Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	05.05.2014 23:37 <Hartsa> Radioohjaus alkaa varmaan olla näillä historiaa, Hämärä muistikuva että selektiivillä ohjattiin katkaisioita maastossa ennen gesmiä...
	05.05.2014 15:11 <kpx8> Näyttää aika matalalta, tosin kuvakin saattaa hämätä.
	05.05.2014 14:43 <Mikko Koho> Muistaakseni Ruotsissa oli käynyt tapaus jossa duunari oli heitetty aiheellisesta syystä töistä pihalle. Tämä sitten kosti siten että laittoi paskavesiputsarilta päivystäjän häly-yhteyden poikki ja paskat menemään jokeen. Vuoto oli alkanut heti perjantaina kun laitosmiehet olivat menneet kotiin ja jatkui maanantaiaamuun kun laitoken henkilökunta tuli jällern töihin. Tempun tekijä paljastui melkoisen helposti koska ko. kohteessa moinen teko tarvitsi sellaisen välineistön ja tiedot mitä oli vain pienellä piirillä. Tuossa taannoin messuilla sain erään logiikkamyyjän vähän vaikeaksi. Mainostavat etä normaalia- ja turvalogiikkaa saisi laittaa samaan kiskoon. Jos minulta kysytään niin ne kyllä pysyvät eri kaapeissa ja eriteltyinä muutenkin niin että niiden välillä eivät madot mene. Turvalogiikan tehtävä kun on ajaa prosessit hallitusti alas jos pääohjaus sekoaa, ml. tietokonevirukset ym. tuholaiset.
	05.05.2014 13:42 <Nivala> Ja hälytyskeskuskseen voi tulla turhia soittoja
	05.05.2014 12:37 <Ilkka> Siinä se kahva on yläpuolella. Tuokin taulu on ilmeisesti mustaksi maalattua marmoria. Se on pehmeää työstettävää (reiät) ja eristävää palamatonta.
	05.05.2014 12:33 <Ilkka> Perässä on pieni muuntaja, ehkä 100 kVA. Ei sellainen montaa ampeeria 20 kV ensiöpuolella vie.
	05.05.2014 12:19 <Ilkka> Hiljattain tuli televisiosta dokumentti eräästä suomalaisesta nörtistä jenkeissä ja hän totesi olevan vain ajan hetki, kunnes teinipojat keksivät hissien scadat ja alkavat pysäyttelemään niitä kerrosten väliin.
	05.05.2014 11:12 <Mikko Koho> Sen on fiksut ja filmaattiset jossakin Fortumin toimistossa miettineet mutta kesäaikana voi tulla ongelmaksi se että se äänimerkki soi joka päivä määräaikaan niin pitkään kun kaupungilla raha riittää (jos katsoo edustusta, ei huolen häivää, jos katsoo asuntokatuja ym., kaupunki on konkassa). Välillä se soi näytöksissä satunnaiseen kellonaikaan, vaikka keskellä yötä jos tilaaja haluaa (hinta n.3000€/laaki) ja toisaalta se voi hyvinkin pärähtää aamu kuudelta soimaan jos kone ei starttaa (viime kesänä noin kävi ainakin pari kertaa) ja pitää vetästä luukkua tilapäisesti auki, tulvajuoksutuksethan ovat olleet Imatralla ei-edes-jokavuosi herkkua. Ja tuo paikka on hankala, joko suuntaat äänen hyvin tai sitten herää puoli kaupunkia.
	05.05.2014 07:00 <Nivala> Riittäisikö että se hälytin asennettaisiin Voimalan välittömään läheisyyteen tai voimalan katolle?
	04.05.2014 14:47 <MIkko Koho> Hyviä ideoita kuuluvuuden suhteen mutta äänen laatu ei kyllä tulisi miellyttämään..
