![]() |
23.05.2018 16:40
<Mikko Koho>
Tätä on ilmeisesti kuukauden ajan tarjolla mutta, kuten lehtijutusta ilmenee, sitä ei voi vastuukysymysten takia virallisesti mainostaa. Nuo vasemmalla puolella olevat aukot ovat settiaukkoja jotka muurattiin myöhemmin umpeen ja alue toimii nykyisin ylisyöksytienä. Ennen rakentamista ylävesipinta oli kuutisen metriä alempana ja ensin tehtiin vasemmalla puolella oleva osa samalla kun koski virtasi oikealta puolelta ohi. Sen jälkeen koski virtasi vasemman puolen aukkojen läpi ja rakennettiin tulvaluukut. Lopuksi, kun työt olivat riittävän valmiit, settiaukot tukittiin päällekkäin juntatuilla vaakasuuntaisilla palkeilla jolloin myös ylävesipinta nousi silloiseen suunnittelukorkeuteen. Myöhemmin pinnankorkeutta on vielä nostettu mutta sekin otettiin jo rakennusvaiheessa huomioon. |
![]() |
23.05.2018 15:47 <Mikko Herpman> Ovatko nuo kuvassa vasemman reunan aukot jotain vara-aukkoja tai jotain lisävarauksia? |
![]() |
23.05.2018 15:37 <Jouko> Tätäkö on nyt sitten seuraavan kuukauden ajan tarjolla? https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/edf394df-1a7d-447a-bc09-4548f35ff0a5 Voisi vaikka käydä katsomassa.. |
![]() |
23.05.2018 14:49
<ToivoM>
Loistehon kompensointi taitaisi vaatia sarjakondensaatttorin. Sellaisia ei taideta juuri käyttää 20 kV:n johdoissa. Ja maasulkuvirran hallinnassa ei kondensaattoreista taitaisi olla apua. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7955 sarjakondensaattoriasema 400 kV:n johdossa Asmunnissa. |
![]() |
23.05.2018 03:27 <Mikko Koho> Itävalssi on valmis ja sitä kautta aloittivat Sunnuntaina juoksutuksen. Yksi mahdollisuus on että suojelevat luukkuvalinnalla länsivalssin työpatoa liialta virtaamalta. |
![]() |
23.05.2018 01:12
<Hartsa>
Eikös kondensaattorit ole enään niin muodissa tuohon hommaan? |
![]() |
23.05.2018 01:10 <Hartsa> huomaavaista toimintaa =D kumminkin 400 kenttä niin hyvä että ilmoittelit. |
![]() |
23.05.2018 01:09
<Hartsa>
Keskivalssi taitaa olla remontissa ? |
![]() |
22.05.2018 08:57 <Jouko> Muhoksella Pyhäkosken ja Pällin vesivoimalaitosten välilläkin oma Rautarouva-linjansa; http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2035 Toivottavasti käyttöikää vielä riittää. |
![]() |
21.05.2018 21:58
<Toivo Miettinen>
Toistakymmentä vuotta sitten patikoin tämän paikan ympäri. http://calm.iki.fi/16/karttapaikake?y=64.84378&x=26.07740 Yhdessä kohtaa oli kokonainen aitaelementti pois paikaltaan, maassa makaamassa. Siitä olisi ollut esteetön pääsy 400 kV:n kentälle. Ilmoitin vikapäivystykseen ja aita tietenkin korjattiin. Myöhemmin verkkoyhtiö lähetti minulle kiitokseksi jämäkän ruuvitalttasarjan usealla erilaisella ruuvauskärjellä. "Antoivat sinulle sitten yleisavaimen kaikille sähköasemille...", kommentoi poikani tätä ironisesti. |
![]() |
