Eivät tajunneet pumppujen olevan seis vaikka mukana oli yksi joka laskee UPMn sähkönkulutuksia mutta tosin juuri tämä mylly ei kuulu hänelle. Nyt äsken sammakko hyppäsi karkuun tuonne sulkuun, ui aikansa ja taisi hukkua. Illan biisiksi sopinee siis Pääkkösten 'Eläinrääkkäystä' (miksi kissansilmiä ripustetaan polkupyörän pinnoihin, me ehdottomasti vaaditaan silmiä kissojen päihin! .. Tule apuun Anja!) Järkeä? EI mutta missäpä olisi..
	30.06.2013 00:37 <Mikko Koho> Sähkömiehen luontoretki? Pumppaamo seis, vettä tulee taivaalta ja ihanan rauhallista. Juuri tätä naputellessa palasi sähkö..
	29.06.2013 03:24 <RicuP.> Kyllä nuo erkut ihan 400V on, mutta ovat vaan vanhempaa mallia. puhelin erkut on pienempiä.
	27.06.2013 22:02 <Mikko Koho> http://goo.gl/I9TxA noni, ilmoittautukaa nyt, joku radioamatööri, tuon omistajaksi ;)
	26.06.2013 08:40 <calm> Juhannuksena kun siitä tuli ohi ajeltua, niin kyllähän paikka nyt on hyvin muistissa. Iin Olhavan pohjoispuolella, http://goo.gl/maps/aAHxD. Nytkin oli niin jonossa ajamista siinä kohdilla, että eipä viitsinyt pysähtyä. Sinänsähän tuo Oulun pohjoispuolen moottoritie/moottoriliikennetie on melko uudehko Linnanmaalta pohjoiseen. Joskus 1990-luvun lopulla se vasta tuonne lähes Iihin asti ylsi.
	25.06.2013 23:17 <Jarmo Puntanen> Kiitoksia kaikille! Mielenkiintoisia tietoja, joista on oikeasti hyötyä niin kotona kuin sähkötarhassa. Itselläni olisi ohjelmassa lähiaikoina Keski-Pohjanmaan ajelua, joten jos jollakulla on koordinaatti tai toinenkin paikkaan, josta pitäisi/olisi hyvä seudulla kuvaa saada, niin katsotaan voidaanko mitään tehdä asian hyväksi. -Jarmo
	25.06.2013 22:49 <Hartsa> varmaan ollut joku puhelimen kytkentäpoksi, Varasulakkeitakin jäänyt pohjalle =D
	25.06.2013 22:26 <Jouko> Vanha nelostietä mietiskellessä eikös suora maantie pohjoiseen, nykyinen nelostie/moottoritie, ole ollut olemassa jo ainakin -70 luvulta lähtien? Oulujoen jälkeen Haukiputaan pohjoispuolelle asti menee vanha nelonen kyllä ja joitakin pätkiä Iissä, olisiko niiden teiden varrella sitten.. Pystytkö calm tarkentamaan sijaintia?
	25.06.2013 22:19 <calm> Paksummat putket varmaankin ovat purkausputkia == ylijännitesuoja. Pienemmät näyttävät ihan perus pienjännitelasiputkisulakkeilta.
	25.06.2013 21:45 <Jouko> Arkistoa selaillessa: kukapa kertoisi paksusähömiehelle, mikä on ollut noiden lasiputkien funktio (sulake, vastus, ylijännitesuoja tms..)?
