![]() |
09.01.2015 14:49 <Jouko> Haapajärven johto on muistaakseni melko uudehko, 2000-luvulta? Kansalaisen kartaltakin siitä puuttuu edelleen varsin pitkä pätkä välistä. |
![]() |
09.01.2015 13:55 <Mikko Koho> Höyrykattilalaitoksilla on yleensä ollut ja on nytkin aika tiukat kriteerit siitä minkälaista kattilaveden pitää olla. Siitä pitää ottaa kaikki partikkelit pois ja vielä kaikki suolot natriumia lukuunottamatta. Magnesium, Kalium ym. aineet, joita luonnonvesissä on hyvin vähän, palaisivat kattiloiden pinnoille kiinni "kattilakiveksi", kuumentaisivat putkia kun lämpö ei siirry ja lopulta koko kattila vuotaisi ja pitäisi ajaa alas. Ja soodakattiloilla, joita sellutehtaalla on ainakin yksi, sisäinen vuoto on vielä turvallisuusriski kun lipeästä muodostuvan suolasulan joukkoon ei saisi päästä vettä, jos pääsee niin joko ritisee tai pahimmillaan räjähtää.. |
![]() |
09.01.2015 06:16 <Hartsa> Höyryasemilla ottanut käyttöhenkilökuntaa päähän kun on suodattimet olleet koko ajan paskassa... |
![]() |
09.01.2015 00:21
<Mikko Koho>
Tuo Kivisalmen linkki ilmeisesti osoittaa juurikin pumppaamotyömaata, siellä on pienempi virtaama ja kolme uppoasenteista potkuripumppua rinnan. Tuo toinen taas haiskahtaisi Kaukaan vedenotolle, en ole varma. Mutta ainakin Imatralla Kaukopään ja Tainionkosken tehtaat joutuivat tekemään pengerryksiä 1960-luvulla kun tapana oli huuhtoa kaikki paskat vesistöihin ja höyrykattiloille ei meinattu enää saada kunnollista vettä. |
![]() |
09.01.2015 00:13
<Mikko Koho>
Tuossa on nyt ainakin jonkun aikaa nähtävillä puron tilannetta parilta viime päivältä. Tuon linkin takana on kuvien lisäksi myös "Kesä"-kansio sivun yläosassa ja siitä klikkaamalla pääsee katsomaan miltä tuo rakennelma näytti kun paikat olivat auki ja allekirjoittanut jo vähän ihmetteli että voiko pohjarakenne toimia.. https://www.dropbox.com/sh/nj61gcxtb6mdljr/AADuSNrosEj16q-JWzy8w_WCa?dl=0 |
![]() |
08.01.2015 22:32
<Marko>
Katolta puuttuvat lumiesteet ei ainakaan niitä tapauksia selitä, joissa pylvään nokassa oleva valonheitin näyttää kohti taivasta tai mihin sattuu. Vielä yleisempi ongelma on sitten se, että epäsymmetrisen valonjaon valonheittimen valonjaosta ei ymmärretä mitään, jolloin se suunnataan liian ylös ja merkittävä osa valosta karkaa taivaalle eikä mene hyötykäyttöön. |
![]() |
08.01.2015 21:23
<Hartsa >
Ei kuvaan niin kuulu mutta tuolla on kanssa alkuperäinen moottori käytössä.....-20 luvulta http://m.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tervetuloa-1920-luvulle-ja-konepajaan-katso-video-ja-kuvat/667672/ |
![]() |
08.01.2015 21:19 <Hartsa> Näin arvelinkin että erotin ja muuntaja on ylhäällä samalla voi olla 0,4kV keskus samassa tilassa? |
![]() |
08.01.2015 21:12 <Make> Valaisin on Philips Selenium, sama malli tasolasilla: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7801 |
![]() |
08.01.2015 21:06 <Make> Se tuntuu olevan aika yleistä, tai sitten monelta katolta puuttuu lumiesteet. |
![]() |
08.01.2015 19:16
<Jouko>
Kartalla ilmeisesti Kivisalmen pumppaamon työmaa? http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=560986&n=6774392&scale=8000&width=800&height=800&showSRS=EPSG:3067&mode=orto&tool=siirra&lang=fi Tuossa tuo aiemmin mielessä käynyt, (onko sama periaate tämän Vehkataipaleen aseman kanssa?) http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=566093&n=6772445&scale=8000&width=800&height=800&showSRS=EPSG:3067&tool=siirra&lang=fi |
