![]() |
15.02.2017 10:24
<topiax>
Mikähän se "alimmainen vaihtoehto" on, minulla kun näkyy vain tällaisia vahtoehtoja: http://www.paperia.fi/media/kuvat/karttapaikka.png |
![]() |
15.02.2017 10:21 <topiax> Hanskavirhe, nyt sekin korjattu. |
![]() |
15.02.2017 00:54 <RicuP.> Tuo on vieläpä Suomi -mallin Siemens. Onkohan tuossa tapissa ollut eristin? |
|
14.02.2017 23:18 <RicuP.> Niin taitaa olla ja tuo muuntajaviritys onkin nyt purettu ja valaistusta uusittu Hyvinkään päästä jälleen. Osaan näistäkin tuli uudet pylväät, mutta nämä vanhat valaisimet ja Amkat vaihdettiin niihin "lennosta". |
![]() |
14.02.2017 23:10 <RicuP.> Tuossa lieriössä on varmaan kuristin, kun on noin iso. Tuo "nokka" näyttää vähän samalta, kuin siinä Taitossa, mutta tuntuu olevan paljon isompi. |
|
14.02.2017 23:04
<RicuP.>
Joo, on Alppiluxilla ollut, ja se on vieläpä ollut hyvin yleinen täällä. Oli ihan oma nimikin, jota en nyt muista, mutta voi löytyä jostain vanhasta luettelosta, koska vielä muutama vuosi sitten sai vielä. Tuossa kuva, tosin tyyppi on tavallisen opaalin tyyppi: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3741&pos=68&pid=69960 On oikeasti kirkas pallo, jonka pinnassa on tuommoisia helmiä. Keräävät hyvin lian. |
![]() |
14.02.2017 22:20
<RicuP.>
On myös kumma, että tuossa Auran valaisimessa on verkkojännitteisen tuotteen tyyppikilpi, vaikka se todellisuudessa on 24V. Tuommoisia liitosjohtoja tuli myös tänne parin kiinan Led liitäntälaitteen mukana, jotka tilasin tässä taannoin. Lisäksi toisiopuoli näytti molemmista navoista 17V maata vasten, vaikka "kylmänä" eristysvastus ensiö ja toisio puolen omat navat yhdessä menikin läpi. Tämä on hyvin erikoista, kun toision ulostulo on 12V ja maata vasten löytyi silti enemmän. En vielä kokeillut, mitä maadoituksen lisääminen tuohon olisi vaikuttanut. |
![]() |
14.02.2017 21:37 <RicuP.> Tuo on mun mielesta sitten aika selkeä Orno 15-100. Huomaa tuosta kauhan istukasta, joka on leveä kauhaa vasten ja pitkähkö. https://issuu.com/mrdesigncatalogues/docs/orno_valaisimia_lampor_24mb/77 |
![]() |
14.02.2017 21:06
<RicuP.>
Pitää laittaa kuva. Amkan kiinnike oli semmoinen lattaraudan pätkä, joka väännetty L muotoon, niinkuin on joskus puhelinlinjoissa käytetty. Joku ihme SLO versio tuo on ja kumma, kun sitä on niin harvassa. On hyvin paljon AEG Koffer 150 näköinen, ehkä joku proto tyyppi. Tosin tuossa ei ollut tolpan päähän asennus vaihtoehtoa, eikä asennuskaan ollut kovin vanha, melko varmasti 80 -lukua. Lahden vastaava vissiin samaa ikäluokkaa. |
![]() |
14.02.2017 20:50 <RicuP.> Aivan. Päätteet näyttää ihan samoilta, kuin tässä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9078 eli tuo naaras puoli molemmissa päissä. |
![]() |
14.02.2017 20:50 <Make> Ja tuossa on samantyylinen, jossa on kai kaksi kuvun kiinnikettä kauhassa kiinni: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1128&pos=1&pid=125951 |
![]() |