	25.06.2013 17:29 <calm> Vielä ovat mainitsematta erikseen ainakin, - suurjännitesulakkeet verkon puolen jännitemuuntajalle, ruskeanpunaiset tangot siinä jännitemuuntajan yläpuolella - omakäyttömuuntajan yläpuolellakin on olleet joskus sj-sulakkeet. Nyt pidikkeet ovat tyhjinä ja yläpidikkeitä käytetään piuhojen tukieristiminä. - orren yläpuolella tukieristiminä ylijännitesuojat
	25.06.2013 16:01 <Late> Kuvassa näyttäisi olevan: -Päämuuntaja -1 kpl jännitemuuntajia, joka mittaa pääjännitettä ennen katkaisijaa. -Virtamuuntajat voimalan tuotannon mittaamiseen ja mahdollisten vikavirtojen havaitsemiseen -Katkasija, jolla voidaan saada johdossa kulkeva (vika)virta tarvittaessa saada poikki -Jännitemuuntaja, joka mittaa verkon jännitettä kun laitoksen erotin on kiinni verkossa -Omakäyttömuuntaja, joka antaa laitoksen tarvitseman sähkön. Tämä on kytketty jakeluverkkoon -Pylväässä laitoksen ja ok-muuntajan erottimet. Jakeluverkon johto jatkuu molempiin suuntiin
	25.06.2013 13:15 <Hartsa> Näimpä =D monasti tahtoo turbiinimontussa että öljyä tulee tippa kannatinlaakerin kautta akselille ja se viskoo sitten vähän öljyä kulkupelleille ja eikun moppi käteen ja mopoata öljytipat pois. Tai vuotovettä tahtoo jostain tihkua sisälle.
	25.06.2013 10:34 <Mikko Koho> Mikäli Wikipedian tieto pitää paikkaansa niin tuolla on Waterpumpsin putkiturbiinit ja käsittääkseni niistä ei lämpöä sisälle heru. Jos ei oteta huomioon jotain hydrauli/voitelukoneikon pientä lämmöntuottoa ja sähkölaitteita. Koko kone on putkessa veden alla kuten vaikkapa tuossa: http://www.wpoy.com/linnamae.htm Nykyisissäkin koneissa alkaa olla ongelmana liian alhainen lämmöntuotto. Kesällä lämmöntuotto on toki turhaa mutta niissä laitoksissa, missä on uusittu generaattorit nykyisillä dynamolevyillä ym. tehdyiksi, on tullut ongelmaa siitä että kun talvella ajat laitoksen ilmanvaihtoa sisäkierrolla niin lämpö ei kovimmilla pakkasilla riitäkään, etenkin jos sähköntuotanto on syystä tai toisesta normaalia pienempi ja sitä kautta koneita vähempi käytössä.
	25.06.2013 10:15 <Mikko Herpman> Tässäkin voimalassa varmaan säästetään urakalla kiinteistön kunnossapitorahoja... Miten lie, käyköhän jossain vaiheessa niin että säästöt muuttuvat säätökustannuksiksi.. Mahdollinen vuotava katto päästää vettä rakenteisiin ja sähkölaitteisiin.. Rikotuista ikkunoista puhaltelee tuuli roskia ja talvella pakkasta sisään, vaikka hukkalämpöä tulleekin niin ainakin huurtumista tapahtuu rakenteisiin.
	25.06.2013 04:50 <Mikko Koho> Äkkiarvaus väsyneenä: halutaan tahdistimelle tieto että kumpaan suuntaan kenttä pyörii? Tai sitten toiset jännitemuuntajat ovat tahdistinta/laitoksen omia suojauksia varten ja toiset tehon/energian mittausta varten?
	25.06.2013 03:38 <Jarmo Puntanen> Moron kaikille, eli kiinnostaisi tietää mitä tässä kuvassa tarkasti ottaen on. Tietenkin tiukasti opetusmielessä, säännelty ala kun on kyseessä :-) Eli kiitos aiemmista kommenteista, vasemmalta lähtein on siis noin 1 MVA:n päämuuntaja, jolle tulee "tuvasta" generaattorijännite. Sen jälkeen kaksi valkeaa sj-eristettä kuuluvat kahden vaiheen välissä olevalle 20kV/100V muuntajalle (jokin omakäyttötarve/mittaus?). Sen jlkeen kolme eri aikakausien virtamuuntajaa eri aikoina rikkimenneiden tilalle, yksi per vaihe, ilmeisesti voimalaitoksen tuoton mittaamiseen? Sen jäkeen vähäohjykatkaisin, sen funktio lie selvä. Mikä tehtävä lie noilla kahdella eritehoisella jännitemuuntajalla? Ne muuntajan sj-sulakkeet ovat siis juuri eristimien päissä? Tangoista väännettävillä erottimilla (?) ilmeisesti vain laitetaan jompikumpi tai kummatkin 20kV-lähdöt pimeäksi? Kuitenkin A-tolppakompleksin yli kulkee kiinteä sj-yhteys? Eli siis toinen jännitemuuntaja pimenee tuolla toisella erottimella? En kyllä etsinyt, olisiko tässä voimalaitoksessa epätahtigeneraattori. -Jarmo
	25.06.2013 01:47 <Mikko Koho> Hartsan kommenttiin että vaikka Imatran koneet on muuten käyttötehtävien osalta automatisoitu niin yksi on jäänyt: vanhemmissa koneissa tarvitaan vielä miestä ja luuttua! Syksyllä avoimissa ovissa tuli nähtyä moinen näky. Kuulemma hiiliharjat työntää sen verran pölyä että koneen ympäristö pitää välillä siivota ettei tule oikosulkua ja laakerivirtaa joka voi rikkoa kantolaakerin..