![]() |
08.01.2015 12:12 <Mikko Koho> Muuntamo lienee tuolla ylhäällä olevassa tilassa ja kun siellä joku aika sitten oli yksi pumppu taas purettuna niin tuli havaittua että aidot liukurengasmoottorit ovat yhä hengissä.. |
![]() |
08.01.2015 02:06 <Hartsa> Näköjään tulee ihan 20kV suoraan pumppuaeman 20/0,4kV muuntamolle. |
![]() |
07.01.2015 21:23 <Mikko Koho> Viimeisimmät kuulumiset tuosta purosta: ihan tuoreimpia kuvia en ole saanut aikaiseksi siitä, millainen tuosta tuli, mutta detaljeja on kylläkin tullut huomioitua. Koska purosta haluttiin luonnonmukainen, siitä myös tuli sellainen. Eli jääpato/hyytöongelmat alkoivat täällä alaosalla kovimpien pakkasten aikaan ja ovat jatkuneet, joulu- ja tapaninpäivän välissä vedenpinta purossa oli laskenut vuorokauden sisällä voimajohtoalueen yläosan sentistä alaosan 20-30cm, en tiedä kumpi kävi, menikö jääpato hajalle vai menikö pohja. Kuitenkin samoihin aikoihin jalka upposi yläosalla maahan ja kun kokeilin kädellä kohtaa niin alla oli ihan sula vesi. Jääpadotusta on tullut ja mennyt mutta nyt sitten tänään tuli nähtyä että yhdestä kohtaa on reuna ja pohja menneet hajalle, vesi tuli paristakin vaakasuorasta puro-osasta yli äyräiden (puro menee kuin shikaani alueen reunasta toiseen) ja yhdessä kohdassa vesi meni reunan sortumasta maansisään. Tuolle purolle urakoitsija on luvannut 5v vesitiiveystakuun mutta eri asia on sitten se että jos urakoitsija pystyy osoittamaan tapahtuneen suunnitteluvirheeksi, eikä omasta sähläilystään johtuvaksi, niin miten siinä tapauksessa menee korvausasiat. Pahimmillaan niin että kaupunki, jonka pitää säästää joka sektorilla, joutuu maksamaan korjaukset.. |
![]() |
07.01.2015 21:08 <Mikko Koho> Vaikea mennä enää tarkistamaan kun todennäköisesti tämäkin kuva on jo historiaa, ainakin tuo viereinen 2x110kV on siirretty toisaalle siksi että tuohon ihan viereen on suunniteltu Ikeaa joka tulee tai ei tule, en tiedä viimeisimmistä käänteistä. |
![]() |
07.01.2015 21:06 <Mikko Koho> Tässä koneteho on n.2x170kW. Pienempi, vastaavan idean pumppaamo, on todella Pien-Saimaalla, olisiko Kivisalmessa, ratkomassa rehevöitymisongelmaa. Se pumppaamo on ihan tuore tapaus, vasta syystalvella otettu käyttöön. |
![]() |
07.01.2015 20:24 <Marko> On tainnut täälläkin jäädä valonheittimen pultit kiristämättä "suuntaamisen" jälkeen. |
![]() |
07.01.2015 17:06 <calm> Pyhäkosken johto on lähtenyt ennen pari pykälää vasemmalta, viereisessä kuvassa teräsristikkoportaaliin tulevana. Nyt siinä on Nuottasaari kiinni. |
![]() |
07.01.2015 17:03 <calm> Tuolla jonossa on tulossa 2 MW pumppaamo Pohjois-Suomesta.. |
![]() |
07.01.2015 16:41 <Jouko> Mistäs sitten Pyhäkosken johto on aiemmin lähtenyt jos edessä oleva kenno on sen käyttöön vaihdettu, vai onko vanha kenno jäänyt uusien johtojärjestelyjen alle ja nykyään toisen johdon käytössä? |
![]() |
07.01.2015 16:37 <Jouko> Näenkö omiani vai laskeutuuko tuosta jotkut vaijerit alas? Ehkä toisen virtapiirin jäänteitä tai vain löystyneet harusvaijerit tms.. |
![]() |
