|
01.04.2017 17:46
<Make>
Vai niin kävi... Oliko vanhoissa helloissa jotain vikaa? Ei kai asentajat tuota vahtia sentään vieneet? Kerran olen vaihtanut tuollaisen mekaanisen munakellon. Olikohan se hella myös Rosenlew. Kello oli Peapsa- merkkinen ja oli rattaasta mennyt hampaat. Oli jo kerran kuulemma vaihdettu. |
|
01.04.2017 00:10
<RicuP.>
Onhan se niin, että pienehköltä tuntuva virta on 230V jännitteellä kuitenkin useampia watteja, joilla saa jo melkoista lämpöä aikaan. Olen kuullut (ei käytännön tietoa), että vikavirtasuoja voi laukoa, jos on löysä liitos, joka kipinöi. Tämän takia kaikki ruuviliitokset pitää olla tiukassa. Jousiliittimet on tässä suhteessa melko epäilyttäviä, kun n. 15v vanha wago irtoaa välillä ihan nykäisemällä.. Myös kalusteissa on jousiliittimien kanssa oltava tarkka, että johdin on ihan oikeasti pesässä. Vanhassa Strömforsin jousiliitinohjeessa sanottiin kutakuinkin näin, että johdon kiinnitys tulee varmistaa vetämällä, eikä johdin saa olla taivutettuna niin, että se aiheuttaa liittimeen vääntöä. Näin etenkin paksuimmilla ja jäykemmillä johtimilla. Kuoritun johtimen pään pitää myös olla täysin suora, jotta se koskettaisi mahdollisimman tasaisesti koko matkaltaan kontaktipintaa. Myös liitoksen avaamisella oli joku määrällinen rajoitus; olikohan 2-3 kertaa. Tuo sähkön haju on aina huolestuttava merkki. |
|
|
31.03.2017 23:19
<RicuP.>
Nyt tuli hellavahdille ja koko hellalle lähtö, kun tuli uudet hellat koko taloyhtiöön. Uudet hellat on semmoisia, joissa on mekaaninen "munakello", joka katkaisee virrat levyiltä. Heti oli pientä vikaa, kun kello ei näköjään aina lähtenytkään tikittämään, vaan jumitti jolloin levyt jää päälle! Lisäksi kellon mahdollisesti sammutettua levyt, jää ne kuitenkin päälle -asentoon ilman varoitusta, toisin kuin tässä minun hellavahdissa.. Uusi hella on Rosenlew, jonka on valmistanut puolalainen yritys Electroluxille. |
|
31.03.2017 22:50 <RicuP.> Wikipedian mukaan Pohjoista kohti on se, missä on seinälle maalattu pallukoita, joten tämä on kai sitten Toinen matka. Tämäkin teos kuvaa jotain, mikä ei tavalliselle sähkärille oikein avaudu |
|
31.03.2017 22:19
<Make>
Ompa siinä keksintö. Pallovalaisin on Idman Globus 701 08 HPL125 AO400. |
|
|
31.03.2017 22:15 <Make> Kyseessä on Pekka Jylhän teos Pohjoista kohti tai Toinen matka: http://sininenmeri.blogspot.fi/2010_04_01_archive.html |
|
|
31.03.2017 19:00
<Mikko Koho>
Lähinnä tapauksissa joissa on tullut maasulku mutta vikaresistanssi on niin iso ettei se riitä laukomaan varsinaista johdonsuojaa tai sulaketta. Kokemusta potentiaalisesta sähköpalon alusta on omalta koululta. Tiloissa on kyllä automaattinen paloilmoitin mutta vaikka erään kerran ilmeisesti luokkahuoneen ikkunan alla oleva puhallinkonvektori alkoi työntää käryä luokkaan niin ilmaisimet eivät lauenneet vaikka huone haisi jo lähes kuolemalle. Jätettiin laite yöajaksi pois päältä ja soitto kiinteistöhuoltoon niin seuraavana päivänä paikansivat häiriön mikä oli kyllä itsestä aavistuksen liian myöhään. Kouvolassahan koulun tuhonneen tulipalon ensioire oli se että tiloissa on sähkön käryä. |
