19.10.2014 19:28 <M.Asentaja> Paikalla on ollut aiemmin myllylaitos. kuvassa näkyvien perustusten päällä oli varastorakennuksia jotka olivat Pöyryn käytössä.Asuntona ollut rakennus sijaitsi vasemmalla kuvan ulkopuolella.
Betoniputken pituus on n. 200 metriä ja poikkileikkaus 3x4 metriä. Kertoman mukaan betoni on sekoitettu paikanpäällä lapiopelillä!

19.10.2014 20:25 <Jouko> Ettei asuinrakennus olisi jokipenkereen päällä oleva nykyinen maatila vai onko myllyn yhteydessä asustellut oma hoitajansa?

Miksiköhän ruuhen kattoelementit ovat reunustettuja?

20.10.2014 12:19 <M. Asentaja> Eteläpuolen tieltä tultaessa on jyrkkä lasku joen varteen, siitä vasemmalle on voimalaitos kun taas oikella sijaitsi laitoksen hoitajan asunto joka on jo aikoja sitten purettu pois. Laitoksellahan on aikanaan ollut kolmivuoropäivystys ja sen yhteydessä on myöskin ollut varastotilat johdonrakennus tarvikkeita varten joiden perustukset näkyvät kuvassa.
Pöyry on ollut tärkeä paikka maakunnallista Revon Sähköä synnytettäessä, Revonlahtihan antoi nimensäkin perustettavalle sähköyhtiölle! Enää ei ole kumpaakaan olemassa, ei Revonlahden kuntaa eikä Revon Sähköä. Raahen kaupunkikin kuului Pöyryn asiakkaisiin ja Merikoskelta rakennettiin 35 kV;n linja Pöyryn kautta Antinkankaalle Raaheen. Kytkinkenttä muuntajineen sijaitsi penkereen päällä lähellä mainittua maatilaa.

20.10.2014 14:30 <M. Asentaja> Kyllä kytkinkenttä oli juuri tuon tontin alueella, tosin se oli pienempi eikä täyttänyt koko tonttia vaan osan siitä.
Tietääkseni 35 kV;n verkko oli vain tämä Pöyryn kautta Antinkankaalle menevä kuparilinja. Antinkankaan jäätyä asutuksen keskelle se korvattiin Pyhtilän 35/20 kV;n asemalla mikä taas jäi pois käytöstä 110 kV;n tulon myötä melko pian.

20.10.2014 19:56 <calm> Näkyy tuo Oulun suuntaan menevä aukkokin vielä paikoin ilmakuvista löytyvän, kun tarpeeksi kauan sopivalla zoomauksella pyörittelee. Lähikuvista ei kyllä erota, mutta kauempaa katottuna näkyy viivasuora poikkeama maisemassa.

12.03.2015 17:51 <calm> Kappas, sattumalta tuli vastaa kuva, jossa näkynee Merikoski-Raahe 35 kV Oulun keskustasta. http://linjuri.1g.fi/kuvat/Pohjola+veljekset,+Oy,+Oulu/+54.jpg?img=full . Talo on edelleen paikallaan, mutta sähkölinjat rannan puolelta ovat kauan sitten kadonneet, http://goo.gl/I7KGRv . Onhan tämä linja vanhoissa Oulun kuvissa näkynyt nykyisen torin kohdalta monestikin, mutta minusta niissä on aina ollut molemmin puolin pylvästä 110 kV:n eristimet.

02.11.2015 13:58 <S> Olisiko tässäkin linjaa Merikosken ja Limingantullin välillä? http://oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1697.jpg

03.02.2022 01:40 <Jouko> Pöyryn voimalasta juttua ja mm. kuva generaattorista,
https://www.siikajokilaakso.fi/koskienergian-mukaan-poyryn-kalaporras-toimii-pato/2857910 (29.11.2019)

"Pöyryn padolla Revonlahdella on kaksi kalatietä; toinen pohjois- ja toinen etelärannalla. Molemmat ovat mukana Koskienergian lupaehdoissa, mutta yhtiö vastaa vain etelärannan kalaportaan hoidosta. Pohjoispuoli on osakaskunnan vastuulla.

