Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	13.08.2013 17:18 <Mikko Koho> Vuoksen vesistöä säännöstellään Imatran voimalaitoksen ja Svetogorskin voimalan välillä Vuoksessa olevan Svetogorskin voimalan avulla. Varsinaisestihan säännöstely tapahtuu pääasiassa suomalaisten toimesta mutta siinä joudutaan ottamaan huomioon mm. se että Sveto- ja Lesogorskin laitokset eivät läpäise samaa vesimäärää mitä Suomesta olisi valmius laittaa. Samoin vedenpinta on välillä vaihdellut kahden voimalan välillä todella rajusti, hulluimmat vuodet lienevät jo takana päin mutta vieläkin Imatralla on parissa paikkaa nähtävissä rakennelmia, Mellonlahden patoaminen ja Lampsiinjoen pohjapato, millä hillittiin rantojen sortumista jokeen.
	13.08.2013 15:47 <Jarmo Puntanen> Vähän monimutkaisempi järjestely on kuitenkin kyseessä: "Nykyinen Inarijärven säännöstelyn vesioikeudellinen lupa perustuu vesistötoimikunnan 27.1.1958 tekemään päätökseen. Päätöksen pohjalta on laadittu Suomen, Norjan ja Venäjän hallitusten välinen valtiosopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 1959. Säännöstelyn käytännön toteuttamista ohjaa sopimuksen liitteenä oleva asiakirja (Inarijärven säännöstelemisestä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla), jossa määrätään mm. säännöstelyä koskevista juoksutuksista ja vedenkorkeuksista." http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23255&lan=fi
	13.08.2013 15:10 <NH> Suomi myi Neuvostoliitolle Jäniskosken alueen 1940-luvun lopulla. Näin jälkikäteen ajateltuna on selvää että siihen oli pikku pakko, vaikka Inarinjärven säännöstely tulikin sen jälkeen tapahtumaan rajan takaa. Olisi mielenkiintoista tietää kuuluiko alkuperäiseen ostovaatimukseen myös Jäniskosken yläpuolinen Kaitakoski, joka oli vielä silloin rakentamaton, vai tuliko se vain myötäjäisinä Jäniskosken oston yhteydessä. Sehän tehtiin vasta 1959 Imatran voiman työnä. Oli miten oli, Suomen kannalta on harmillista kun isoa vesistöä säännöstellään rajan takaa. Pääsääntöisesti homma on toiminut hyvin, mutta korvausvaateitakin on venäläiselle osapuolelle välillä mennyt vedenkorkeuksien aiheuttamista vaurioista. Mitäs muita rajavesistöjä säännöstellään naapurimaan puolelta?
	13.08.2013 03:35 <Mikko Koho> Ei liity kuvaan mutta.. Kohta kompuutterin naputtelukin on terrorismia: http://www.hs.fi/kotimaa/Lakiehdotus+saa+moitteita++jopa+lento-opettelusta+terrorismiep%C3%A4ily/a1376273690788
	12.08.2013 22:10 <muhentaja> Olisikos tämä Uljuan tekojärvi kuvattuna tästä: http://tinyurl.com/lld3kfb
	12.08.2013 21:23 <Jarmo Puntanen> Eli vastaan siis, kun muita ei näköjään tule kokeilemaan, että Kaitakosken voimalaitoksen.
	12.08.2013 15:02 <Jarmo Puntanen> Inarinjärvi?
	11.08.2013 13:47 <Mikko Koho> Jos ei Imatra ole missään muussa asiassa Suomen ykkönen niin ainakin yhdessä asiassa: jätevedenpuhdistamon vuotovesimäärissä. Hetkellisesti prosentit saattavat kuulemma olla sitä luokkaa että puhdistamon on vaikea jo puhdistaa vettä kun se on niin viileää ja laimeaa. Ja puhtaasta vedestä n.40% menee muualle kuin kuluttajien mittareiden läpi. Sähköyhtiö on toki onnellinen kun turhan veden puhdistaminen vie sähköä..