	25.06.2013 00:51 <-"-> Leivinsoodaa voi käyttää neutralisoimaan akkuhappokorroosion autoissa,jne., koska se on miedosti emäksinen. (Varmistakaa, että akun navat ovat irrotettu ennen putsausta.) Tehkää tahnaa, jossa on 3 osaa ruokasoodaa ja 1 osa vettä, levittäkää kostealla liinalla hangataksenne korroosion akun navoista. Napojen puhdistamisen ja jälleenkytkemisen jälkeen pyyhkäiskää ne paloöljyhyytelöllä tulevan korroosion estämiseksi.
	25.06.2013 00:39 <Hartsa> Tiedän yhden varavaloakuston ( pakkasakku) jossa oli 2Kpl 12v akkuja Yht 24V/130Ah -1992 Olivat palvelleet kyllä ihan loppuun. Syksyn/kevään aikana oli käynyt akustossa jonkunlainen tussahdus painettavat korkit oli hypänneet ja akkujen kannessa olleet pienet ylipaine venttiilit oli pullahtaneet kauhea käry komerossa.Ja A mittari nyki (kennovika akussa) Eikun virrat O ja akkujen kaapelit irti ja soitto pomolle samalla lampulla katsoin niin hiljaa nousi akun sisällä pohjasta kaasukuplia pintaan.Eivät oleet kuumia ylläpitovaraus oli normaali keväällä vielä meni kk testissä hyvin läpi vettä kyllä piti joka kk lisätä. Nyt on huoltovapaat ( niin pitkään kun on vettä tuvassa) 2kpl 24V/150Ah Meni vuosikokeesa hyvin kepeästi 8h monessa paikkaa on tuommoiset akustot "herran halussa kuhan ovat ei niille tarvia tehä mitään" Kk testit ja vuosittaiset tekemättä omianaispainot mittailematta ja vesiä lisäämättä. Eli Kerran Kk verkko O ja akustolla 10-15 Min vuosittain maksimaalinen koe niin pitkään kun palaa ja syväpurkaussuoja sammuttaa akuston.Ominaispaino kertoo äkkiä akun kunnon ja lepovirta Täysi akku 1,28 ja 12,7 V puoliksi täynnä 1,18 12,2v (kannatta jo varata!) purkautunut akku 1,10 11,7V Uusimmathan varavalo keskukset mittaavat jo itse itsensä ja ilmoittavat vioista, Sanoa kuin yksi huoltomies että ei se tietokone ihmistä korvaa joka havannoi muutakin samalla =)
	24.06.2013 23:57 <Hartsa> Happo reakoi lyijin kanssa...Sopivasti kaasuuntuu kuormittaessa ja pääsee akun sisällä kehitymään vetykaasua niin jo poksahtaa kipinästä.Vanhemmiten akun huomaa myös siitä että herkuttelee paljon akkuvedellä eli saa vähän väliä lisäillä vaikka latausvirta on normaali ylläpitolatuksessa on yksi merkki vanhenemisesta toinen on harmaan mössön tulo akkuvedenpintaan eli akku on uusissa ja on aika paljon päässyt sulfatoitumaan sullfiitti on pahinta kennoille jota ei edes lataamisellakaan saa poistettua kennolevyistä.
