![]() |
08.04.2015 23:10
<Hartsa>
videolla vilahtaa taustalla samoista paikoista kuvia koneineen mitä oli paikoilaan ja käytössä aikoinaan.... https://www.youtube.com/watch?v=XmFbm0mQxpI |
![]() |
08.04.2015 22:47
<Hartsa>
Koekäyttö https://www.youtube.com/watch?v=ehWq39nU4C8 |
![]() |
08.04.2015 20:24
<Mikko Koho>
"Pitää soittaa Imatran Voimalle.." http://www.iltalehti.fi/iltvviihde/201504080093513_a2.shtml |
![]() |
07.04.2015 21:21 <Make> Tässä taitaa olla vain "yksi pisara", kotelointiluokka vain IPX2, tippuvedenpitävä? |
![]() |
07.04.2015 21:14 <Make> Aika kova IP-luokka tuossa. Kaksi pisaraa tarkoittaisi IPX7, vedenpitävä. |
![]() |
07.04.2015 17:22 <Jouko> Oikealle kääntyvä ilmajohto päättyy heti parin pylväsvälin jälkeen muuntamolle, jossa oli kuvasarjan tapaan myös suurjännitesulakkeet. https://goo.gl/maps/V2rvQ |
![]() |
06.04.2015 20:00 <Make> Jos se Nastolan alapuolinen kiila on juuri Siemens... Ainakin tuossa Siemens Broadwayn toisessa mallissa(?) on alapuolinen kiila: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/850 kuten myös yllämainitussa Ruotsin valaisimessa. |
![]() |
06.04.2015 19:19
<Make>
Jotenkin noin se varmaan menee. Eräät mestarit yrittivät tässä tilata tuontapaista keskusta juuri paineenkorotusasemalle. Ei ole niin sekaisin olevia kuvia vielä tullut vastaan... Sen verran sai selvää, että molemmille pumpuille on omat taajuusmuuttajat eikä ole lämpöreleitä. |
![]() |
06.04.2015 19:05 <Make> Huonosti ledit kuumuutta kestää. Ulkona viileä ilma auttanee jonkun verran. |
![]() |
05.04.2015 20:00 <Jouko> Ei ollut Siemensissä kupua, avoimia olivat. |
![]() |
05.04.2015 15:44 <Mikko Koho> Tuli noiden kanssa aavistuksen eräänä kesänä toimittua kesäduunin merkeissä ja nuo on asiakkaan tarpeiden mukaista mittatilaustyötä mutta yksi veikkaus voisi olla että toinen pääpumppu on taajarilla, toinen suoralla käytöllä ja sitten on uppopumppu imemässä vuoto/kondenssivesiä. Ja voi olla vielä niinkin että valintakytkimellä/kontaktoreilla voidaan valita kumpi pumppu on taajarilla ja kumpi suoralla käytöllä. Ideana on se että pienillä virtaamilla on vain taajaripumppu käynnissä säätämässä painetta, sitten jos taajari joutuu laittamaan pumpun täysille ja siltikin puhti loppuu kesken niin siinä tapauksessa lähtee taajarilta pyyntö laittaa suorakäyttöinen pumppu käyntiin ja taajaripumppu jää taas ajamaan painetta. |
![]() |
04.04.2015 20:58 <Make> Onko nuo pumput kytketty rinnakkain taajuusmuuttajan perään vai miten? Äkkiseltään ihmetyttää noiden Katkon tekemien lämpöreleen kuittausnappien tarve. Ei ole tällaista systeemiä tullut vielä vastaan. |
![]() |
04.04.2015 20:26
<Make>
Em. mainostaulujen valoissa on ehkä sittenkin ollut kuvut, lienee suurin osa tummuneina poistettu... Tampereella on ainakin pari kappaletta vaijeriin ripustettavaa mallia olevia kuvullisia kauhavalaisimia: https://www.google.fi/maps/@61.496727,23.761227,3a,15y,359.64h,116.49t/data=!3m4!1e1!3m2!1s3Gbm03QhtGY-lm3-iVXp1A!2e0 |
![]() |
04.04.2015 19:56 <Make> Vanhemmiten näyttää Seleniumeista lähtevän tuo valkoinen pinnoite irti. Nelostien rampeissa Nastolan paikkeilla havaittua... |
![]() |
04.04.2015 19:32
<Make>
Taitaa olla joku uudehko halpa-hallin halogeenivalonheitin. Eristinkoukkuun asennus on ollut joskus kauan sitten ihan "virallinen" tapa: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=24&pid=71523 Tässä näyttäisi olevan se kaivattu kumikaapeli liitosjohtona. |
![]() |
