12.05.2017 15:18
<Skraba>
Muuntajien tertiääriin (20 kV) kytkettyjä reaktoreita käytetään pääasiassa 400 kV jännitetason jännitteen pitämiseen aisoissa. Pienellä teholla (ns. aliluonnollisella teholla) käyvät 400 kV voimajohdot tuppaavat nostamaan 400 kV jännitettä tuottamalla loistehoa ja näillä reaktoreilla sitä syödään verkosta pois taivaan tuuliin. (Toistaiseksi yliluonnollisia asioita en ole sähköasemilla tavannut, onneksi....)
12.05.2017 15:21
<Skraba>
Knoppina nämä reaktorit ovat nykyisin teholtaan 63 MVAr per satsi. Loisteho muuttuu lämmöksi. Jännitteen ollessa about 20 kV virta on tällöin mukavat 1800 ampeeria per satsi.
22.07.2018 22:38
<Olli>
Loisteho lämmöksi? Vasta toisaalla sanottiin ettei loisteho kuluta polttoainetta voimalaitoksella, ei valaise, eikä lämmitä pattereita, joten miten siitä lämpöä saadaan aikaan? Jos reaktori lämpenee, niin eikö se ole silloin pätötehon ts. häviöiden aikaansaamaa?
23.07.2018 00:01
<Mikko Koho>
Lyhyesti: Teho = Virta potenssiin kaksi kertaa resistanssi. Loisteho aiheuttaa virtaa joka aiheuttaa häviöitä. Puhdasta resistanssia, induktanssia tai kapasitanssia lienee luonnosta melko vaikeaa/mahdotonta löytää. Sekä kondensaattorit että kelat sisältävät jossain muodossa myös resistanssia joka kuluttaa pätötehoa. Vastaavasti kaapelit ja avojohdot sisältävät myös loistehoa aiheuttavaa komponenttia. Joissain tapauksissa sen merkitys on niin pieni että sitä ei tarvitse huomioida.
23.07.2018 12:37
<muhentaja>
Noissa kompensointireaktoreissa ideana on se, että ne pykivät kumoamaan aliluonnollisella teholla käyvän linjan loistehon, ei niinkään muuttamaan sitä lämmöksi. Jonkintasoinen lämmöntuotto on toki väistämätöntä, koska kompensointikelat ovat kuparia/alumiinia eikä suprajohdetta. Nuo reaktorit toimivat oikeastaan vähän samaan tapaan kuin antenniviritin radiolähettimessä, mutta sähköverkon tapauksessa toimitaan vain paljon matalammilla taajuuksilla ja suuremmilla mekaanisilla mittasuhteilla.