21.05.2018 18:37 <Mikko Koho> Vikahan se on sekin jos kuka tahansa pääsee sähköihin käsiksi. Viitisen vuotta sitten tuli ohikulkumatkalla törmättyä tilanteeseen jossa joku oli tuntenut liikaa mielenkiintoa 110/20kV asemaa kohtaan ja portit oli murrettu auki. Vikapäivystäjä ei saanut sanottua suunnilleen muuta sanaa kuin "kiitos" kun soitin tilanteesta ja hän tuli hoitamaan puutteen kuntoon. |
![]() |
21.05.2018 18:18
<Hatti J>
<Hartsa>:n linkittämässä jutussa avokoneistosta: "Esteetön kulku kaikkina vuorokauden aikoina. Huoltoreitit on suunniteltava nopeaa muuntajan tai kojeiston vaihtoa silmälläpitäen. Muuntamoon on päästävä silloinkin kun sähköt ovat poikki." https://www.dropbox.com/s/pf39win0vgodc51/koppi.jpg?dl=0 |
![]() |
21.05.2018 18:14 <Topiax> Sitäpä en tiedä, ei ollut mainintaa po. viestiketjussa. Toisaalta, eihän tuolla mitään varsinaista vikaakaan ollut. |
![]() |
21.05.2018 18:00
<Mikko Koho>
Vesimäärä tekee omia ongelmiaan työmaalle. Osa töistä venyy syksyyn kun virtaamaa ei saada riittävän pitkäksi aikaa turvalliselle tasolle ja viime viikonloppuna pitivät, viranomaisen luvalla, virtaamaa pienenä että saivat sukellettua Imatrankoskella ja Svetogorskissa. Nyt sitten koski kuohuu, koneistoremontista johtuen, kuukauden ajan mutta, vastuukysymysten takia, sitä ei voi markkinoida kuin puskaradion kautta. https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/edf394df-1a7d-447a-bc09-4548f35ff0a5 |
![]() |
21.05.2018 17:16 <Mikko Koho> Eipä tullut Facebook-kyselijälle mieleen kilauttaa paikallisen sähköverkkoyhtiön vikapäivystykseen.. |
![]() |
21.05.2018 13:32
<Topiax>
Ei avokoneisto. Muuten vain "avoimien ovien päivä" https://www.dropbox.com/s/pf39win0vgodc51/koppi.jpg?dl=0 |
![]() |
21.05.2018 11:14 <Hartsa> Hyvä juttu avokojeistosta....http://docplayer.fi/4208222-Stoneplan-tero-kotikivi.html |
![]() |
21.05.2018 11:07 <Hartsa> https://yle.fi/uutiset/3-8810232 |
![]() |
21.05.2018 09:33
<Jouko>
Hikiä-Orimattila osuus oli ainakin vielä viime kesänä pystyssä, kummatkin virtapiirit rinnankytketty Hikiän ja Tönnön asemilta. Samoin Liedossa oli lyhyehkö osuus, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4071 Ei yllätä tuo MT:n uutinen, reissuilla mitä joskus tullut maanomistajien ja paikallisten kanssa juteltua alueen voimajohdoista, harvalla ollut positiivista mainintaa ko. firman toimintaa kohtaan... |
|
21.05.2018 09:26 <calm> Nyt sitten aletaan ajamaan IoTtia mittareihin, saapa nähdä mitä tästä tulee. https://www.businesswire.com/news/home/20180517005116/en |
![]() |
21.05.2018 07:07 <calm> Valtion hallinnoima Fingrid vetää sähkölinjaa suoraan laitumen läpi - "Lehmät ovat keskellä rautaromua" https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.235572 |
![]() |
21.05.2018 00:45
<-"- >
Viimeiset malmit nostettiin kaivoksesta 11. kesäkuuta 1985. Pumput sammutettiin/purettin ja toimitettiin ylös ja kaivostunnelit alkoivat täyttyivät vedellä hiljalleen. |
![]() |
21.05.2018 00:43
<Hartsa >