04.04.2015 19:24 <Jouko> Aiheeseen hieman liittyen, CM:n alennuskorista lähti tuossa hiljattain mukaan Osramin 10w ledi (led star classic a60) ja nyt tunnin sisäänajon jälkeen oli kuumentunut jo melkoisesti, noin 75C asteeseen. Ei taida kovin suljettuun valaisimeen sopia vai mitenkä nuo kuumuutta yleensä kestää? Linkkikuvan kaltaiseen, lasikupuiseen ulkovaloon oli aikomus, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8069 |
![]() |
04.04.2015 09:41 <Koomikko> Tulossa |
![]() |
04.04.2015 00:10 <Hartsa > Ei oo vikavirta lauennut =D |
![]() |
04.04.2015 00:08 <Hartsa > Onko mikko lisää kuvia koneikosta ?? |
![]() |
03.04.2015 16:32 <RicuP.> Luultavasti on lähtöpuolen paineanturille menevä ohut kupariputki haljennut, koska siinä ei virtausta juuri ole. Tämänjälkeen paineanturin paine on laskenut, jolloin pumput on pyörineet ja painaneet ylipainetta "väkisin" ja kuormittuneet liikaa, jolloin taajari on sammuttanut ne. Uppopumppu on kyllä tuolla pohjalla ja tulppa keskuksen kyljessä. Tuo vuoto on suhteessa kuitenkin niin pientä, ettei se mittauksessa oikeen näy mutta kuitenkaan uppopumppu ei ole pysynyt vauhdissa, tai poisto myös jäässä. |
![]() |
03.04.2015 15:08 <RicuP.> Niinpä näkyy, vaikka tuo varmaan pysyis nyt lämpimänä ilman patteriakin :) Ei taida IP55 riittää.. |
|
03.04.2015 12:17 <calm> Pahkavaaran ja Jurmun puolivälin paikkeilla oli koneet nyt. Hämmentävästi oli kyllä auraamalla aurattu moottorikelkkareitti.. |
![]() |
02.04.2015 23:55 <Koomikko> Kuplimisesta päätellen patteri toimii vielä. |
![]() |
02.04.2015 22:25
<RicuP.>
Ei näissä, ainakaan halvoissa lampuissa yleensä mitään ylijännitesuojaa löydy. Parempihan se olis olla, mutta ei taida mahtua sisuksiin. Tuolla oli yksi insinöörityö jonka testissä ikean led tuli toiseksi. Philips sai huonoimmat pisteet ja tuli eniten yliaaltovirtoja. Löytyy sivulta 75. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76593/22.5.led-tuotteiden%20hankinta%20ja%20kayttoonotto.pdf?sequence=1 |
![]() |
02.04.2015 21:34
<Make>
Ainakin tuossa Philipsin SSL5231BT himmennettävässä ledidriverissä pitäisi olla jonkunlainen syötön ylijännitesuojaus, sivu 9: http://www.nxp.com/products/lighting_driver_and_controller_ics/ac_led_driver_ics_dimmable/ Eipä ole tullut yhtään ledilamppua purettua. |
![]() |
02.04.2015 14:57 <RicuP.> Jep, noin siinä vissiin kävi. Työlään purkamisen jälkeen ei äkkiseltään vikaa löytynyt, mutta vissiin jonkinlainen imupiirin oloinen kytkentä sieltä löytyi ennen tasasuuntausta, vai liekö joku himmennykseen liittyvä.. Mutta aika turhaa tuosta kympin vehkeestä on vikaa etsiä, kunhan huvikseni tutkin. Aika monimutkainen piiri pintaliitoskomponentteineen. |
![]() |
01.04.2015 21:29
<Make>
Olikos Siemensissä siis kupua? Yksi outo kauhavalaisinmalli on joissakin mainostauluissa käytetty. Siinä kauha on aikalailla Philips Seleniumin muotoinen, ei ole kupua ja kuristinkotelo taisi olla musta ja melkoisen pieni. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7803 Ja Finnparttia myi joskus vuosituhannen vaihteessa sellaista harmaata muovista kauhaa, johon kupu oli lisävaruste. Kuka lienee senkin valmistaja... |
![]() |
01.04.2015 19:32 <STP> Ääni calm:n ehdotukselle. |
![]() |
01.04.2015 17:46 <calm> Tulisiko tuossa semmoinen itsensäräjäyttävä juttu siitä kuristimesta. Alle 25 watin vehkeissä kun ei tarvi PFC:tä olla, niin ledilamppu luultavasti ottaa virtaa hyvin lyhyinä piikkeinä jännitteen huippukohdista. Sitten taas kun virta katkeaa, niin kuristinpa pukkaakin jännitepiikin sinne perään ja sitten ei enää ledivirtalähteen speksit riitäkään. |
![]() |
01.04.2015 14:42 <hjsnjdnsn> ndj |