	24.06.2013 23:41 <kpx8> Kyllä nuo 400/230V avojohtopylväät on kauniita varsinkin maalaismaisemassa.
	24.06.2013 23:38 <kpx8> Kyllä näitä 400/230V avojohtoja löytyy maaseuduilta aika paljon vielä. Ainakin Rautavaaralla näkee näitä kyseisiä johtoja pelloilla ja osa kulkee metsässä/metsän poikki.
	24.06.2013 23:21 <Jouko> Vesirakentaja Oy:n sivuille on päivitetty runsas kuvakerronta uuden syöttövesiputken asennustöistä. Mukava että netinkäyttäjiäkin muistetaan! Nähdäänköhän joskus ko. firman kuva-arkistoa näilläkin sivuilla... ;-) http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/parantalankoski.html
	24.06.2013 20:50 <Mikko Koho> Akuissahan on rikkihappoa, eli sinänsä en pitäisi ihmeenä jos joku paikka akusta syöpyy ajan myötä puhki. Toinen mahdollisuus on sitten katodinen syöpyminen, eli siellä missä sama levy toimii plussana syöttämässä virtaa katodille niin jostain syystä, korrodoivissa olosuhteissa, virta lähteekin menemään syystä tai toisesta muutakin kuin lyijyä pitkin ja se sitten syö paikan puhki.
	24.06.2013 20:38 <M. Asentaja> Yleisin käytäntö niin verkko- kuin generaattorikatkaisijoilla oli se että suht. pieni moottori viritti kiinnilyönti jousen jota taas ohjasi kela joka ei suuren suuria tehoja tarvinnut. Useimmiten tuollaisten 10 A;n stozien perässä sekä viritys että ohjaus. Oma kokemukseni vastaavasta tapauksesta oli sellainen että vanhemmasta lyijyakusta, jääköön merkki sanomatta, oli plus puolen levyjen silloitukset syöpyneet lähes olemattomiin. Jonkun huoltotyön takia varaaja oli hetken poissa pelistä ja kun se sitten kytkettiin takaisin akusto otti virtaa hieman reilummin jolloin tässä syöpyneessä kohdassa syntyi kipinä ja akun jäänteitä piti siivoilla akkukopin seiniltä, onneksi ketään ei ollut kopissa tuolloin. Kuulemani mukaan tällaista oli sattunut muissakin laitoksissa ja asiaa tutkittiin mutta en tiedä löytyikö syytä tähän syöpymiseen.
	24.06.2013 19:13 <Mikko Koho> Tuossa viikonloppuna kylillä kertoivat että eräässä laitoksessa oli tänä kesänä 6kV genukatkaisijaa kiinniohjattaessa räjähtänyt yksi akku mikä sarjassa muiden kanssa antaa ohjausvirran katkaisijalle. Heräsi kymysys että kun tuo räjähdys tapahtui ukkosella, kolmen onnistuneen uudelleen tahdistuksen jälkeen verkko meni nurin ja neljäs yritys pamautti akun, niin paljonko mahtaisi katkaisija ottaa virtaa/tehoa/energiaa silloin kun kiinniohjausta tehdään? Eli voisiko tuon pamauksen olla aiheuttanut se että siellä on ajettu niin tiheästi katkaisijaa kiinni että akku on ylikuumentunut vai onko energiamäärä, mikä tarvitaan ohjaukseen, ollut niin iso että akut ovat menneet polvilleen kun laturi ei ole ehtinyt ajaa uutta virtaa tilalle? Kyseessä oli kuulemma normi, vanhanaikainen, lyijyakku. Oliko noissa sähköllä ajettavissa katkaisijoissa jotenkin niin että kun sitä ajetaan kiinni niin ensin viritetään valmiiksi jousi mikä antaa ohjauksen katkaisutapahtumassa ja sitten ajetaan energiat toiseen jouseen mikä tekee itse kiinniohjauksen?
	22.06.2013 18:47 <Jarmo Puntanen> Eli lisää vinkkiä. Kuvan traktori oli vain satunnaistöissä.

38823 - 38872 / 47969
<< >>

© Janne Määttä 2004-2017