Vanadiini oli kaivoksen päätuote, vaikka se muodosti vain 2,5 prosenttia tuotannosta. Muu oli magnetiittia, ilmeniittiä ja kiisuja. Kaivoksen pääkuilu johti 661 metrin syvyyteen – kaivoskielessä tämä ilmaistaan muodossa +661. Päätasot sijaitsivat viidenkymmenen metrin välein siten, että ensimmäinen oli +75 metrissä ja syvin taso +575 metrissä. Vuosittain louhittiin noin viiden kilometrin verran vaakasuoria tunneleita ja tasoja yhdistäviä vinokuiluja. Kaivosalueen maan alla kulkee arviolta 124Km tunneleita |
![]() |
21.05.2018 00:23 <Hartsa > tuolla on vielä asemissaan käyttövalmiina...http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7899 |
![]() |
21.05.2018 00:19
<Hartsa >
Katkaisu ääni on varmasti kova kun jousilaukeaa jännityksestä, ei oo koskaan tullut kuultua käytössä on kylläkin tullut nähtyksi. |
![]() |
21.05.2018 00:18
<Hartsa>
Niin romulaanhan ne joutuu ennemmin kun hoksataan museoida ees Harvemin missää museossa on OSAK24 Strömbereitä tallennettuna. |
![]() |
21.05.2018 00:13
<Hartsa>
"Saimme sähkökatkosta tietää vasta edellisenä iltana katsoessamme postilaatikkoomme, jossa ilmoitus oli. Lehmät olivat navetassa ja ne piti päästää ulos, etteivät läkähdy, koska ilmanvaihto ei toiminut. Jos Fingrid tiedottaisi tilallisia asianmukaisesti, niin olisimme voineet ennakoida tilanteen hankkimalla aggrekaatin." Jännä että ei fingrid tarjoo varavoimaa luonnolisesti kun jotuut sähköt katkomaan..... |
![]() |
21.05.2018 00:10 <Hartsa> ei liity tähän linjaan mutta onkohan kysessä ulkolaisfirma hommissa....Näppärää !!! https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.235572 |
![]() |
20.05.2018 22:52 <Koomikko> Koria - Yllikkälä välillä vanhat pylväät vähenevät, jäljellä on vielä Utti - Kaipiainen väli ja Taavetista Yllikkälään. |
|
20.05.2018 22:17 <Make> Valaisin oli enemmän sellainen, että pohja ja päällinen on mustaa muovia ja kupu prismakuvioinen. Ei ole kai enää saatavana. Olikohan 70 W natikalla. Mihin pitkää torxia tarvitaan? |
![]() |
20.05.2018 22:11 <Make> En ole tuollaisia ohjelmia käyttänyt, mutta kuuleman mukaan asetuksia riittää, tiedä sitten, auttaisiko päällekkäisiin merkintöihin. Joskus on sellaisia suttuja ainakin ohjauskuvissa, että on monta numeroa osittain päällekkäin. |
![]() |
20.05.2018 22:03 <Make> 60 V ac ainakin on kai ollut aikoinaan jonkin verran käytetty ohjauksissa. Nykyään sopivat kojeet ovat kiven alla. |
![]() |
20.05.2018 20:47 <M.Asentaja> Ylemmän liittimen kohdalla on kiinteä kosketin joka OSAKallessa käsittää neljä jousitettua kosketinlamellia sekä uloimpana wolframirengas johon valokaari kohdistuu katkaisutilanteessa. Siitä alaspäin sijaitsee sammutuskammio joka ohjaa öljyä katkaisukohtaan valokaaren sammuttamiseksi. Alemman liittimen kohdalla on rullakosketin jonka läpi liikkuva kosketin kulkee bakeliittisen vivun liikuttamana. Liikkuvan koskettimen kärjessä on myös wolframia johon valokaari kohdistuu virtakoskettimien säästämiseksi. Molemmat koskettimet ovat vaidettavissa yläkautta. |