![]() |
01.04.2015 13:26 <RicuP.> Mikähän on, kun tämän valaisimen kanssa Ledi sanoi poks! Ensimmäisellä kerralla vaan välähti ja toisella kerralla paloi n.3 sekuntia ja sit hyytyi lopullisesti.. Oli kylläkin kuristimen perässä mutta kaikki muut säästölamput siinä on toiminu. Onkohan taas joku yliaaltojuttu, että kuristin painaa ne takasin tai jotain?? Led oli ikean 13w himmennettävä 1000lm. |
![]() |
31.03.2015 23:55
<RicuP.>
Eipä noista oikeen tiedä ennenkuin näkee lähempää.. Kyllä ainakin minulle tuntemattoman mallisia kauhavalaisimia on useita. Vaasassa esim. oli isoja kiilamallisia valaisimia, joissa tuo pohjakansi oli korotettu 3-4cm alemmas. Ja taisi olla Nastolassa kun oli kiilavalaisimia, joissa tuo kiila oli ikäänkuin ylösalaisin, eli kapeni alapuolelta ylöspäin. :/ |
![]() |
31.03.2015 21:44 <Make> Tuo ainakin näyttäisi olevan Sähköliikkeiden OY 8153, vaan mistä sitä varmaksi tietää... Edellisessä pylväässä on joku outo pitkällä kuristinkotelolla oleva malli, voisiko olla Fresta. |
![]() |
31.03.2015 15:40
<Jouko>
Tämän päivän Hesarissa 31.3. oli aiheesta asiaa. Lainaus mielipidepalstalta: Padon purkamisella päädyttäisiin ojasta allikkoon Mielipide 31.3.2015 2:00 Jukka Ollikainen Mikko Sorjonen Suunnitelma Vanhankaupunginkosken palauttamisesta luonnontilaan ja kuvitelma pitkästä kuohuvasta koskesta perustuu todellisuuden vastaisiin odotuksiin. Koski syntyy pohjan muotojen ja virtaaman yhteisvaikutuksesta. Vantaanjoen pohjan muodot eivät saa aikaan tuollaista koskea. Padon purkamisen seurauksena joen pinnan korkeus laskee jopa kaksi metriä nykyistä alemmaksi aina Vantaan rajalla olevalle Ruutinkoskelle asti. Jokiuoma kaventuu ja joki mataloituu merkittävästi. Mitään koskea muistuttavaa ylävirtaan ei synny. Käsittääksemme joki vastaa maisemallisesti toimenpiteen jälkeen esimerkiksi Salon halki virtaavaa Uskelanjokea. Kannattaa tutustua Salon maisemiin, jokiuoman malliin ja veden väriin sekä miettiä, onko tämä sitä, mitä Vantaanjoen halutaan olevan. Länsihaaran koski on luonnontilassa ollut loivempi, mutta padon rakentamisen yhteydessä tehtyä louhintaa ei voi palauttaa aikaan, johon perinnetieto kalojen nousemisesta perustuu. Jyrkästä kosken loppuosasta tulee kaloille nykyistä itähaaran mutkittelevaa uomaa suurempi este. Kosken itähaara jää täysin kuivaksi joen pinnan laskettua. Edes tulvavesi ei yllä sillan alla olevan pohjan yli. Itähaara on nykyisellään kalojen nousureitin lisäksi tulva-aikana hyvä koski koskimelontaan. Asia on hyvä ja huomionarvoinen, mutta 150 vuotta jatkunutta koko virtaama-alueen "ei-luonnonmukaista" käyttöä ei saa luonnonmukaiseksi yhdellä meren suulla olevan padon purkamisella. Sillä saadaan aikaan uusi matalampi jyrkkä koski, ja toinen loivempi haara jää kuivaksi. Halvempi ja kalojen nousulle tehokas vaihtoehto on ohjata virtaamaa nykyistä enemmän itähaaraan ja korvata rapistunut kalaporras koko uoman levyisellä koskella, jossa on useita eri vesisyvyyksiä eri virtaamille. Silloin pystyvät nousemaan myös kalalajit, joilla on lohta hitaampi syöksynopeus. Purkamisen seurauksista ja kustannuksista tarvitaan perusteellinen tosiasioihin pohjautuva selvitys. Koskea ei tehdä mielikuvilla. Jukka Ollikainen arkkitehti, koskimeloja Mikko Sorjonen diplomi-insinööri, meloja, Helsinki http://www.hs.fi/mielipide/a1427686763528 |
![]() |
31.03.2015 15:13 <Jouko> Tuossa hyvin samankaltainen kuristinkotelon muotoilu kuin bongatussa. Pidemmälle ei googleautolla sitten päässytkään.. https://goo.gl/maps/15xwK Vaihtelevasti myös Frestaa ja joitakin uudempia valaisimia on edempänä käytetty, ilmeisesti valaistustarpeet kierrätystavarasta kyhätty. |