07.01.2015 16:32 <Jouko> Tämä lienee yksi mielenkiintoisimmista kuvista, isoja pumppaamoja ei niin kovin paljoa ole tänne kuvattuna toimintakertomusten kanssa. Joskus taannoin katselin ilmakuvaa Pien-Saimaan alueelta ja olin löytäväni vastaavanlaisen pumppaamon jostain muualtakin. |
![]() |
07.01.2015 08:55 <calm> http://www.vesirakentaja.fi/html/voimalaitokset/oksava.html |
![]() |
07.01.2015 08:50 <Nivala> Millaiset turbiinit?? |
![]() |
07.01.2015 07:03 <Hartsa> Ihan kohtuulinwn mylly 1,2 MW syttöökä tämä lestijärven kylää tällä koneella ?? |
![]() |
07.01.2015 06:55 <Hartsa> Et koko sireeniä taltioinut =D |
![]() |
07.01.2015 06:54 <Hartsa> Laitahan näytille jos löydät............. |
![]() |
07.01.2015 05:13 <RicuP.> Olen kerran päässyt tutustumaan tuommoiseen tosi vanhaan Strömbergin sireeniin. Sireenissä on 3~ moottori ja kontaktori jota heikkovirta rele ohjaa. Tyyppikilpikin taitaa olla vielä jossain tallessa. |
![]() |
07.01.2015 01:06 <Hartsa> miteh mahtaa olla käyntijä koneella? ehkä koekäytöt...Ei oo ollu kuumankesto maalia =) |
|
07.01.2015 01:05 <Hartsa> Kuvan mukaan seinässä oli toisellakin lähöllä ollut samanmoinen mutta purettu pois. |
|
06.01.2015 23:27 <Koomikko> Olisikohan tämänkin johdon jännite sama 66 kV, kuin nyt jo puretussa Varangerbotn ja Bjørnevatnin väisessä linjassa. http://www.statnett.no/Nettutvikling/Skogfoss---Varangerbotn/ mukaan. |
![]() |
06.01.2015 22:45 <JuhoMP> Helkkari. 1600kWA Allisonin pakoputket taas ruosteessa. Vastahan mä ne maalasin.(2001) |
![]() |
06.01.2015 00:05 <Oxy> Löytyyköhän yllä olevaa dokumentaatiota enään mistään??? |
![]() |
05.01.2015 20:03 <J.P> Niin ja unohtuikin se toinen kauhuskenaario näistä vaijereista eli se että vaikkapa muuntajan vaihdolla painaa kurkotellessaan vahingossa polvella kiinnivetovaijeria ja kun yleensä aivan löysällä nuo vaijerit ovat niin aukivetovaijeri ei estäkään erottimen kiinni menoa tai katkeaa siinä vaiheessa... |
![]() |
05.01.2015 19:45 <Jouko> Onpahan pitkä toimitusaika..! : ) |
![]() |
05.01.2015 19:15 <calm> Kuvankäsittelyllä tuo köyhän miehen HDR tulee. Välillä varsinkin koivujen lehvästöt ovat kyllä tekniikalle ihan ylivoimaisia ja bitit loppuvat pahasti kesken taivaissakin. Uusi kamera on jo tilattuna ja tätä tahtia tuloksia näkyy joskus alkuvuodesta 2017.. ;) |
![]() |
05.01.2015 18:06 <Jouko> Tekeekö muuten kameran asetukset tuon vienon rajauksen latvapuustoon/pylväisiin vaiko muokkausohjelman tulos? Sarjan kuvissa värit ovat mukavan sopusuhtaisesti taivasta myöten tasaiset ja pehmeät ilman erityisen teräviä korostumia mm. johtimissa. |
![]() |
05.01.2015 17:46 <Jouko> Tiheä koivikko toiminee tässä näköesteenä tien puolelta katsottuna, ei tarvitse aitaa niin kauas pystyttää kaivosalueen salaisuuksien varjelemiseksi. :) Sää tosiaan suosinut omaan käyntikertaani nähden, noin kuukautta aiemmin.. |
![]() |
05.01.2015 16:37 <M. Asentaja> Runebergin vänrikkiä mukaillen;" Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin! " Kyllä se on ollut alun alkaen verkkoon syöttävä tämä 6/20 kV;n muuntaja, tosin pienitehoinen joten se mahdollisti vain osateholla ajon 20kV;n verkkoon mikäli 45kV ei ollut käytettävissä. Sen lisäksi muuntajat olivat eri kytkentäryhmää joten rinnankäyttö ei ollut mahdollista. Mitä ulkopuoliseen omakäyttömuuntajaan tulee se näkyy toisessa kuvassa, pylväsmuuntaja kytkinkentän taustalla josta omakäyttöjännite otettiin mikäli laitoksen kiskosto oli kylmänä. |