14.02.2017 20:43 <RicuP.> Olen myös törmännyt tuohon ongelmaan rakennuksilla rännilämmityskaapeleiden kanssa. Ruuvit putken läpi ei todellakaan tee hyvää kaapelille, vaikka luulisi, ettei se pahemmin niihin osu. Uudiskohteissa kaapelin pujotusta ei ruuvien lisäksi yhtään helpota, että syöksyt on piittaamattomien toimesta täytetty muovikelmun mytyillä ja kalikan pätkillä.. |
![]() |
14.02.2017 20:32 <Koomikko> Täälläpäin ennen näkyi selvästi ennen kun seuratalon saunomiset lentopallopelin jälkeen loppuivat ja pururadan valot sammuivat. Naapuri oli joskus mitannut jännitettä työnantajansa piirturilla ja saanut n. 150 volttia, no eipä paljon tarvinnut televisiot katsella kun tuossa pahemmin kuva näkynyt. Kaiken huippu oli se kun kylälle lisättiin toinen muuntaja niin alkuperäinen alikokoinen vaihdettiin pienempään. |
![]() |
14.02.2017 20:27 <RicuP.> Jos tuo eristin olisi katkennut toiselta puolelta, niin se olisi ehkä voinut kiskaista ja raottaa erotinta liikkuvalta puolelta ja se olisi ollut sitten entinen koko hoito.. Jotkut erottimet sitävastoin näkyvät olevan kiinteitä linjan molemmin puolin. |
![]() |
14.02.2017 20:26 <Make> Ja päiväys on tulevaisuudessa? |
![]() |
14.02.2017 20:14
<Make>
Antennikaapelit näyttävät "hieman" järeiltä. Syöksytorvista on samanlaisia kokemuksia. Siinä on joku laippa juuri noin ruuveilla kiinni ja kouruun tehty aukko on vielä paljon pienempi. Vielä kun kiinnikkeet ovat sisäpuolella ja katon reuna lähellä, on hyvä kun sormet edes mahtuu sisään. Maasta käsin on turha edes yrittää puhdistaa. Jonkunlainen pääliverkko saisi olla vakiovaruste. |
![]() |
14.02.2017 20:14
<RicuP.>
Tuolla näyttämöllä sai varmaan tehosteet aikaan ihan talon puolesta :) Täällä oli aikoinaan villatehtaan hallien katon rajassa ainakin jonkin sortin avojohtoa. Tuskin kuitenkaan ollut vuosikymmeniin käytössä. Vähän huono homma, kun luulisi olevan pölyinen paikka. Hyvin vanhoja nousu- ja muita ryhmiä ja kennokeskuksia näkyy olevan yhä käytössä. Kennot oli maalattu jossain eri väreillä, joka kai ilmaisee käyttötarkoitusta. Vanhat sprinklerit myös vesitoimisine kelloineen. Tuosta eristimestä, että ihme kun sisällä ei ollut mitään "raudoitusta", eli metallitankoa. Veto oli nyt pelkän posliinin varassa. Ihan poikkileikkaus kuva löytyy eräästä käsikirjasta. Tuossa juttua noiden testeistä: http://arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1197005&from=&view=lres&prms=s_start%3D280%26s_class%3D1 |
![]() |
14.02.2017 20:07 <Koomikko> Kokonaan oli jännitteetön. Vanhat pääteosat olivat vain yhteensopimattomia uusien eristimien kanssa ja asentajat eivät halunneet pitkittää katkoa. |
![]() |
14.02.2017 20:00
<Make>
Kerrankin tuuria. Ehkä myös varsi on Mekes... Amkan kiinnike on kai vain joku tappi? Varmaan Broadwayn näköinen on vaihteeksi SLO. Pisara neliössä on merkintänä myös SLO Koffer-mallissa. Varmaan tuossa on kilpi sisällä. Kuvuttoman löytäminen voi olla hankalaa... |
![]() |
14.02.2017 19:24 <Hartsa> tämmöinwn oli aikanaan kuhankoskella kankaan linjassa mutta -90 luvulla se pylläytettiin nuritte uusien linjojen myötä. |
![]() |