![]() |
20.05.2018 16:05 <RicuP. > Hyvinkäälle Suomen Rautatiemuseoon on avattu Cafe Strömberg - niminen kahvila, kai rautateiden yhden merkittävän laitetoimittajan nimen mukaan. |
![]() |
20.05.2018 12:16 <RicuP. > Kyllähän sen siihen päälle pitäisi venyä. Kannattaa vain jotenkin rasvata kuvun pinta jotenkin, ettei akryyli tartu siihen kiinni. |
![]() |
20.05.2018 12:12
<RicuP. >
Mikähän siinä on, että se L1 on niin hyvä vaihe, että kaikki sinne..? Ainakin tasokuvissa en ymmärrä, että mikä siinä on, että numeroita ja piirrosmerkkejä pitää laittaa päällekäin??! Esim. usein on huoneen numeron päällä joku rasiarysä, tai syötön piirrosmerkki on jonkun väliseinän kohdalla niin, ettei numerosta tahdo saada selvää. Usein on myös johdot piirretty osin päällekkäin, tai hyllylle aivan vieri viereen, että saat tarkkaan seurata, että mihin mikäkin menee. Olisi kai myös liikaa pyydetty, että pitkät pistorasiaryhmät, jotka kiertelee ympäri taloa olisi jokaisen rasian kohdalle merkitty ryhmänumero. On kyllä hankalaa seurailla viivaa koko ryhmän päähän asti vain R-numeron selvittämiseksi. |
![]() |
20.05.2018 11:58 <RicuP. > Tuommoisen logon olen nähnyt 20kV ylijännitesuojien tyvessä. 60V on varmaan aika harvinainen jännite. |
|
20.05.2018 11:55
<RicuP. >
Täällä kaupunki on paljon käyttänyt Defan noita valurunkoisia valaisimia lasikuvulla. Ovat tosin vanhemmat eh lampulla. Itsekin niitä jonkin verran asennellut. Uudemmissa 35W monimetalli, tai Led lamppu GX53 kannalla. Joskus noiden laatikoissa oli arvontakuponkeja, joissa oli joku palkinto tarjolla. Mukana on myös aina pitkä Torx kärki, joita tuli kerättyä kymmeniä. |
|
20.05.2018 11:48
<RicuP. >
Me jouduttiin kaapeloimaan nuo kaikki HHJ 2x 1,5 N kaapelilla. KLM ei käynyt, kun Dali kulkee verkkojännitteisten johdotusten ja laitteiden kanssa ja osin samoissa kaapeleissakin. KLM ei ole kuin muistaakseni 75V asti. Olisi kyllä voinut käyttää vaikka MSK:ta tai vastaavaa. Dalissa on semmoinen häiriönsuojaus, että häiriöt ei vaikuta mihinkään, sillä laitteet ottavat signaalia vastaan vain silloin, kun väylän virta nousee esim. nappia painettaessa. Lisäksi signaalit ovat digitaalisia, että mikä vaan häiriö ei saa hyväksyttävää käskyä aikaiseksi. Pieni virta kulkee jatkuvasti väylässä, mikä estää ulkopuolisen brummin valtaamasta johdotusta. En oikein keksi, että mikä tarkoitus tuolla SC liittimellä olisi. Liiketunnistimissa SC liitintä käytetään esim ulkopuolisen painikkeen kytkentään. |
![]() |
20.05.2018 11:31 <muhentaja> Muistaakseni noissa on sisällä tappi, joka liikkuu pystysuunnassa ja tekee kontaktin vastakoskettimen kanssa. Eristimen sisäpinnalle on muotoiltu (ainakin isommilla jännitteillä) katkaisukammiot, jotka venyttävät valokaaren tuottamansa öljy/kaasuvirtauksen avulla mahdollisimman pitkäksi ja siten helpommin sammuvaksi. Punaiset nupit on öljysäiliöt. |