|
31.03.2017 18:53
<Janihanix>
Nykyään näiden sähkölinjojen lähtöpylväät ovat Y:n malliset ja itseohjattavat |
|
31.03.2017 15:57 <Jouko> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4497 |
|
|
31.03.2017 14:13
<RicuP.>
Ei munkaan mielestä ole estettä eri tyyppisten suojien käyttöön. Minkä tyyppisessä tapauksessa se suoja sitten suojaa palolta? Olen myös kuullut vastaavaa. Hyvä palonsuoja on 230V palovaroitin relepohjalla, joka ohjaa kontaktoria jonka perässä on kaikki muu, paitsi valot. Samaa saa myös mallina, joka laukoo vikavirrat, kun häly tulee. On ns. Älypalovaroitin. |
|
30.03.2017 23:55 <Koomikko> Tämä on samaa linjaa kuin http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9596 |
|
30.03.2017 23:04 <Hartsa> -75 niistä alettiin luopua vaaransa takia. |
|
|
30.03.2017 23:03 <Hartsa> En muista mihin asti ne PCB käytti -70 lukuu on ollu Askarell täytteisiä muuntajia on ollut palovaaran takia kaivoskäytössä. |
|
|
30.03.2017 21:28
<Make>
En muista asunnoissa koskaan nähneeni muita kuin 30mA suojia. Joihinkin teollisuuden ja maatalouden keskuksiin tulee välillä 300mA suojia. Ne on aina mukavia yrittää huomata tarjousta tehdessä. Ei kai ole mitään estettä laittaa samaan kohteeseen ja keskukseen monen tyyppisiä suojia. Tulee automaattejakin usein B ja C- käyräisiä sekaisin. Täällä suunnittelija on aikanaan osannut asiansa. Muut keittiön pistorasiat ovat vikavirran perässä, paitsi kylmäkaappien ja APK:n. |
|
30.03.2017 15:30 <Mikko Koho> Kerran olen kävellyt ohi kun sukeltajat olivat tuolla Linnankosken voimalan raunioilla. Laitoksesta on säilynyt aika paljon historiatietoa nykyaikaan. Mm. yksi ikävimmistä töistä oli turbiinin puisen painelaakerin vaihto. Kyseinen laakeri paloi vaikka oli veden alla ja vaihtajan piti talvisin seisoa puolimetrisessä vedessä. Kylmän veden lisäksi myös konesali oli kylmä ja lumi tuiskusi sisään. |
|
|
30.03.2017 11:25 <KMW> http://yle.fi/uutiset/3-9532261 |
|
|
29.03.2017 03:56
<Mikko Koho>
Itsellä kävi aikoinaan eräässä projektissa kämmi kun ulkoalueen uudet pistorasiat ja jääkaappi menivät saman vikurin taakse. Niitä oli siis pääkeskuksella yhteensä kaksi kappaletta. Noin 10v käytön jälkeen ei liiemmin jääkaapin sulamisia ole raportoitu mutta ehdottomasti parempi olisi jos laukeamisherkemmät ryhmät olisivat oman takana ja muut toisessa. Miten muuten nykysuositukset menevät noiden vikurien suhteen että saako samassa keskuksessa ja kohteessa olla kahden eri virtaluokan vikureita? Ajattelin lähinnä ratkaisua jossa ne pistorasiat, joihin todennäköisesti tulee kädessä pidettäviä laitteita, olisivat 30mA suojan perässä jolloin suojattavana on suoraan henki ja sellaiset rasiat, joihin tulee jääkaapin, astianpesukoneen tms. kaltaisia kalustekuormia, olisivat 50mA tai 500mA suojan perässä niin että palosuojaus olisi vähän parempi kuin pelkän johdonsuojan perässä? |