	11.08.2013 10:56 <Hartsa> Näimpä.....eivät kohta enään johda raikasta ja puhdasta vettä jos ei tehdä jotain !! http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/521098/Kuntien+ahneus+rapauttaa+vesihuoltoverkostoa
	10.08.2013 21:33 <Make> Vai jännitettä voi säätää tilanteen mukaan. Kiitoksia tiedoista.
	09.08.2013 21:06 <Jouko> 45 kV linja tosiaan parantaa käsivarren seudun jakeluvarmuutta ja kaiketi mahdollistaa esim. tuulivoiman lisärakentamisen tulevaisuudessa. Löytyisipä tuohon vielä naapureiden puolelta joku vesivoimala kulutusta tasaamaan tms.
	09.08.2013 18:50 <calm> Mitenhän se linja jo nyt on käyttöikänsä ylittänyt, eihän se ole kuin vuodelta 1981. Ihan tilalle 45 kV:n linjaa tuskin kuitenkaan rakennetaan, kun onhan tuossa välillä noita käyttöpaikkoja vaikka kuinka ja kun ei sitä varsinaista 45 kV/400 V jakelumuuntajaakaan vielä ole vastaan tullut..
	09.08.2013 16:48 <TT> Ilman lämpötila ei vaikuta muuten kuin muuntajien kuormitettavuuteen (talvella voidaan muuntajia ajaa jopa yli 100% kuormassa). Ilmajohdoilla ei johdon terminen kuormitettavuus käytännössä koskaan ole rajoittava tekijä, vaan nimenomaan häviöt ja loistehotaseesta aiheutuvat illmiöt. Siirtoverkkotasollahan jännite on täysin paikallinen suure, jota pystytään tietyissä rajoissa säätelemään kondensaattorien / reaktorien avulla. Korona on tosiaan merkittävä häviötekijä 220 ja 400kV verkoissa, ja "koronasäällä" näiden jännitteet yleensä ajetaan säätöhaarukan alapäähän häviöiden vähentämiseksi.
	09.08.2013 13:24 <Mikko Koho> Eikös tuo siirtokapasiteetti määräydy, kantaverkkotasolla, myös senkin mukaan että paljon sattuu olemaan ilman lämpötilat jne? Muistelen jostakin lukeneeni että Suomessa tilanne on sikäli hyvä että rajuimmat tehopiikit sattuvat kylmille ilmoille jolloin johtojen läpi mahtuu enempi tavaraa, lämpimissä maissa taas tehopiikit tulevat ilmastointilaitteista ym. jotka paahtavat helteillä täysiä ja jolloin ei sitten taas siirtoverkko jaksa ajaa niin isoja tehoja. Ja vaikuttaakos myös koronailmiö tuohon kapasiteettiin 400kV yhteyksillä? Muistelen että sillä tasolla, ja ehkä myös 220kV, pudotellaan jännitteitä sateisilla ym. koronaherkillä säillä niin alas kuin se, käyttövarmuuden salliessa, on mahdollista. Tuo siksi että koronasta on muutakin haittaa kuin ritinä eli melkoiset tehohäviöt.
	09.08.2013 13:05 <STP> Linja rakennetaan mahdollisesti uusiksi ja Kilpisjärvi voi jatkaa kasvuaan: http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/enontekio-saa-nelja-miljoonaa-kilpisjarven-sahkoyhteyden-parantamiseen/638342/
	09.08.2013 12:00 <STP> Juu, unohtuhan se kerroin sieltä edestä jälleen kerran... Tuosta otin tehoarvioita: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=434966&lan=fi "Uuden 110 kV voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille 250-350 MW"
	09.08.2013 11:04 <Marko> Juu kyllähän nuo tehot ihan hyvin oli arvioitu :) Ja toki eroa on riippuen ollaanko kaupungissa vai maaseudulla, kantaverkossa vai alueverkon haarajohdolla ym. Maaseudulla voi koko sähköaseman kulutus olla pienempi kuin jossain toisaalla yksittäisen suuren jakelumuuntajan teho.