	04.05.2014 14:00 <Hartsa> Pelastulaitokselta ostaa vanhoja moottorisirenejä niin kyllä takuulla kuuluu =D
	04.05.2014 13:08 <Nivala> Olisiko viisainta hankkia jostain tehokas Pilli että kuulevat sen tai sitten vanha väestöhälytin kuten merikosken voimalalla
	04.05.2014 05:36 <Mikko Koho> Ja nyt sitten aamun Uutisvuoksi tiesi taas muistuttaa Mikkoa siitä että älä ajattele liian pitkälle ja siitä, entisen ATK-opettajan toteamuksesta, että se mikä voi tulla ihmisen mieleen, se myös tapahtuu jossain vaiheessa. Kun joskus lueskelin patoturvallisuusopasta niin siinä oli maininta että jos tulvaluukkujen yllättävä avautuminen voi aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle niin siitä tulee varoittaa sopivalla tavalla. Tapoja oli useampi mutta yksi oli hälytyslaitteiden käyttö. Pohdin että jos Imatrankoskella tuota noudatettaisiin kirjaimellisesti niin se hälytysjärjestelmä pitäisi vetää voimalakanavan ja vanhan uoman yhtymäkohtaan asti jossa lähin rakennus, koneasema, on linnuntietä 500m päässä ja tulvaluukut vielä kauempana, yli kilometri. Hautasin ajatuksen tuolloin mahdottomana mutta nyt sitten ovat värkkäämässä jotain hälytysjärjestelmää koskinäytöksiä varten koska näillä kohdin loppuu näytösten järjestysvalvonta, se jatkuu niin pitkälle kuin silmä tuosta kantaa, ja mutkankin takana on uomaa jossa vesi nousee äkkiä. Saa nähdä millainen viritys tulee. Kävi vaan mielessä että sivusta kun on seurannut noita touhuja niin on ikäänkuin yritetty mennä siitä mistä aita on matalin, tajuamatta että näytösluontoinen juoksutus on muutakin kuin järjestysmiehet rannoille ja luukut auki, ja , vertauskuvallisesti, kun fiksu ihminen menee vessaan ennenkuin tarpeet tulee housuun niin nyt sitten on tarpeet housussa ja ollaan menossa vessaan korjaamaan se mitä vielä pystytään.
	04.05.2014 04:08 <Mikko Koho> Kuulen jo korvissani sen valvomossa käyneen summerin ulinan.. http://www.riemurasia.net/video/Merirosvolaiva-kohtaa-nykyajan/141634
	04.05.2014 04:02 <Mikko Koho> Mikäs muuten noissa sateliittijutuissa voisi olla syynä siihen että, viimeisimmän kuuleman tiedon mukaan, Imatrankoskea juoksutettaessa menee n.20s siitä kun Espoosta annetaan luukujen ajo-ohjelmille käynnistyskäsky siihen kun konehuoneessa lähtee koneisto käyntiin? Signaalin käyminen tuolla ekvaattorin päällä vie jonkun sekunnin kymmenyksen, pieni hetki menee ehkä siihen kun tieto ehtii lautaselta kontaktorille mutta mikä muu syy sitten voisi olla selittäjänä? Onko noissa ollut tapana järjestää ns. kiertokysely/käskytys eli valvomo kysyy joka laitokselta vuorollaan tiedot ja laittaa takaisin omat "terveiset" (lisää tehoa, muuta jännitteensäätäjän asetuksia jne.) ja kun rinki on mennyt loppuun niin homma alkaa alusta vai mikä järjestely noissa on hoitaa että kun ollaan samalla up/downlinkillä ja taajuuksilla niin ei synny sekasortoa siitä että kaikki huutavat toistensa päälle?
	04.05.2014 02:32 <Mikko Koho> Mikäs on muuten verkko- ja voimalaitospuolella Scadan vakiintunut määritelmä, eli mitä siihen kuuluu ja mitä ei? Eli kuinka ruohonjuuritason laitteita ja toimintoja siihen katsotaan kuuluvaksi ja mikä on jo niin älykästä toimintaa että se katsotaan kuuluvaksi muihin järjestelmiin kuten käytöntuki, energianhallinta jne.. Yksi päivä pohdiskelin että monikohan tietoturva-aukko on vain siitä kiinni että protokollia on hitosti ja järjestelmät linkitetty kuin laitetoimittajan märkä uni eli niin että siitä ei ota kukaan selvää..
	04.05.2014 00:49 <Hartsa> Jees =D 6kV toisiolle epäilisin tehdasympäristössä
	04.05.2014 00:34 <Hartsa> Eli tältä voimalaitokselta......http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5230
	03.05.2014 22:19 <Jouko> Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6580
	03.05.2014 22:17 <Jouko> Tuossa 'katunäkymässä' näyttää olevan uusi sovellus, jossa googlen lanseeraaman aikakoneen tavoin voi katsoa samalta paikkaa otettuja kuvia eri vuosilta, mm. 7/2009, 8/2009 ja 10/2011... http://www.digitoday.fi/viihde/2014/04/24/google-julkisti-aikakoneen/20145780/66
	03.05.2014 22:09 <Jii> Ja tuossa se 'toinen' liitos ilmajohtoon hieman kauempana; http://goo.gl/maps/8DyHd
	03.05.2014 21:49 <Jouko> Toisin sanoen virrattomana, eli kuorma ensin pois päältä. Esim. muuntajan pj-puolelta pääkatkaisijat auki tai kytkinlaitoksen kyseessä ollessa, ensin johtolähdön katkaisija tai kuormaerotin.