|
|
29.03.2017 02:43
<RicuP.>
Oletan, että saman vikurin perässä on useampia muitakin ryhmiä, jolloin laukeamisriski kasvaa. Eräässä uudiskohteessa oli suunnittelija piirtänyt sähköt niin, että jääkaappi oli vikurin perässä. Kävi sitten niin, että sateella ulkopistorasia laukoi ja jääkaappi pimeni, tietenkin aina yöllä ja asukkaiden ollessa poissa. Muutenkin ovat aika herkkiä laukomaan milloin mistäkin syystä, joten en ottaisi sitä riskiä, että pakasteet sulaa ja paikat kastuu.. Yksi keino olisi laittaa ihan oma 2 -napainen vikis tuolle ryhmälle, jolloin saadaan ulkopuoliset laukojat pois kuvioista. Itse olisin varmaan vetänyt kylmän viileästi omat langat jääkaapille samoissa putkissa suoraan rasian läpi "kireänä" ilman liittimiä tai kytkentävaroja jakorasiassa, jolloin sekaantumisen riskiä toiseen ryhmään ei pitäisi olla rasiaa myöhemmin kopeloitaessa. Periaatteessa kahta eri syöttöä ei saisi olla samassa rasiassa, mutta kun sitä käytetään vaan reittinä, eikä virtapiirin osana, niin tuskin on iso synti. Jos vielä saa saman sulakkeen perään, niin parempi. Muuten ehdottomasti eri vaiheeseen, kuin keittiön ryhmä. |
|
28.03.2017 21:49 <Make> Tutun oloinen Strömberg- työmaakeskus. |
|
|
28.03.2017 21:42 <Jooo> Tällä sivulla taitaa vierailla muitakin sähköasentajia, kun kaipaisin mielipiteitä tällaiseen tilanteeseen: saneerauskohde jossa keskus uusitaan ja koko omakotitalon sähköt uusittiin tn-s järjestelmään pääasiassa vanhoihin putkiin vetämällä uudet piuhat. Keittiöön vedettiin uusi syöttö pistorasioille 3x2,5s vanhaan jakorasiaan, josta haarat työtasoille ja lattian rajaan pistorasioille. Samasta rasiasta meni myös putki jääkaappipakastimen pistorasioille, joten nekin tuli samaan ryhmään. Mietityttää kun jääkaappikin silloin tulee vikurin perään vaikka nykyään se taitaa olla peräti suositus, että olisi ilman vikuria? Onko kukaan täällä kävijöistä tehnyt tällä tavalla, lähinnä kiinnostaa onko jokin muu tehnyt samalla tavalla ja tuleeko ongelmia? (Keittiökoneet uusia ikeasta ja Apk, liesitaso&uuni, valot sekä liesituuletin meni omilla syötöillä). |
|
28.03.2017 19:36 <Jouko> Muuntajan työmaadoitukseen tarjolla näemmä valokaarisuojat. |
|
|
28.03.2017 15:12 <Mikko Koho> Ei ihan tämän tasolle yllä tapaus jossa rakkaan, n. 100 asukkaan, kerrostalon ala-aulan ilmoitustaululle oli joku ripustanut nastalla puoliksi syödyn pizzan.. :) |
|
28.03.2017 08:12
<calm>
Täkäläinen koodi poistaa kuvista kaikki exif-tiedot, niin siinä menee samalla suuntatietokin ja sitten kuva näkyy sivulla siinä suunnassa kuin se tiedostossa on. Voisihan siihen jonkun lisälogiikan laittaa, että käyttäjä voisi asian edes huomata.. http://www.daveperrett.com/articles/2012/07/28/exif-orientation-handling-is-a-ghetto/ |
|
|