![]() |
31.03.2015 09:13 <calm> http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/tourujoki-palaa-koskeksi/2015735?pwbi=4c5498ad1b671e1c75cedc0210c39b89 |
![]() |
30.03.2015 23:26 <RicuP.> En minäkään ole nähnyt kuin niitä kulmikkaita "Broadway" valaisimia. Se oli aikoinaan tietääkseni ainoa Siemensin suomi-tievalaisinmalli. |
![]() |
30.03.2015 21:25 <Make> En ainakaan tiedä nähneeni Siemensin kauhavalaisinta. Oliko ehkä tuollainen, joka olisi Ruotsissa yleinen: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3589&pos=4&pid=105195 Streetwisen näkymää tarjolla? |
![]() |
30.03.2015 20:09
<Jouko>
Ei liity varsinaisesti kuvan aiheeseen mutta peltomaisemaan ja uutisjutun paikkakuntaan kylläkin. Ihmeellisiä lakiasetuksia taas säädetty.. http://yle.fi/uutiset/lannan_levitys_rinnepelloille_loppuu__viljelijat_hammennyksissaan_uuden_lain_epaselvyydesta/7899069 |
![]() |
30.03.2015 19:26 <Jouko> Tietävätkö valaisinasiantuntijamme onko Siemens merkkisiä kauhavalaisimia ollut joskus markkinoilla? Törmäsin hiljattain vastaavanlaiseen, kuten kuvassa, jossa kuristinkotelon kannessa Siemensin tarra spekseineen. |
![]() |
29.03.2015 02:34 <Marko> Muutama sata kilometriä saisi kaapelin pituus olla, että alkupään kuormitettavuus tulisi täyteen pelkällä kaapelin loisteholla. Käytännössä tietenkin kompensointia tarvitaan paljon pienemmilläkin kaapelipituuksilla. |
![]() |
27.03.2015 20:23
<Hartsa>
Generaattorin syngronointi verkkoon.... https://www.youtube.com/watch?v=vQQ4yR_Gmvo |
![]() |
27.03.2015 20:08 <Koomikko> Juu pintamalli on. Alkuperäisessä paikassaan oli jotenkin sen oloinen viritys että, keskuksesta puuttuu pääkytkin ja asentaja oli hätäpäissään tämän tuupannut keskuksen kylkeen poratun reiän kohdalle. Tuossa keskuksessa oli muuten 16 A:n pääsulakkeet. Onkohan noin pienet pääsulakkeet olleet aikoinaan kovinkin yleisiä. |
![]() |
27.03.2015 18:10 <Topiax> Taivalvaaralta Pintamolle on hyvinkin parikymmentä kilometriä. Nuin pitkässä maakaapelissa tulee varmaan melkoinen loisvirran kompensointitarve? Mitenkähän pitkiä pätkiä voidaan maakaapelilla siirtää 20 kV johdossa ilman kompensointia? |
|
27.03.2015 08:44 <Topiax> Auraaminen etenee rivakalla vauhdilla: parissa päivässä on edetty Taivalvaaran sähköasemalta jo Pahkavaaran suoralle. Hyvä kalusto, hiekkapohjainen kangasmaasto ja lieneekö paljon routaakaan. Ehkä parempikin tehdä talvella vaikeimmissa maastopaikoissa, jos pohja kantaa raskaat koneet paremmin. Ja koneita on tosiaan monta liikkeellä. |
![]() |
26.03.2015 21:36 <Make> Tämä on ilmeisesti pinta-asennettava? Vanhoissa keskuksissa näkee joskus kannessa noita pelkkiä nuppeja pääkytkimenä. |
|
26.03.2015 20:48 <calm> Ai keskellä talvea auraavat maakaapelia menemään. No, mikäs siinä.. Pudasjärven eteläpuolellakin näytti talvella tapahtuneen, tämä linja on tien eteläpuolelta talven aikana hävinnyt. http://goo.gl/yfRwLr |
![]() |
26.03.2015 20:38 <Make> http://www.metro.fi/uutiset/a1387810466800 |
|
26.03.2015 19:41
<Topiax>
Tämä ei siis ole mikään enää uutinen, kirjoittihan <calm> siitä jo puoli vuotta sitten: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5422 |
|
26.03.2015 19:36 <Topiax> Merkit viittaavat siihen, että tämä johto on jäämässä historiaan. Parhaillaan vedetään maakaapelia Taivalvaaran sähköasemalta kuvanottopaikan suuntaan ja työt etenevät todella ripeää vauhtia, menossa jo Pahkavaaran kohdalla. |
© Janne Määttä 2004-2017