	09.08.2013 07:56 <calm> Kyllähän se mielessä oli, että joku tässä nyt mättää. Minua ei pidä edelleenkään päästää tekemisiin laskennon kanssa. ;) Mutta suuruusluokkina nuo nyt kuitenkin kohdallaan ovat, vaikka virran ja tehon suhde vähän pieleen menikin. Jakeluverkoissa toki ollaan yleensä hyvinkin kaukana maksimitehoista, eikä kantaverkossakaan normaalitilanteessa maksimitehoilla mennä, kun pitää sietää minkä tahansa kohdan vioittuminen.
	08.08.2013 23:43 <Marko> Nyt kyllä calmin ja ehkä STP:nkin laskuoppi heittää neliöjuuri kolmen verran. Varsinkaan suurjänniteilmajohdoilla johtojen kestävyys ei yleensä ole rajoittava tekijä, vaan esim. käyttövarmuus 400 kV:lla, jännitteen alenema pitkillä johdoilla, vikasuojauksen toiminta ym. Toki suunnitteluvaiheessa tulee huomioida johtimien häviöt. Maakaapeleissa ylikuumeneminen on ilmajohtoja helpompaa. Virtoja kulkee normaalisti sanotaanko nyt vaikka 2 - 2000 A, yleisemmin ehkä kymmeniä tai satoja ampeereja. 20 kV:n johtolähdöissä joku 1 - 2 MW on melko yleinen normaalitilan kuorma.
	08.08.2013 22:39 <calm> Olisiko tässäkin vain ahdasta ollut. Vanhaa 220 kV:n puolta ei ole voinut purkaa ennenkuin 400/110 kV:n puoli on valmis ja sijainti kantatien ja rautatien välissä on kuitenkin kohtuulisen ahdas, jos siihen viiden lähdön 400 kV:n kenttä olisi pitänyt rakentaa. Pellon puolellehan tuossa kyllä olisi mahtunut, mutta sitten olisi pitänyt tehdä enemmän johtojen siirtelyäkin. Tammistossa on myös 400 kV:n SF6-laitos, mutta liekö niitä Suomessa sitten vielä useampia?
	08.08.2013 22:30 <calm> Isotehoisimmat taitaa tosiaan olla gigaluokassa, eli 2,5 kA 400 kV:n linjana. 220 kV:lla ei taida olla käytössä mitään erityisen suuritehoista siirtoa missään, 200 MVA voisi olla maksimi, eli ~900 A. Toisaalta sitten taas 110 kV:lla on lyhyitä suuritehoisia linjoja kyllä, kuinka lähelle 200 MVA lie jossain (1800 A)? 20/45 kV:n linjoilla ei mahda olla yli 200 A:n virtoja käytössä kovin monessa kohdassa (4/9 MVA).
	08.08.2013 21:44 <STP> Oisko sellainen max. 2-3kA hyvä hattuvakio. 400kV järjestelmässä tämä tarkoittaisi reilun gigawatin tehoa.
	08.08.2013 21:41 <Esa K> Pitäisi kaivella hieman historian kirjoja, mutta Jouko taitaa olla päätelmissään aika lähellä oikeaa. Nimittäin aikojen alussa sähkö Iisalmeen tuli Kajaanista ja taisi olla 45kV:n jännitteellä.
	08.08.2013 20:48 <Make> Sellainen perustavanlaatuinen kysymys, että minkä suuruisia virtoja eri jännitteisissä linjoissa kulkee/paljonko linjat kestävät? Minulla ei ole oikein mitään tietoa.