28.03.2017 05:47 <muhentaja> Ainakin osa kameroista tallentaa kuvat siten, että tieto kameran asennosta kuvanottohetkellä on vain metadatassa, varsinainen kuvadata on aina kennon koon mukainen eli vaakasuunnassa. Tämän sitten jotkut katselu/galleriasoftat ymmärtää ja toiset ei. |
|
|
28.03.2017 01:59 <Mikko Koho> Mikähän tässä on kun tietokone näytti kuvan olevan oikeinpäin mutta galleria tahtoo kääntää niskat nurin? Joku tekninen juttu vai onko maailmanmeno todella niin sekaisin ja kallellaan että kuvienkin pitää olla 90-asteen kulmassa? No, pääasia ettei ole ylösalaisin ettei valu keltaiset nesteet enää yhtään pahemmin päähän.. |
|
|
27.03.2017 19:09 <Jouko> :) |
|
|
26.03.2017 21:20
<Mikko Koho>
Kyllä näillä säätöä ajetaan. Viranomainen, käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, antaa viikkokeskiarvon eli sen arvon paljonko vettä menisi Vuoksesta viikon aikana keskimäärin läpi jos laitokset ajaisivat tasaista virtaamaa ja tähän keskiarvoon Fortumilla on normaalitilan, ei siis tulvan tai vähävetisen ajan aikana, pieni tilapäinen poikkeamaoikeus. Viikkokeskiarvon pohjalta sitten aikataulutetaan tunneittainen juoksutus sen mukaan miten voimalan omistaja haluaa. Normaalitilan minimiarvo taitaa olla 200m³/s ja maksimista en ole varma, ainakin 920m³/s ovat ajaneet ja tämä on se virtaama jonka Vuoksen Venäjän puoleiset kaksi laitosta nykyisellään läpäisevät. Tainionkosken ja Imatran välillä se ei normaalisti juuri näy koska laitosten välinen säätöviive on pieni, 20min luokkaa, ja pinta pystytään pitämään vakaana. Imatrankosken alapuolella pinta on välillä vaihdellut kovastikin ja osasyynä on ollut Venäjän puolen tariffihinnoittelu joka ei kannusta säätämään. En ole ihan varma miten tämän vuoden työt menevät mutta tämä valli oli käsittelyssä ainakin viime kesänä, nyt vuorossa on toisen rannan muuri ja muun muassa padon keskimmäinen tulvaluukku menee peruskorjaukseen ja sen takia näytösjuoksutuksiakaan ei ajeta. |
|
|
26.03.2017 13:33
<Mikko Herpman>
Miten muuten, ajetaanko Imatraa/Tainionkoskea kutakuinkin täysillä jatkuvasti? Vai riittääkö virtaama tähän läpi vuoden? Vai onko minkä verran mahdollisesti säätötehoa näillä voimalaitoksilla, eli ajetaanko yön aikana vähemmän. Joillakin jokilaitoksillahan sopivaan aikaan juoksutus pienenee merkittävästi, miten on Vuoksessa? Korjataanko tätä ylisyöksyvallia vai muutenkin patorakenteita? |
|
25.03.2017 13:36 <Jouko> Saxka-kaapeli suoraan Voikosken kaasutehtaalle, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4291 |
|
|
25.03.2017 08:21 <M. Asentaja> Ei ollut tuon ikäisessä Strömbergissä PCB;tä. Minerraalipohjainen muuntajaöljy. |
|
|
24.03.2017 23:38 <Hartsa> Voisko olla PCB pytty ?? Öljynähä se ois kelertävää ja näkys tossa mittalasissa. Eikähän ne kaikki sellaset oo jo kerätty pois käytöstä. |
|
24.03.2017 23:36 <Hartsa> Cobra on käynyt purasemassa vähän pylvästä ja kyllästely sen.... |
|
24.03.2017 23:34 <Hartsa> kaikki on vinksin vonksin =D Kestää kestää !! |
|