Pohjoisrannan kalatie on auki ympäri vuoden, mutta eteläpuolen kalaportaat Koskienergia pitää kiinni ely-keskuksen lupaehtojen mukaan 2.12-15.5.

–&#8201;Kalatie on syytä sulkea, koska talven pakkasilla rakenteisiin kertyy jäätä, joka voi rikkoa portaat. Tätä ei ole tarkoitettu pidettäväksi auki ympäri vuoden. Kalakaan ei liiku talvella, toteaa Koskienergian vesivoimapäällikkö Tapio Ollila.

Eteläpuolen kalaportaat ovat saaneet välillä kipakkaakin kritiikkiä kalamiehiltä. Vettä ei ole tarpeeksi kalan nousta, he ovat moittineet.
Kalaportaan maksimivirtaama on 0,5 kuutiometriä vettä sekunnissa. Ainakin tällä hetkellä vettä portaissa on niin paljon kuin mahtuu, eikä reitti ollut Ollilan tietojen mukaan kuiva viime kesänä.

–&#8201;On tässä vettä ollut. Käsittääkseni kala nousee tätä vanhaa tietä, hän toteaa.

Pöyryn voimala täyttää 100 vuotta tammikuussa 2021. Laitoskanavassa ajan hammas näkyy, mutta voimala on sinänsä hyvässä kunnossa. Rakennus paloi 1980-luvulla ja on tuolloin rakennettu uudestaan. Kaksi vuotta sitten Pöyrylle asennettiin uutta, ajanmukaista tekniikkaa ja automatisoitu voimala on etäohjauksessa. Pöyryllä jauhetaan sähköä noin 2,5 miljoonaa kilowattituntia vuodessa.

–&#8201;Turbiinit ja generaattorit ovat 1940-1950-luvulta, muu tekniikka on viimeisintä, mitä voimalaitoksissa on käytössä, Ollila kertoo.

Koskienergian väkeä on harmittanut jokin aika sitten TV:ssä näytetty dokumentti, jossa toivottiin Pöyryn purkamista vaelluskalojen tieltä ja moitittiin sen tekniikkaa vanhentuneeksi.

–&#8201;Ei pitäisi mennä puhumaan sellaista, mitä ei tiedä. Asiat täytyy tarkistaa ensin, Ollila tuohtuu.

Pöyryä Koskienergia ei aio purkaa, vaan suunnittelee sekä padon että laitoksen uusimista. Aikataulua hankkeella ei ole eikä luvitusta ole vielä aloitettu.

–&#8201;Surullista on, että kaikki haluaa käyttää sähköä, mutta sitä ei saisi tuottaa ainakaan omassa näköpiirissä, Ollila vastaa padon purkamista vaativille.

Sähkön tuottaminen on yhtiön tehtävä, ja sitä se aikoo toteuttaa tulevaisuudessakin, Ollila sanoo ja muistuttaa vesivoiman olevan päästötöntä energiaa. Tekniikka on pitkäikäistä ja kestävää; vesivoimakoneet voivat kestää jopa 100 vuotta.

–&#8201;Vesivoiman hiilijalanjälki on pieni, Ollila toteaa.

Koskienergia omistaa myös Ruukinkosken voimalaitoksen ja aikoo laittaa senkin uusiin puihin. Suunnitelmat ovat valmiina ja rakennuslupakin on myönnetty. Rakentamisesta ei yhtiö ole tehnyt päätöstä, joten aikataulu on hyvin avoin. Hanke on saanut vesitalousluvan.

Tällä hetkellä Koskienergia uusii Laukaalla olevaa Kuhankosken voimalaitosta. Yhtiö omistaa 30 vesivoimalaitosta."