![]() |
14.07.2015 00:25 <Marko> Normaalisti eri asemia ei pidetä keskijännitepuolella toisiinsa kytkettyinä kuin lyhytaikaisesti kytkentätilanteissa. Jos taas yhdellä asemalla syötetään toisen aseman kiskoa (jossa muuntaja on kylmänä)ja vain jommalla kummalla on kompensointi, pitää kummankin aseman releet olla kompensoidun verkon asetteluilla ja lisäksi yhdistävissä kentissä vähän säätää, niin ei periaatteessa pitäisi tuollaisia ongelmia tulla eikä olla tarvetta ottaa kompensointia pois käytöstä. Mutta ei tarvitse olla kuin vähän jotain asettelua huonosti jossain kohtaa, niin on tarpeettoman isosti kylää pimeänä. |
![]() |
13.07.2015 23:44 <Janihanix> Mä oon mennyt näitten linjojen alta nää pylväät on kyllä hienot nämä tolpat jotka on tässä kuvassa niin sillä kohti sen tien nimi on imatranvoimantie |
![]() |
13.07.2015 23:30 <J.P> Kompensoimattoman ja kompensoidun aseman verkkojen renkaaseen kytkentä aiheuttaa laukaisun jonkin ajan kuluttua -välillä unohtaneet kytkeä kompensointia pois päältä -tai no en muista nyt vähään aikaan tuota tapahtuneen mutta joitakuita vuosia sitten useammin kun kompensointi oli täälläkin uutta. |
|
13.07.2015 23:24 <J.P> ABB:n MJS K00 tuo oikean puoleisin. |
![]() |
13.07.2015 20:54 <calm> http://www.uunila.fi/referenssit/isojarven-pumppuasemapaineputken-rakentaminen-isojarven-pumppuasemalla/ |
![]() |
13.07.2015 20:51 <calm> Varayhteydeksi jäämisestä kertoo Asiakaspolar-lehti 2009/2: http://www.koillislapinsahko.fi/esitteet/1245742157.pdf |
![]() |
13.07.2015 20:48 <Marko> Releiden toimintakulma ei ole jäänyt kääntämättä, vaan vikavirta voi olla transienttipiikkiä, jota perinteinen suojaus ei tunnista. Se voi kuitenkin aikaansaada verkon ja kompensointikelan välistä resonointia, joka ilmenee jatkuvampana maasulkujännitteenä, jolloin kiskon maasulkusuojaus voi laukaista koko muuntajan. |
![]() |
13.07.2015 19:45 <calm> Kuva pumppaamosta sisältä ja kaaviokuva Jumiskon voimalaitoksen vesiteistä PVO:n Virtaviestissä 1/2007: http://www.pohjolanvoima.fi/_sys_/data/pubfilebank/savefile.php?folderId=1012&fileId=5069&key=2c6d66e286eb919db588472c41ecd9e3 |
|
13.07.2015 19:42
<Make>
Täällä ei asennuksien ulkonäöllä ole pienintäkään merkitystä. Ihme, että nämä on saatu edes tähän vierekkäin. Sellaiselta ABB:n kaapilta oikeanpuolimmainen vaikuttaa, jostain syystä tämä ei mainosta ABB:ta... |
![]() |
13.07.2015 19:23 <Make> Valaisin näyttäisi olevan Järnkost Byhatt 7861 http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3585&pos=7&pid=105670 |
![]() |
13.07.2015 19:04 <Make> Jos nuo on juotettu pylvään nokassa oltaessa, silloin kuulostaa aika haastavalta työltä. |
![]() |
13.07.2015 18:57 <Make> Nokiassa onkin paljon tavaraa sisällä, ilmankos se näyttää aika isolta. Noita peltipurkkeja on myös näkynyt. Vähän alkaa olla hapettumaa... |
![]() |
13.07.2015 18:50 <Make> Ericssonin kansi näyttäisi olevan kierteellä kiinnitettävä. Millaisia arvoja puhelinsulakkeissa on? |
|
13.07.2015 16:52 <TT> Oikean laitimmainen ruskea kaappi lienee pieni jonovarokekaappi, kerta jalustassakin on kääntyvä läpivienti tilapäissyöttöjen kaapeloimiseksi. |
|