	08.08.2013 19:11 <Hartsa> Liekkö tehnyt Conkarit foorumissa =D http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288588317273.html
	07.08.2013 16:47 <M. Asentaja> Kymppiryhmä hankki aikoinaan Koncar-nimisiä muuntajia entisen Jugoslavian alueelta ja taisipa Unkarinkin alueella olla Koncarin tehtaita. Voisiko olla tätä erää?
	07.08.2013 11:00 <Mart> En ymmärrä SF6-tekniikan käytön syytä tässä tapauksessa. Tilansäästöllä olisi merkitystä kaupunkiolosuhteissa ja kun tulojohdot ovat maakaapeleita, mutta täällä tuntuu tilaa olevan riittävästi ja johdotkin ovat avojohtoja. Virossa käytetään SF6-kytkinlaitoksia 110 kV sähköasemia uusittaessa ja uusia rakenteassa vain isompien kaupunkien sisällä. 330 kV tasolla ei ole yhtäkään SF6-kytkinlaitosta, koska ne ovat kaupunkien ulkopuolella tai reunilla, jossa tilaa on tarpeeksi.
	07.08.2013 09:28 <calm> Kyllähän tuo 315 kVA:n kone varmaan sen pari tonnia painaa, mitoiltaanhan tuo on jonkun verran isompi kuin vastaavantehoinen Strömberg siinä taustalla. Minkäänlaista tyyppikilpeä tuosta ei löytynyt, mikä oli vähän hassua. Minkä lie valmistajan tekele..
	06.08.2013 22:13 <Jarmo Puntanen> Paljonko tuo muuntajan paino olisi voinut olla?
	06.08.2013 16:32 <Hartsa> Yleinen syöttö jännite on ollut outokumussa ja yhtiön monella kaivoksella maanalle 6Kv jossa maanalaisella muuntoasemilla Askarell täytteisillä muuntajilla pudotettu työmaakeskuksiin 0,4kV
	06.08.2013 10:12 <calm> Omalla autolla ei saa edes vetää kärryä, niin on helppo alibi. ;)
	06.08.2013 08:52 <Jouko> Kävin näitä itsekin tsekkaamassa Oulun reissun yhteydessä vajaata kuukautta sitten.. Mielenkiintoinen tuo katkaisija kun kyljessä on pitkä kahva käsiviritykseen. Ehkä saman valmistajan kuin Varessäikän muuntoasemalla: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5313 Asean muuntajahan tuo oli, muuta selkoa tyyppikilvestä ei saanut. Toisio voisi olla myös 10 kV.
	06.08.2013 08:39 <Jouko> Jaa, sitä kokeiltiin kestäisikö oma kärry.. :) :)
	05.08.2013 21:31 <calm> Takimmaisessa sinertävässä 60-luvun ASEAssa voisi ollakin, ainakin sillä oli painoa tuplaten uudempiin nähden.
	05.08.2013 21:02 <Hartsa> Takana olevassa römpässä on varmaan kuparinen sisus olettaisin aika vahvasti niin... =)
	04.08.2013 22:32 <Jouko> Mitä lie ollut mielessä, ehkä käämipaketin purku romukupariksi tai jopa harrastekäyttöön.. :) Alumiinikäämithän noissa on ollut jo ties kuinka pitkään. Olisiko linkkikuvan taemmaisessa, vihertävän värisessä ehkä vielä kuparikäämitys, eos.
	04.08.2013 20:35 <M. Asentaja> Voimalaitos on Hinkua jotain 6.3 MW joten ei oikein 20:llä siirry ja päinvastaisella suunnalla Kärsämäki saa sähkönsä täältä eikä ainakaan ole näkynyt tietoja 110 kV:n rakentamisesta kummallekaan suunnalle.
	04.08.2013 09:34 <calm> Tosin tämä nelivitonen ei taida olla ihan heti häviämässä. Näköjään Haapajärvi-Reisjärvi -linjaan liittyy omalla haarallaan Hinkuan voimalaitos.