|
05.01.2015 07:46 <Hartsa> Kaivoksessa on ollut jakelumuuntajina 10 Clopen-Muuntajaa 5Kpl 500 Kva ja 5 Kpl 300 Kva lisäksi on ollut rautatieliikenteen seleenitasausuuntajia varten 3Kpl 200Kva öljyjäähdytteisiä muuntajaa. Kuilukaapelina ollut PL2,4KL1,8WJJ 3x50mm2 6/0,4Kv muuntoasemilta työalueille aikaisemmin ollut ennen -64 3x70mm2+35 ja 3x50mm2+25 maakaapelia. 1964 jälkeen muovikaapelia MCMK3x70+35. |
|
05.01.2015 07:44 <Hartsa> Maan alla on viety virtaa 6Kv jänniteenä muuntoasemille Mökkivaaran ja Keretin kuilujen kautta. Kaivoksessa on ollut jakelumuuntajina 10 Clopen muuntajaa 5Kpl 500 Kva ja 5 Kpl 300 Kva lisäksi on ollut rautatieliikenteen seleenitasausuuntajia varten 3Kpl 200Kva öljyjäähdytteisiä muuntajaa. Kuilukaapelina ollut PL2,4KL1,8WJJ 3x50mm2 6Kv muuntoasemilta työalueille aikaisemmin ollut ennen -64 3x70mm2+35 ja 3x50mm2+25 maakaapelia. 1964 jälkeen muovikaapelia MCMK3x70+35. Vuodelta 1954. Keretti outokumpu 22.09.2012 |
![]() |
05.01.2015 07:39 <Hartsa > häkissä on ollut 6/3kV muuntajat ovessa on ollut kyltti Muuntamo |
|
05.01.2015 07:31 <Hartsa> Pääpumppuasemalla oli 3 Strömbergin moottoreilla/Serlaghiugsen todella isoa pumppua 1 ajossa 2 varalla lähdössä. Ei tarvinnut pitkään olla pumput seis kun vesi alkoi nousta altaissa,Kuulemma varaosa varasto oli aika kattava asemalla ;) Ei ollut aikaa tilailemaan osia helsingistä jos pumppu sippasi. |
![]() |
05.01.2015 00:38 <Hartsa> muutettu joskus sitten verkkoon syöttäväksi muuntajaksi ? |
|
05.01.2015 00:35 <Hartsa> välpät aika tiukilla ja varmast jää haittaa turbiinin tehoja |
![]() |
05.01.2015 00:33
<Hartsa>
Jees ajattelin että on suuremman aidan takana kaivos-alue =D Aikoinaan okussa oli koko keretin ympäri aita.... Tuossa on voinut olla joskus muinoin keretin kanssa samaan tapaan voima-aseman ja koko kaivoksen valvomo piipuista päätellen kompressoriasema on samassa rakennuksessa. Hyvin on jäänyt vanha Strömbergin sähkösireeni uuden rinnalle =) |
|
05.01.2015 00:28 <Hartsa> Ahaa okei... Ja paljohan tuota kyseistä kaapelia jäi kuiluun ja tasoille.....=) |
![]() |
04.01.2015 23:00
<calm>
Sinnehän se OSS:n kaukaisin verkko taitaa etelässä ulottua, mutta tuleekos sinne syöttö Tyrnävältä vaiko Limingasta.. Tuostahan se kääntyy, mutta tästä suunasta otetusta kuvasta ei erota erotinten asentoa. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5449 Lähinnä kai noissa linjojen sijoittelussa on nyt ne periaatteelliset erot, että ennen rakennettiin sinne mihin se oli materiaalien puolesta halvinta == lyhin reitti keskeltä metsiä, kun katkokustannuksilla ei ollut niin väliä. Nykyään sitten taas katkokustannuksista on tullut merkittäviä, joten linjat kannattaa vetää vähän pidemmän kaavan kautta helpommin päästäville paikoille, joissa ne myös viereisen tien puolesta ovat siltä puolelta puuvarmojakin samalla. |
![]() |
04.01.2015 22:56 <Koomikko> Tuo taustalla oikealle kääntyvä johto menee Yllikkälään. |
![]() |
04.01.2015 22:53 <Koomikko> Tässä oli ennen muuntaja maassa ja putkista kiskot tulivat suoraan muuntajannapoihin. Olisikohan muuntajaa uusittaessa pätkäisty kiskot poikki ja liitetty johtimet kiskon päähän. |
© Janne Määttä 2004-2017