14.02.2017 19:09 <RicuP.> Olisiko jännitteet olleet noiden vanhojen eristinten puolella erottimen ollessa auki, niin olisi silloin tehnyt niittenkin vaihdon mutkikkaammaksi? |
![]() |
14.02.2017 18:51 <calm> Se on se alimmainen vaihtoehto kansalaisen karttapaikan nykyisistä ETRS89-vaihtoehdoista kun tänne syötettäväksi kelpaa. Tai sitten voi surffata tämän sivuston karttapaikakkeella ja klikata siitä suoraan oikean vaihtoehdon (ehkä se vielä joskus tulee suoraan lisäyssivullekin klikattavaksi..). http://calm.iki.fi/16/karttapaikake?y=62.86044&x=28.08365 |
![]() |
14.02.2017 17:11 <KMW> Yle on alkanut puhumaan jo vesiliukumäestä.... http://yle.fi/uutiset/3-9458831 |
![]() |
14.02.2017 15:29 <Jari> Aika kallis murtoreissu |
![]() |
14.02.2017 13:30
<Jari >
käytetäänkö tuon puhdistuksessa välppäharavaa |
![]() |
13.02.2017 22:18
<Mikko Koho>
Kotikaupunkini bändin versio sähköturvallisuusvalistuksesta: https://youtu.be/w_P6A0wxk7k?t=3m20s Mainittakoon että esityspaikka oli Teatteri Imatran vanha, ja uudisrakennuksen tieltä purettu, rakennus jossa oli itsessäänkin niin pahoja sähköturvallisuuspuutteita että ne pääsivät lehteen kun palotarkastaja joutui laitattamaan niitä kuntoon. Kyseisen talon pahin puute oli kuitenkin sprinklaus: talon rakentamisen/käyttötarkoituksenmuutoksen aikaan sellainen vaadittiin vain näyttämölle ja kun talon rakennusluvat eivät menneet uusintahakuun niin niitä ei oikein voitu muuallekaan vaatia vaikka talo oli puurakenteinen ja vain ulkopinnaltaan rapattu.. |
![]() |
13.02.2017 21:18
<Mikko Koho>
Ihan ensimmäisessä harjoittelussa tuli törmättyä AMKAan joka oli noin kilometrin pituinen ja määrä oli vaihtaa se lyhyempään jo pituutensa ja jostakin muustakin syystä. Toisessa harjoittelupaikassa oli sinänsä ihan kunnollinen tilanne kun 20kV tuli tontille ja muuntamot olivat kohteessa mutta kaasuturbiinin 200kW starttimoottorin kun laittaa keskellä maaseutua tähti-kolmiolla verkkoon niin valot vilkkuivat iloisesti vaikka momentinmuuntimessa oli kevennys joka otti kuormat vasta kun moottori oli kunnolla käynnistynyt. |
![]() |
13.02.2017 21:04
<Pekkis>
Tämä on kanssa ainoa käyttöpaikka tämän 600 -metrisen linjan päässä. Eiväthän säästölaput tai ledivalaisimet vilku, kun ovat reguloituja, mutta kyllä loisteputkista huomaa, milloin vaikka maalämpökone starttaa. Kun 7,5 kW ilmakompura kiihdyttää itsensä tähdessä vauhtiin, niin tietokoneen UPS päättää varmuuden vuoksi antaa akkuvirtaa sen vajaan kymmenen sekuntia. Loisteputkivalaisimet toisinaan käyvät pimeinä, kun kolmioon vaihdetaan. Ovathan ne virratkin tietysti kymmeniä ampeereja. |
![]() |
13.02.2017 20:32
<RicuP.>
Löytyihän niitä sattumalta vielä pari toiselta kadulta. Varsi on vielä alas laskettava ja Amkan kiinnikekin outoa mallia. Vai on noin lyhyeksi jäänyt tuon firman loru. Ilmankos ovat harvinaisia. Se 6.3-16 mainittu Broadwayn näköinen jäi kuvaamisesta huolimatta arvoitukseksi. Siinä on kuitenkin SLO:n metalliset salvat, kupu on reunoilta teräväkulmainen, mutta pohjasta pyöristetty ja pohja on tasainen. Oli stanssattu pohjaan "pisara neliössä". Muita tunnisteita ei löytynyt. |