	03.08.2013 22:08 <calm> Uusnivalan pohjoinen linja kääntyy pohjoiseen Oulainen-Vihanti-Pikkarala -linjaan ja eteläinen jatkuu Kalajoelle ja Ylivieskaan. Jälkimmäisten vanhat erottimet seuraavien pylväiden kohdalla ovat paikallaan, mutta tässä risteyksessä ei nyt ole enää mitään erotus/yhteenkytkentävaihtoehtoja jäljellä. Tässä alimmaisena näkyvät pohjois-etelä-linjan jompit oli poistettu.
	03.08.2013 22:01 <calm> Avokojeistot olivat edelleen paikallaan, mutta oikealle lähtevä linja oli muutettu maakaapeliin ja tiilirakennuksen taakse oli ilmestynyt tuplamaakaapelilähtö myös. Uusi 110 kV:n linja menee Kettukallion sähköasemalle vähän Ylivieskasta Nivalan suuntaan. Siellä oli Hyundain 110/20 kV:n muuntaja ja 6 PAS-lähtöä.
	03.08.2013 21:50 <calm> Eipä sillä taida olla mitään merkitystä tulvasuojelun kannalta. Pattijoen uoma on syvällä ja valuma-alue pienehkö. En muista, että joki ikinä olisi pelloille astikaan noussut, vaikka siitä 200 metrin päässä parikymmentä vuotta tuli asuttua. Makeanveden varastohan se tekoallas on, mutta ei juomavesikäyttöön, vaan Rautaruukin terästehtaan prosessivedeksi. Haapajoen kautta Siniluodonlahteen ja siitä Kuljunlahteen, josta tehtaalle.
	03.08.2013 21:43 <calm> Vähän oli ruttua kylkiin tullut, http://calm.iki.fi/rantsilan_varatut . Olisihan tuossa ollut noita kevyempiäkin, mitkä kärry olisi saattanut kestääkin. ;)
	03.08.2013 21:38 <calm> Nyt ainakin vieressä oli uusi puistomuuntamo, mutta ei entistä oltu vielä purettu.
	03.08.2013 21:06 <Jouko> Onkos läheisen Haapajärven tekojärven funktio pelkässä tulvasuojelussa Pattijoen taajaman suhteen vai peräti makeanveden varastona, kuten joissakin rannikkokaupungeissa? Korkeuseroakin näyttäisi olevan, mutta löytyykö voimalaa putousta hyödyntämään...
	03.08.2013 20:48 <Hartsa> Vähän joo pitäs harrastaa leikkaa niitä ja haravoi puuhia tuolla =D
	03.08.2013 20:47 <Hartsa> No kyllä ja suomalaista työtä vaasasta ABB =) Totuus mikä pitää paikkansa on hyvää ja halpaa kun ei oo keksittykään... Aina on jotain kestämätöntä.....
	03.08.2013 13:15 <Jouko> Siinä ehta halpis: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5906 :-)
	03.08.2013 10:06 <Oikeaa tietoa> Muuntajan valmistaja on ABB, valmistettu Vaasan tehtaalla. 25MVA teholtaan.
	03.08.2013 00:08 <Marko> http://www.siikkis.fi/etusivu/pitk%C3%A4kyntisten_yritykselle_nolo_loppu_6473712.html
	02.08.2013 17:56 <calm> Hmm, eikai Möykkyperältä tuonne ikinä tullut suoraa johtoa. Se kääntyi Kopsan länsipuolelta Ylipään ja Jokelan kautta tuonne Joukon 20.7. ihmettelemään kohtaan. Nyt johto on Ylipään ja Jokelan väliltä kaapeloitu ja Kopsan kohdalla kaapelointi näytti olevan hyvässä vauhdissa. Tämän kuvan johto oli haara siitä, lisätäänpäs tähän koordinaatitkin mukaan, kun näkyvät puuttuvan..