24.03.2017 23:33 <Hartsa> Siellä on ehkä linjaerotin, Asbestikaappi on ihan varmasti tämäkii lautapömpeli ;) |
|
24.03.2017 22:12 <J.P> JSE:lla jostain syystä lentomerkit asennetaan 4:lle pylväälle, yleisemmin vain 3:lle. |
|
24.03.2017 22:10 <Make> Melkoinen väännös tuokin... |
|
|
24.03.2017 21:59 <Make> Miksi noita keltaisia renkaita on noin paljon? |
|
24.03.2017 21:57 <Make> En ole ennen nähnyt vasenta pylväsmallia. |
|
24.03.2017 21:54
<Make>
Vai Mikkelissä harrastetaan Strihliä, malli varmaan Mistral: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2487&pos=1&pid=122298 Kuvassa ehkä on Sähköliikkeiden OY 8153. |
|
24.03.2017 17:03 <muhentaja> Samaa olen itsekin joskus pohtinut. Ehkä se on tottumiskysymys, sillä tuolla netin foorumeilla taas 60Hz alueella asuvat vierastavat 50Hz järjestelmistä lähtevää ääntä. |
|
|
24.03.2017 14:39 <Juippi> Miksihän 50 hertsin hurina on nuotiltansa paljon mukavamman kuuloinen, kuin kuuskymppinen? |
|
|
23.03.2017 23:06 <Koomikko> Jarrupannallisen moottorin käynnistys https://youtu.be/fNuI6keQXYA |
|
|
23.03.2017 19:37
<Mikko Koho>
Lieneekö joku enne että tämän biisi on alunperin Ville Pusan "Ingen vinner" jonka Jore Marjaranta on esittänyt nimellä "Haaveet kaatuu". Eräänkin kerran tämä biisi soi koululuokassa kun porukka oli kovalla vaivalla ja opettajan tiukalla ohjauksella vääntänyt Exceliä puoli tuntia ilman välitallennuksia ja juuri tallennuksen aikana kone meni jumiin.. https://www.youtube.com/watch?v=ONbtXRrw0ZE |
|
23.03.2017 17:11
<Mikko Koho>
Jostakin syystä en enää ihmettele sitä minkälainen kuva suuresta osasta kalastajia on itselle muodostunut.. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salakalastaja-on-harski-tai-tyhma-saimaan-viimeiset-lohet-haetaan-piikkilanka-aidan-yli/ |
|
|
23.03.2017 13:38 <Jouko> Maakaapelointi nyt menossa näidenkin kaksoisjohtojen osalta. Vasen johto vissiin vain Kirjalan ja Siekkilän sähköasemien välisenä runkolinjana, oikeanpuoleinen jakeluverkon kuormittamana. Kuvan valopylvääseen päivitetty Strihl-merkkinen spn-valaisin viime vuonna. Samaisia kylvetty ympäri kaupunkia vanhojen kauhavalaisimien tilalle, joillakin alueilla myös led-versioina. |
|
22.03.2017 21:16 <Make> Ei taida nuo valaisimet olla ihan vielä lähtemässä. Nyt yhteen on vaihdettu lamppu! Näyttää, että ainoa huoltokierros tehdään keväällä. |
|
|
22.03.2017 21:11 <Make> Monenlaisia sanoja sitä tehdäänkin tuttuihin lauluihin... |
|
|
21.03.2017 20:52 <hartsa > sai siis säätöservoo... |
|
|
21.03.2017 20:51 <Hartsa > Veikkaisin ite säätösylinteriä..... |
|
|
21.03.2017 00:21
<Mikko Koho>
Eteläisemmässä Karjalassa selvittiin alle kymmenellä litralla. Sotku tosin lienee ympäristövahinkoa suurempi. http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2017/03/20/Vuokseen%20p%C3%A4%C3%A4si%20pieni%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%20%C3%B6ljy%C3%A4%20Tainionkosken%20voimalaitoksen%20turbiinihuollon%20yhteydess%C3%A4/2017522041991/16 |