![]() |
13.02.2017 19:41 <calm> Kotikotona oli muuntajalle ~800 m AMKAa ja linjan varressa 7 taloa. Jos perimmäisessä käyttöpaikassa hitsattiin, niin se kyllä näkyi valoissa melkolailla. Mökillä on AMKAa ~650 m ainoana käyttöpaikkana, eikä siellä kyllä omasta käytöstä vilkkumista huomaa. |
![]() |
13.02.2017 19:24 <Mikko Koho> Voipi olla kuoriosasta hyvinkin, tarkoitin "sisuksella" sitä joka on vaipan alla. En huomannut katsoa tarkemmin kun kerran pääsin asemalla käymään. Maston juuressa oli kuitenkin muistaakseni typpipullo tai pullopatteri ja kaapeleihin lähti pieni suojakaasuvirtaus. Joku kesä 2000-luvulla salama iski kyseiseen mastoon ja laittoi kaapeleita aika tavalla uusiksi. Ei tarvinnut aseman hoitajan odottaa valvomon soittoa kun näki jo televisiota katsoessaan että nyt tuli töihin lähtö. |
![]() |
13.02.2017 19:18 <calm> Toista se on nykytalojen ränneissä. Syöksytorvet on kouruun kiinnitetty alhaaltapäin ruuvaamalla niin, että kourussa on sentin piikit pystyssä just alasmenoreiän ympärillä. Ihan kuin olisi suunniteltu keräämään kaikki roskat siihen tukoksi.. |
![]() |
13.02.2017 18:16
<muhentaja>
Vaiko "kuori"osasta kuitenkin? Se ainakin olisi sopivan kokoista ainakin parin netistä löytyvän kuvan perusteella. Allekirjoittaneelle on jäänyt jostain radiohistoriaharrastajien nettisivuilta semmoinen käsitys, että nuo TV-mastojen antenneille menevät kaapelit olisivat ilmaeristeisiä kaapeleita, joissa keskijohdin (joka on skinefektin takia putkimainen sekin, umpitanko ei johtaisi yhtään sen enempää) on tuettu säännöllisin välein eristinrakenteilla kuoreen, ja eristyskyky pidetään yllä puhaltamalla asemalta käsin hiljalleen erikoiskuivattua ilmaa kaapeliin. Tämä kaikki sen takia, että satojen metrien matkalla minkä tahansa muun eristeen häviöt olisivat korkeilla taajuuksilla aivan liian suuret. Pikainen googletus tuotti pari kuvaa puretusta rakenteesta, kaapelin rakennetta on myös hitusen näkösällä: http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1397899017/120 |
![]() |
13.02.2017 17:03
<Pekkis>
Mitenhän pitkiä pienjännitevetoja on käytännössä järkevää tehdä yhden talouden käyttöön tavanomaisilla amkoilla tai maakaapeleilla, ennenkuin menee sähkö liian huonoksi? Täällä landella on talolta muuntajalle matkaa noin 600 metriä, ja kyllähän ne valot vilkkuu, vaikka amka taitaa olla peräti 70 -neliöistä, eikä uusi koppimuuntajakaan pienimmästä päästä. |
![]() |
13.02.2017 16:04 <Mikko Koho> Digitan Joutsenon lähetysasemalla syöksytorvet oli ainakin ennen tehty mastoon menevän koaksiaalikaapelin sisuksesta.. :) |
![]() |
13.02.2017 14:12
<Mikko Koho>
Jossakin oli että virtaama olisi n.3000m3/s joka vastaisi Kemijoen tulvavirtaaman suuruusluokkaa tai vähän alle. Kemijoella keskivirtaama on suuruusluokkaa 500m3/s kun Vuoksessa se on suuruusluokaltaan 600m3/s mutta olematon järvipinta-ala aiheuttaa sen että tulvat ovat paljon voimakkaampia. Täälläkin on varauduttu, ainakin paperilla, kuten kaikilla luokitelluilla padoilla, siihen että se pahin mahdollinen realisoituu ja vedet pääsevät valloilleen. Jos ei muistini petä tai säädökset ole muuttuneet niin ykkösluokan padoilla tuo suunnitelman päivitysväli on pari vuotta. |