|
20.05.2018 11:28
<RicuP. >
Jep. Mistähän tulivat ja minnehän olivat menossa..? Rakennetaanko Suomessa jossain tuulivoimaa? Onhan tuo ollut jo muutaman vuoden halki ja aina siitä inistään katsastuksessa. Lasi vaan on niin arvokas, ettei ole huvittanut vielä vaihtaa. Edellinen lasi kun kesti puoli vuotta kun nasta siihen napsahti ja taas rikki. Ei nuokaan kestä mitään. Edellisen auton lasi oli alkuperäinen, silloin jo 15 vuotta vanha ja yhä ehjä, vaikka varmasti siihenkin oli tuona aikana jokusen sataa nastaa ja kiveä ropissut sen yli puolen miljoonan kilometrimäärällä.. |
![]() |
20.05.2018 11:13
<RicuP. >
Tuo rakenne on varmaan semmoinen, että tuleva ja lähtevä kytketään tuon eristintolpan kylkeen. Onko sen sisällä sitten "mäntä", joka liikkuu pystysuunnassa? Mikähän tarkoitus on noilla punaisilla nupeilla tuossa päällä? |
![]() |
20.05.2018 10:57 <muhentaja> Ehdottomasti pitäisi nämä kyllä jonnekin sähkömuseoon saada. Tosin pelkään kyllä että päätyvät joko Stenalle tai Kuusakoskelle. Tuolla enemmän keski-euroopan suunnalla vastaavia esineitä voi löytää esim. teknisten yliopistojen käytäville ja portaikkoihin museoituina. |
|
19.05.2018 23:17
<Make>
Pituutta ainakin riittää. Vähän näyttää, että kohta menee tuulilasi vaihtoon. |
|
19.05.2018 23:14
<Make>
Johonkin Fiboxin koteloon ne laitetaan. Tietysti pitää olla myös mustat tetit. Näköjään myös alkuperäinen pintakotelo on saatavana, miksihän se ei käy. Välillä tulee myös Dali-toistimia 405 koteloitavaksi. Ne laitetaan meidän itsetehtävään peltikoteloon. https://www.helvar.com/fi/tuotteet/405/ Tuo 312 on myös tutun oloinen. Niitäkin on tainnut olla mustaksi maalattavana. Taisi olla erityisen mukava suojattava, kun noita reikiä on noin paljon. https://www.helvar.com/fi/tuotteet/312/ Tuota kaapelijuttua olen vähän miettinyt myös. Joku lattialämmityksen anturikaapeli voisi käydä. Keskuksen sisällä ollaan käytetty KLMA:ta, ei ole kukaan ainakaan valittanut. Jossain keskuskomponenteissa on SC- liitin, eli joku kaapelin kuoren häiriönpoiston liitin. Sitä ei kuitenkaan ole kaikissa ja ohje käskee käyttää tarvittaessa? Ja kerran oli Defan seinävalaisimia, jotka piti saada puolestaan hopeanharmaaksi. En nyt muista nimeä, mutta saman tyylinen kuin Reflex 003: http://www.sahkonumerot.fi/4206445 |
![]() |
19.05.2018 15:26 <Hartsa> Museoonhan noi pitäs toimittaa ;) |
![]() |
19.05.2018 15:26 <Hartsa> Jousi on vireessä :D |
![]() |
19.05.2018 15:24 <Hartsa> näemmä oisko ollut opetusvalineenä purettu ja kasattu kun ei ole öljyä paisuntasäiliössä, Muistan itse amiskassa oli pikkuinen römperi joka voitiin havainnointi juttuna avata pohjalla oli vähän muuntajaöljyä ja puu-parrut. |
![]() |
19.05.2018 08:42 <M.Asentaja> Sisämallinen jännitemuuntaja. |
![]() |
19.05.2018 08:37
<M.Asentaja>
Vanha kunnon OSAK24 Strömbergiltä. |
© Janne Määttä 2004-2017