13.07.2015 14:38 <Janihanix> Nuo 400 kv linja lähdöt ovat muuttuneet y:n mallisiksi sähkötolpiksi ja ne vanhat x sähkölinjat ovat muuttuneet uudemman näköisiksi niissä uusissa johdoissa on V:n malliset johdonpidikkeet ja heti sähköasemalta lähtiessä tien oikealla puolella on vanhat X sähkölinjat ja sähköaseman suunalla on ihan uudet 400 KV:n pylväät |
|
13.07.2015 08:41
<Tuomo Y>
..otan kommentointini uudestaan kieli keskellä suuta ilman "operaattoriarvailuja" ;)..... Eli nuo vasemman puoleiset ovat Laukamon K00 ja K1- telekaappeja. PK-seudulla useampi teleoperaattori rakentaa myös kiinteää verkkoa ja näissä kaapeissa voi siis olla kuitua/kuparia/Kaapeli-TV:tä. Keskellä olevassa kaapissa on todennäköisesti 800-1200 paria perinteistä puhelinkaapelointia. Joissakin kaupungeissa/kunnissa on kaappien väritys määritelty hyvinkin tarkkaan yhtenäiseksi, tässä ei ole ollut näköjään niin väliä:) |
![]() |
13.07.2015 02:36 <Mikko Koho> Tarkoittaako tuo sitä että vaihekulma, joka maasulkujännitteellä- ja virralla on, on jäänyt kääntämättä kompensoimattomasta verkosta kompensoidulle vaadittuihin arvoihin vai sitä että kun maasulkuvirrat laskevat ja samalla kestoajat lyhenevät niin ylemmän tason suojaus tykkää kyttyrää ja lähdön releistys on sokea? |
![]() |
13.07.2015 02:32 <Mikko Koho> Wanhasta kunnon Savonius-roottorista kehitetty ja oli pitkään patentilla suojattu mutta ilmeisesti nyt patentti on, vuosien kuluttua, lauennut. |
|
12.07.2015 16:24 <Make> Ainakin Helsingin vastaavissa on osassa tuo pykälä päälipuolella ja osassa ei: http://www.helvar.com/node/1642 |
|
12.07.2015 16:10
<Make>
Ehkä toiseen pylvääseen on jostain syystä myöhemmin lisätty kuristimet. Ainakin ne ovat vähän jälkiasenteisen näköiset. E40-kantaisissa suoraan verkkoon kytkettävissä lampuissa ei taida hirveästi olla enää valikoimaa... Megaman Clusterlite on ainakin yksi sellainen. |
![]() |
12.07.2015 14:35 <muhentaja> Googlettelun tulos (osumia suomalaisiin sähkötarvikkeita myyviin verkkokauppoihin) näyttäisi olevan se, että tuo riippuu ainakin jossain määrin kalusteesta. Johdonsuojissa, vikureissa ja muissa vastaavissa kiinteän asennuksen kalusteissa näyttäisi olevan 0-OFF vihreällä pohjalla sikäli kun värimerkinnät on, mutta sitten taas moottorinsuojakytkimessä on punainen = seis. Tässä taas esimerkki vähän isompien sähköjen (1kV) puolelta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/3819 |
![]() |
12.07.2015 11:09 <Jouko> Varmaan samat tolpat jotka itsekin kuvasin viime kesänä, helteisessä linjanalusvesaikossa rymyten. Joitakin orsia oli myös Leppävirran suuntaan jätetty. Mahtaako viereinen Kotalahden erotinasema olla enää pystyssä uusitun 110 kV VAR-HUM johdon alla? Siinähän oli laajentamisvaraa viereisen nikkelikaivoksen tarpeisiin mutta sähköasemaa ei koskaan taidettu rakentaa, ainakaan maastossa merkkejä ei näkynyt. |
![]() |
12.07.2015 09:41 <calm> Kyllä kuvat taisi olla vain muistikuvia, ainakaan valokuvia ei kyllä löytynyt. |
![]() |
12.07.2015 08:50 <Late> Tuossa vaiheessa jäljellä oli vanhasta linjasta vain yksi kiristyspylväs. Siitä löysin kyllä kuvan, mutta muu jäi kuvaamatta. Oravikoskella on toistaiseksi muutama pylväs vanhaa linjaa jäljellä. Ne olisi jossakin vaiheessa käydä kuvaamassa ja laittaa kuvat tänne. |
![]() |
12.07.2015 00:30 <RicuP.> Joo, en tiedä enempää tästä voimalasta. ABB:n sivuilla oli juttu tämmöisestä pari vuotta sitten. |
|