	03.05.2014 20:48 <Hartsa> Näimpä.... kuhan veistelin =D
	03.05.2014 12:36 <Hartsa> Jänniteettömänä pitää avata missä tuollaisia on enään käytössä....
	03.05.2014 12:20 <Jouko> Samanlainen 1950-luvun erotin, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5427
	03.05.2014 09:39 <Mietiskeliä> Noniin tämä selvensi asiaa :)
	03.05.2014 09:28 <Jouko> Ns. kosketussuojattu rakenne
	03.05.2014 09:09 <STP> Ne työntövarret on eristeaineiset. Joutu itsekin googlettamaan, että miten tuo onkaan rakennettu...
	03.05.2014 07:52 <Mietiskeliä> Entä kun erotin on kiinni asennossa? Eli miten se jännite ei pääsr karkaamaan noista erottimien veitsistä noihin varsiin? Sori, ei ajatus kyllä pelaa :P
	03.05.2014 03:11 <Juho Kantola> Jepp, pikku yagin aallonmitta on siihen suuntaan että voipi hyvinkin olla gesmi ohjattu
	03.05.2014 00:20 <Mikko Koho> Ja mites helposti noista sai valokaaren silmille?
	02.05.2014 23:47 <Hartsa> no just !!
	02.05.2014 23:46 <Hartsa> Termiitti suojatut muuntajat =D Hyvin on eristimet suojattu myös eläimiltä...
	02.05.2014 23:44 <Hartsa> Pitkällä eristesauvalla avataan vasemmanpuoleisesta vivusta erottimen veitset auki,Kehikko ja muut ei ole jänniteelisiä kun noissa on valkoiset eristimet jotka pitää virran loitolla. Takana kuvassa sähkömies/teknikko on kytkemässä tai iroittamassa erotinta. Erottimen avatessa kiskot jää yläosasta jänniteelisiksi Eli Violetti vihree keltainen kun veitset on auki. Olen nähnyt myös muuntajan ja katkaisian välillä kisko-erottimen jollaine oli tuossa kiskoston välissä ylhäällä kolmiasentoinen Maatto Auki Kiinni.
	02.05.2014 22:10 <Mietiskeliä> Eikös tuo muuntajan yläpuolella oleva systeemi ole erotin? Millä taialla se oikeen toimii, eikös nuo kaikki metalliosat kehikko mukaanlukien sähköisty?
	02.05.2014 21:46 <Mikko Koho> Tässäkin kuvassa oikeanpuoleinen 2x110kV on Imatra-Turku-johtoa mutta uusittu uusille pylväille ihan 2000-luvun alussa ja toinen osa linjasta päätyy nykyisin Joutsenossa Pulpin kentälle ja toinen osa Lappeenrannan Luukkalaan.
	02.05.2014 21:29 <Make> Valaisin on SLO Minikoffer 8600-HME125/80.
	02.05.2014 16:01 <calm> Riippuu vähän minkälaista pituutta halutaan. Itä-Suomessakin jakeluverkossa on yli sata kilometria pitkää verkkoa yhden johtolähdön perässä, mutta ei ne noin selkeitä ole kuin tuo käsivarren johto. Äkkiseltään pisin yhtäjaksoinen kantaverkon johto näyttäisi olevan Petäjävesi-Nuojua 220 kV, jossa ei tuolla välillä ole kuin Kinnulan sähköasemalle syöttö. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/567 Sitten taas pisin looginen kokonaisuus, joka suunnilleen kerralla on rakennettu, lienee Hyvinkää-Kangasala-Alajärvi-Pikkarala-Pirttikoski 400 kV. 110 kV:n verkon pisin loogisesti yhtenäinen osuus taitaa olla edelleen alkuperäinen Imatra-Turku, mutta toki se jakeluteknisesti on nykyään ihan silppua.
	01.05.2014 18:34 <STP> Fennoscan ruotsiin, siinä olisi parinsadan kilsan mittainen johto jossa ei kait ole mitään (esim. erotinta, kondensaattoriasemaa tms. välissä) vaan yhtenäinen johdin merikaapeliosuudella.