![]() |
13.02.2017 12:59 <Hartsa> oilisi mukava kyllä tietää milloin tuon Kangas-Mänttä johto on purettu....tieto tuntuu olevan tiukassa ;) |
![]() |
13.02.2017 12:17 <Mikko Herpman> Syöksytorven yläosa lienee ihan peltisepän käsityötä.. Sinällään aika fiksun oloinen, lienee kourussa oleva aukko myöskin isompi. Eli ehkei mene niin helposti/nopeasti tukkoon. Varmaan joku ihan asiaa miettinytkin. |
![]() |
13.02.2017 11:49
<Mikko Herpman>
Näkyy olevan Jenkkilässä alkuperäinen ylisyöksy käytössä. Tuli ihan tämä kuva ja paikka mieleen. Tuolla toki on olosuhteet vähän järeemmät.. http://edition.cnn.com/2017/02/12/us/california-oroville-dam-failure/index.html |
|
13.02.2017 09:16
<Mikko Koho>
"Mureneva Amerikka" uhkaa realisoitua: http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201702132200069577_ul.shtml |
![]() |
13.02.2017 06:40 <RST> Eipä noita vetoeristimiä tule pidettyä autossa 2 tai kolmea enempää, toisaalta kyllähän joku varmaan toisi jos soittaisi ja pyytäisi... |
![]() |
12.02.2017 22:33 <Koomikko> Johtuu varmaan lyhyestä n. 15 metrin jännevälistä. |
![]() |
12.02.2017 22:28 <Koomikko> Jos vertaa nykykarttaa vanhempaan http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3132/313204/313204_1971.jpg niin parin pylvään päässä on ollut muuntaja muttei taloja lähimmällä puolella kilometrillä. Kun on yritetty säästää muuntajia niin niitä soviteltiin keskelle ei mitään ja kellään ei ole parempia sähköjä kuin naapurilla. |
![]() |
12.02.2017 22:15 <Jouko> Ei näköjään tuon enempää vetoa irronneessa johdossa, luulisi jäävän yhtä tiukalle kuin muut, painaahan toki tuo Motori jokusen kilon.. |
![]() |
12.02.2017 21:43 <Make> Nyt on jo Auralightin http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3304 ja Sähkötalo-Asennuksen http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3301 ledituotteita Tukesin listalla. Olen pitänyt noita asiallisina yrityksinä. Melkoinen liitosjohto, kun on litteä eurotulppa ja toisessa päässä kolmereikäinen "tietokone"- mallin kojepistoke. |
|
12.02.2017 21:34 <Make> Näköjään Alppiluxilla on ollut vastaava helmi/prismakuvioitu pallo. Luulin ensin, että ovat Ornon lasikuitupalloja, vaan eipä ollut. |
![]() |
12.02.2017 21:05 <Make> Toisessa kuvassa sitä jo pohdittiinkin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9552 |
![]() |
12.02.2017 20:52 <Make> Tuota noin... Niitä sitten löytyi vielä? Jos on sama Mekes, on -62-67-välillä tehty Parkanossa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekes Tyyppi on kovin Elvan K1/125W- tyylinen: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=14&pid=120348 |
![]() |
12.02.2017 16:21 <RicuP.> Nastolan alapuolinen kiilamalli oli totaalinen yllätys! Se on nimittäin Mekes, Made in Finland, type K1.1 125W. |
![]() |
12.02.2017 16:04 <RicuP.> Jep. Ensimmäisessä pylväässä vasta erikoinen valaisin onkin! |
© Janne Määttä 2004-2017