12.07.2015 00:20 <RicuP.> Luultavasti on Idman tai Taito. Kerran vaihdettiin tuommoisiin johtoja ja asiakas sanoi sen olevan ns. Y-valaisin. Valaisimissa oli VR leima eikä muuta. Lisäksi tuo runko on tyhjää täynnä, eli mahd. kuristin on muualla. |
![]() |
11.07.2015 23:08 <Marko> Jos suojareleistys ei ole nykyaikainen, mutta käytössä on maasulkuvirran kompensointi, ei 20 kV:n johtolähdön suojaus välttämättä havaitse lähdön katkeilevaa maasulkua ja sen seurauksena koko päämuuntaja voi laueta verkosta. Niin lienee näissä käynyt. |
![]() |
11.07.2015 22:39 <Marko> Edelleen on ihreä = päälle, punainen = pois, ANSI (tmv) maissa on päinvastoin. |
|
11.07.2015 22:02 <Make> On se tietysti mahdollista, ihmetyttää vain että samassa pihassa käytetään eri lampputyyppejä. |
|
11.07.2015 21:58 <Make> Siinä onkin iso korjaustyö. Johtimet näyttävät samanvärisiltä, varmaan ovat numeroituja. |
|
11.07.2015 21:51 <Make> Valaisin on Idman 8512 HPL250 ja valonheitin Orno 160-065. |
|
11.07.2015 21:50 <Marko> Jospa ovat sekavalolamppuja, ulkonäöllisesti on vaikea erottaa. |
![]() |
11.07.2015 21:47 <Marko> Pienillä tuulennopeuksilla tuollaisen hyötysuhde on normaalia turbiinia parempi, mutta kovemilla tuulilla jää jälkeen, |
|
11.07.2015 21:45 <Make> Kuristinkotelo näyttäisi olevan Orno "07". |
![]() |
11.07.2015 21:34 <Make> Valaisin taitaa olla SLO HKB 10. |
![]() |
11.07.2015 21:27 <Make> Oikea alempi heitin näyttää Ornolta. |
|
11.07.2015 21:15 <Make> Valaisin näyttäisi olleen suunnilleen Orno 17-106. |
|
11.07.2015 21:00 <Make> Valaisin näyttäisi olevan SLO HKB 4. |
|
11.07.2015 20:29 <Make> Hieno torvenmuotoinen valaisin. Lieneekö Idmanin tekemä? |
![]() |
11.07.2015 17:14 <Jouko> Muuntajista vain yksi on 110/20 kV käämeillä, kaksi muuta ovat 110/10 kV sekä kolmikääminen 110/20/10 kV. |
![]() |
11.07.2015 17:08 <Jouko> Calm: joko kuva löytyi? :) |
![]() |
11.07.2015 16:36 <Jouko> Onpas melkoinen muutos vanhaan nähden! |
![]() |
11.07.2015 16:32 <Jouko> Käyttövarmempi useammalla lautasella. Voisihan tuo kahdellakin kestää mutta jos toinen niistä menisi rikki, joutuisi jäljelle jäänyt melkoiselle jänniterasitukselle ja jossain kohtaa löisi kyllä yli. |
![]() |
11.07.2015 02:04 <RicuP.> Olikos se vaiheiden välissä vai vaan yhdessä se 20kV? Että olisikos kaksi lautasta riittänyt :/ |
|
10.07.2015 23:35 <kpx1> http://yle.fi/uutiset/yhteiskunta_on_yllattavan_haavoittuvainen__hapertunut_kaapeli_kaatoi_terveysasemien_puhelinverkon_turussa/7330904 Tuossa kaapelissa on ainakin muutama sata paria. |
![]() |
10.07.2015 20:44 <Make> Valaisin voi olla Steinel L535 S. Ilmalämpöpumppu on ainakin Mitsubishi. |
![]() |
10.07.2015 20:15 <Make> Se vaikuttaisi olevan samanlaisella ulkonevalla linssillä kuin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8203 Vaikka ei toimisi, tuskin on vaikea korjata. |
![]() |
10.07.2015 20:09 <Make> Tuo ilmalämpöpumpun kotelon näköinen on siis säähavaintokoppi? Mitä sellainen sisältää? |
|
10.07.2015 20:07
<Make>
Ainakin Elisa täällä päin vaikuttaa, silloin joku kaappi voi hyvin olla myös kaapeli-TV:lle. 1200 paria kuulostaa melkoisen paljolta. Oletettu kapea katuvalokeskus on ruskea, mahtaako väri kertoa jotakin? |
![]() |
10.07.2015 09:31
<Hartsa>
45 pylväässä on vanha kentän valonheitin..... Vois ehkä olla ihan toimivakin. |
© Janne Määttä 2004-2017