	01.05.2014 17:24 <Late> Pisimmät johtopituudet löytyvät kantaverkon puolelta. Äkkiseltään kartasta katsoen Petäjäveden pohjoispuolen pohjoispuolella 220 kV:n on usean sadan kilometrin johto-osuuksia. Myös Alajärvi-Pikkarala 400 kV:n johto on vähintään toistasataa kilometriä pitkä. Jakeluverkon puolella pisimmät johtolähdöt ovat Lapissa. Pisin lienee tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2746
	30.04.2014 21:24 <kpx8> Löytyiskö keneltäkään tietoa, kuinka pitkä on Suomen pisin sähkölinja?
	30.04.2014 02:13 <Mikko Koho> Nimenomaan joko jatkuvasti tai silloin kun polttoaine menee niin huonoksi että palamisarvot eivät pysy kelvollisina. Leijukattiloissakin on mahdollisuus laittaa tukiliekki tarvittaessa päälle. Puu tarvitsee alussa jonkun avustavan tekijän, oli se kattilakonstruktio tai tukipolttoaine että siitä saadaan irtovesi pois ja palaminen kunnolla käyntiin. Varsinkin jos aines jotain epäkuranttia mikä ei muille kelpaa, kuten kuorta.
	29.04.2014 22:41 <Jouko> Limingantullin lisälämpövoimalassa 40 MW raskasöljykattila vuodelta 2003. (Renewa Oyn sivuilta luettua)
	29.04.2014 22:40 <Jouko> Renewa Oyn sivuilta luin että mainitussa Tikkalan 'lisälämpövoimalassa' on 3 MW leijupetikattila. Milloin sitä käytetään, jatkuvasti, eos... Ehkä parisen kesää sitten Järvi-Suomen Portin sähköntoimitusta varmistettiin vetämällä 20 kV kaapeli Rantakylän jakeluverkosta. Tehtaan syöttö on nyt mahdollista kytkeä mihin tahansa kuvan kolmesta PAS-johdosta, jos vaikka taannoinen vika uusiutuu ja syöttösuuntaa on muutettava korjuun ajaksi...
	29.04.2014 22:36 <Jouko> Onko puhe puun polttamisesta tukipolttoaineen kanssa jatkuvasti vai pelkästä esim. leijupetikattilan ylöslämmityksestä, jossa lämpötila nostetaan n. 400-600*C öljyliekillä ennen hakkeen syöttöä? Tällainen on mm. Kuopion Haapaniemen uudessa voimalaitosyksikössä.
	29.04.2014 17:55 <Mikko Koho> Tuossa on juu se lehtiartikkeli ja en ole ainakaan kuullu että olisivat laittaneet kuntoon, syy voi olla juurikin siinä että nyt siellä tarvitaan kaasua vain tukipolttoaineena, jos laitetaan sähköntuotanto päälle niin sitten kulutus kasvaa ja maakaasu ei nykyhinnoilla oikein sähköksi pala. Tuolla Forssassakin näkyi olleen, Wimimedian kuvatiedoston kuvauksen mukaan, valmius kaasupolttimien asentamiselle mutta jää näillä hinnoilla haaveeksi, niin puhdas polttoaine kuin se onkin.
	29.04.2014 17:52 <Mikko Koho> Sama on Lappeenrannassa Kaukaan Voiman savupiipussa joka on ihan Kaukaan tehtaiden voimalan piipun vieressä. 150m korkea piippu onneksi auttaa vedolla mutta silti pitää olla megawattiluokan myllyt puhaltamassa kattilan savukaasut parinsadan metrin päähän. Syynä on Lappeenrannan lentoasema, jos tulee jostain syystä ylösveto kiitotiellä niin tehdas on lentäjän kannalta ikävässä paikassa.
	29.04.2014 15:16 <Hartsa> http://gasetti.fi/artikkeli/honkalahden-sahalla-paiskitaan-toita-yota-paivaa
	29.04.2014 15:14 <Hartsa> Ja turbiinia eivät kunnosta ??? Genu on varmaan kunnossa....
	29.04.2014 13:54 <Suunnittelija> Juu, kysehän nimenomaan on tuosta lentokentän läheisyydestä ja Trafin lentoestemääräyksistä. Alun perinhän suunnitteluvaiheessa lentokentän läheisyyttä ei osattu huomioida ja rakennetta jouduttiin sitten muuttamaan "lennossa".